Skip to main content
Äänirunopuro

Äänirunopuro

By aanirunopuro

Tässä podcastissa Tuomo Burman puhuu ja Ulla-Maija Mantere runoilee omia runojaan. Taustalla kuullaan Ylen äänitehosteena puron solinaa.
Available on
Google Podcasts Logo
Pocket Casts Logo
RadioPublic Logo
Spotify Logo
Currently playing episode

Jokainen

ÄänirunopuroApr 23, 2021

00:00
01:18
Hyvää jatkoa kaikille

Hyvää jatkoa kaikille

Hyvää jatkoa kaikille

”Silloin avata saa sydämmii, mut joutuu myös ovii sulkemaan,
ja se sattuu!”
Vuosia sitten minua kehoitetaan
julkisesti runoilemaan.
Nyt minua opastetaan
tuosta runoilusta luopumaan.
Jostain vanhasta on luovuttava,
että voi nauttia uudesta.
Mitä elämä ikinä tuo,
muistoissa säilyvät hetket nuo,
jotka ovat niin paljon antaneet
ja tähän päivään asti kantaneet.
Nyt kiitän tästä ajasta,
toivottavasti olette nauttineet saurasta.
On aika toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta
ja hyvää jatkoa,
minä katson, mikä on universumin seuraava suunnitelma.
Ulla-Maija Mantere

Dec 31, 202301:38
Olet keskellä muutosta

Olet keskellä muutosta

Olet keskellä muutosta

”Olet keskellä muutosta,
joten vältä mielesi kaaosta!”
Ympärillämme myrskyää,
luonnonvoimat myllertää.
On sotaa ja sortoa,
moni saa yksinänsä hortoilla.
Rajoja suljetaan,
kurjuuteenko kuljetaan ?
Ei, kuljemme valoon päin,
mutta eihän rauhaa maailmaan saada näin.
Meitä herätellään
omaa voimaamme käyttämään.
Jos annamme toisten puolestamme asioistamme päättää,
asioita vain heikennetään.
Meillä on valta valita,
taistelemmeko paremman tulevaisuuden puolesta.
Mikään tuskin muuttuu?
ennenkuin kansa kunnolla suuttuu.
Vasta silloin rakkaus maassa kukoistaa,
ja lapsetkin rauhassa kasvaa saa.
Ulla-Maija Mantere


Dec 29, 202301:44
Joulutarina

Joulutarina

Joulutarina

On kaunis hohde hankien, juoksee koirat taaas näin.
Retki metsätietä vie kotitanhua päin.
On mukana pentu huoleton, päässä kulkuset soi,
paksut talvivaatteet, kylmä ei tulla nyt voi.
Nosta hieman jalkaa, metsälenkki alkaa,
helkkää tiu’ut pienet iloiset,
Tähti kirkas hohtaa,
sinne matka johtaa,
mistä hohtaa valot lämpöiset.
Ei liene pelkkää harhaa:
taivaan tähtikarjaa,
kuukin kirkas yössä paimentaa.
Juokse, juokse, juokse,
kotimökin luokse,
siellä herkkuruoka odottaa.
Elää saa niin riemullisen hetken,
se, ken tekee reippaan metsäretken.
Koira, parhaas koita.
Soita tiuku soita,
hilpeät ja hauskat sävelet.
Hauskaa Joulua kaikille!
Ulla-Maija Mantere

Dec 24, 202301:52
Eroa

Eroa

Eroa

En yritä esittää neroa,
tiedän jo meissä olevan eroa.
Sinun totuutesi on kenties erilainen,
silti sekin on satumainen.
Pitää kaikkia oppia sietämään,
vaikkemme koskaan tule kaikkea tietämään.
Elämä meitä opettaa
omaa katsantokantaamme avartamaan.
Ulla-Maija Mantere


Dec 22, 202301:13
Portti

Portti

Portti

”Sisältäni portin löysin”.
Vaikka vuosia sitä etsiskelin,
silti porttia joskaan löytänyt en.
Meditaatio ei oikein onnistunut,
olin johonkin asiaan jumittunut.
Vasta kun neuvottiin omaatuntoa kuulemaan,
alkoi lyyli kirjoittamaan!
Ahaa,
eihän tämä olekkaan vaikeaa.
Pitää vain istua hiljaa ja kuunnella sisäisiä viestejä,
ja johan muuttuu koko elämä.
Ulla-Maija Mantere

Dec 15, 202301:24
Ymmärrä en

Ymmärrä en

Ymmärrä en


Ymmärrä en,

mihin unohtuu pieni ihminen.

Lääkäri sanoo: katsotaan,

särkylääkkeistä kyllä apua saan,

mutta kuka hoitaa koko ihmisen?

Byrokratia vain papereita pyörittää,

ihminen siinä helposti unhoon jää,

ambulanssikaan ei aina kyytiin ota,

poloista potilasta, jota

kovastikkin voi koskea,

tarjotaanko toistakin poskea?

Vanhus ei vanhainkotiin pääse,

yksin kotiin murehtimaan jää se,

on hänkin pelkkä numero vain,

turhaan hänelle apua hain.

Vain byrokratia kukoistaa,

on virheet helppo mullan alle piilottaa.


Ulla-Maija Mantere


Dec 08, 202301:35
Isänmaa

Isänmaa

Isänmaa

taas tänään sinulle liputetaan.
Arvostetaan sotien veteraaneja
ja kunnioitetaan lottia.
Eikä unohdeta työtä kotirintaman,
heillekkin arvostusta antaa haluan.
Ilman näiden ihmisten panosta
ei heiluisi tänään Suomen lippu salossa.
Nyt voimme olla ylpeitä vakaasta ja itsenäisestä isänmaasta,
jossa nautitaan vapaudesta ja rauhasta.
Ulla-Maija Mantere


Dec 06, 202301:24
11. presidentti Halonen

11. presidentti Halonen

11. presidentti Halonen

Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissä
tarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,
ja siellä hän aloitti myös koulunsa.
Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias,
maailmansodan takia kai,
vieraantua perheestään sai.
Tarjan äiti uudelleen avioitui,
ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.
Ensimmäisenä suvustaan
Tarja ylioppilaslakin saavuttaa.
Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,
varsinkin rikosoikeuteen tutustui.
Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä,
ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä.
Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi,
ja näin ennakkoluuloja karisti.
Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä,
toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä,
toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,
lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,
suuren valiokunnan puheenjohtajana,
ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä,
oikeusministerinä
ja ulkoasiainministerinä.
Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan,
piti Tarjankin lentää Rissalaan,
ja siellä kurssiemäntänä toimia,
vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,
Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat,
oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat.
Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,
avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.
Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuin
puolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,
ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,
hän suvaitsevaisuutta opettaa.
Hän on ollut mukana setlementtiliitossa,
jossa ihmisarvot ovat kunniassa.
Monella tapaa
Tarja tahtoo maailmaa parantaa.
Hän on ollut mukana Setassa,
rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,
ja romaniasiain neuvottelukunnassa.
Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion,
toki rakkaita harrastuksia muitakin on:
Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä,
taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä.
Oli sosialiministerinä,
hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä,
oikeusministerinä työskenteli,
ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli.
Presidenttikauden alussa
vain neljässä maassa maailmassa,
on ollut naispresidentti ennen Suomea.
Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin:
”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!”
(Tarjahan on sydämellinen.)
Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi,
ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti,
vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa,
uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa.
Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria,
kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia.
Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,
jota myöhemmin arvostelikin
Irakin sodan aloittamisesta
ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.
Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,
mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.
puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,
suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä-
Toisella presidenttikaudellaan
myös YK enemmän huomiota saa.
Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,
ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi.
Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtään
kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.....

Dec 01, 202308:29
Koulukiusaaja

Koulukiusaaja

Koulukiusaaja

Olenkohan taas ihan hakoteillä,
vai onko väärä lähestymistapa yleensäkin meillä.
Mietin, mistä jouhtuu koulukiusaaminen,
yritin keksiä syytä sen.
Onkohan niin,
että kiusaajan tunteet jäävät unohduksiin?
Hän on uhri, ymmärrän,
kuka tietää tästä asiasta enemmän?
Kun lapselle pienestä asti huudetaan,
oppii lapsi tunteensa kovettamaan.
Ja kovaahan pitää esittää,
ettei kukaan pahaa oloa nää.
Mihin ne tunteet sitten puretaan,
niistä koulukiusattu kärsiä saa.
Onkohan tässä järkeä ollenkaan,
lienee parasta tämäkin runo lopettaa.

Ulla-Maija Mantere


Nov 24, 202301:43
Lapsen oikeuksien päivä

Lapsen oikeuksien päivä

Lapsen oikeuksien päivä

Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään,
mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään.
Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,
(edistämmekö näin turvallisuutta?)
ja lapsen oikeuksien toteutumista,
tässä onkn paljon suunnittelemista.
Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,
lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.
Oikeus hyvään kohteluun,
Leikkimiseen ja haaveiluun?
Lapsen oikeus omana itsenään olla,
joten luovutaan pakottamisesta sovinnolla
Kasvatetaan lapsia ilolla,
suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.
Ulla-Maija Mantere

Nov 20, 202301:50
10. Presidentti Ahtisaari

10. Presidentti Ahtisaari

10. presidentti Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa,
kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.
lähti evakkoon Viipurista,
Kuopioon äitinsä kanssa ,
isän sotiessa rintamalla.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,
opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa.
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,
uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti.
Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin,
ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin.
Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,
ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana
.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä,
sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä,
ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä.
Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,
erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan.
Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen,
ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen.
Jo Kuopion aikana
Martti tapasi tulevan vaimonsa.
Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,
ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.
Martti lähetysneuvokseksi nimitettiin
ja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin.
Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä,
nautti Namibialaisten luotttamusta,
hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,
mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.
Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa,
jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa,
joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään,
joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään.
Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,
kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.
YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti,
ja maan itsenäisyyteen johdatti.
Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin,
että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.
Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,
ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti.
1994 oli Suomessa voimaksa lama,
politiikkojen maine oli vaakalaudalla.
Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,
joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan.
Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissa
pääministerinä toimineen Kalevi Sorsan,
ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan.
Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,
Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla.
Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,
edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.
Lupasi vaalikamppanjassaan,
että maakuntamatkoillaan
kerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.
Ahtisaaren aikana
Suomesta tuli osa EU.ta.
Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivat
Eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen,
tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen.
Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta,
antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn,
jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,
heidän työstään itsenäiselle suomelle.
Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin.....

Katso äänirunopuro sivustolta loput

Nov 17, 202311:42
Suvaitsevainen

Suvaitsevainen

Suvaitsevainen

Minua ahdistaa,
kuinka ihmisiä hallitaan.
Meille sanotaan,
että noin tai näin ei sanoa saa.
Et saa erottua massasta,
tai voit erorahat noutaa kassasta.
Ja voi poloista,
jos kärsit erilaisuudesta.
Erotut vaikka ihonvärin takia,
tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.
Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan,
eikä nainen ainakaan suutansa avata saa!
Kuka nämä säännöt on keksinyt,
kuka on meitä pimennossa pitänyt?
Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainen
ja hyväksyä myös toinen ihminen
Ulla-Maija Mantere


Nov 10, 202301:38
Pyhäinpäivä ja kekri

Pyhäinpäivä ja kekri

Pyhäinpäivä,

aiemmin pyhäinmiestenpäivä

ja Vieporin kekri tänävuonna samalle päivälle sattuvat,

ja hieman samankaltaiset ovat myös tapahtumat.

Pyhäinpäivänä vainajia muistetaan,

kynttilöitä haudoille roudataan.

Kekrin ajankohta taas vaihtelee vuosittain,

tälläisen käsityksen netistä sain.

29.9 - 6.11 aikana juhlitaan maatalouden syystoimien päättymistä,

kekriaika aikaa vietetään Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään,

Kekri oli vielä 1900 -luvun alussa

kovassa huudossa:

se oli joulua ja pääsiäistäkin tärkeämpi juhla,

jonka nyt on annettu hiipua.

Miten kekri liittyy vainajiin,

tai muihin uskomuksiin?

Kekrinä piti hillitysti käyttäytyä,

ja arvokkaana näyttäytyä.

Kekrin toisena päivänä perinteisiin kuului kekrin kiertäminen,

naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuminen.

kekrittäret kulkivat talosta taloon vaatimassa kestitystä uunin särkemisen uhalla,

ja illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kekritulilla.


Ulla-Maija Mantere

Nov 04, 202302:17
Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry

Vielä, kun luonto kauneuttaan tuhlaa,
vietetään yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa.
Yhdistys alkoi pienestä,
vain 20 ihmisestä.
Nyt yhdistys on paljon suurempi,
myös vastoinkäymisissä kokeneempi.
Kaikki ei aina mene kuin Ståmsöössä,
eteen tulee myös yllättäviä käänteitä.
Näistä on yhteistyöllä selvitty,
onpa meitä ulkopuoleltakin kiitelty.
Silti, yhdistys edistää yhdessä tekemistä,
ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistä.
Yhdistyksestä vertaistukea saa,
ja yhdistys näkövammaisten etuja puolustaa.
Tästä on hyvä eteenpäin ponnistaa,
katsotaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Olkoon tulevaisuus valoisa,
ja yhdistystoiminta jäsenilleen mieluisa.
Ulla-Maija Mantere

Nov 03, 202301:58
Hallowen

Hallowen

Hallowen

Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista
All Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto.
Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen,
talven alkamisen päivä muinaisten kelttien.
Tällöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan,
ja meitä silloin vahingoittavan.
Tapa on alkuisin Euroopasta,
vaikka meille se tulikin Amerikasta.
Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaan
veivät tapansa rapakon taa.
Ja nyt meilläkin Hallowenia juhlitaan,
koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan.
Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu,
samoin luurankoa muistuttava nuttu.
Mitä uutta ja kamalaa
tänävuonna nähdä saa?
Ulla-Maija Mantere

Oct 31, 202301:37
Talviaika

Talviaika

Talviaika

Ja olemme tulleet taas tähän aikaan vuodesta,
jolloin kelloja pitää edelleen veivata.
Ja näin syksyisin
palaamme tunniksi kesään takaisin,
ja siirrämme kelloja tunnilla taaksepäin.
Voimme siis nukkua tunnin pitempään,
ellei sisäinen kellomme ala aiemmin herättämään.
Tämä kellojen siirtäminen vain turhauttaa,
kun järkeä tässä ei ole ollenkaan.
Eläimille tämä on vaikeaa,
enkä itsekkään meinaa sopeutua laisinkaan.
Ulla-Maija Mantere


Oct 29, 202301:22
Henkisyys

Henkisyys

Henkisyys

Kuka luulet olevasi?
kun kerrot meille satujasi?
Näinhän meidät on opetettu uskomaan,
ja omat taidot piilottamaan.
Olemme kuitenkin ylittäneet jo rajan,
jossa henkisyys lisääntyy koko ajan.
Minä uskon uudelleensyntymään,
ja aion lupaukseni pitää.
Olen tullut äitimaata auttamaan,
rakkaudella parantamaan,
kaikkien korkeimmaksi parhaaksi,
älä enää usko harhaasi.
Ulla-Maija Mantere


Oct 27, 202301:16
Elämä

Elämä

Elämä

Toisille hieman enemmän voimaa suotiin,
mutta silti tasa-arvoisiksi meidät tänne luotiin.
Joku osaa enemmän jotain asiaa,
toinen taas osaa jotain muuta taitoa arvostaa.
Silti, meitä kaikkia täällä tarvitaan,
tätä kokonaisuutta muodostamaan.
Vaikka olemme ehkä ulkoisesti erilaisia,
ehkä jollainlailla vailinaisia,
Tämä on meissä oleva ominaisuus,
ja pitää silti löytää itsessä oleva arvokkuus.
Ei saa antaa kenenkään käyttää itseä kynnysmattona,
elämä ei todellakaan ole sen arvoista,
vaan paljon, paljon rikkaampaa,
kuin osaamme kuvitellakkaan.
Ulla-Maija Mantere

Oct 20, 202301:31
Tositarina

Tositarina

Tositarina

Sade rummutti yöllä ikkunaan,
pari tuntia ukkonen raivoaa,
ja pitää meitä hereillä,
joten aamu oli hieman nihkeä.
Suihkussa ihmettelin,
kun veden kohoavan huomasin.
Vessanpönttö oli tukossa,
käy nyt siinä vessassa!
Isäntä soittamaan Sakalle,
joka pääsee vasta seuraavana aamuna paikalle.
Mitäs nyt ?
Olo oli hieman hämmentynyt.
Vuokrataan mökki yhdeksi yöksi,
tämän päivän suunnitelmat menivät uusiksi.
Ja aamulla pitäisi matkustaa,
monien satojen kilometrien taa.
Siispä kamat kasaan ja evakkoon,
mutta eihän tämä nyt niin helppoa oo.
Liinavaatteet kotiin unohtui,
tästähän varsinainen farssi sukeutui.
Viimein pääsimme nukkumaan,
olihan päivässä tapahtumaa kerrassaan.
Ulla-Maija Mantere

Oct 13, 202301:55
Isänpäivä

Isänpäivä

Isänpäivä

Jälleen isänpäivää vietetään,
ja isälle jotain hauskaa keksitään.
Isälle kortteja tuodaan,
ehkä joku lahjakin suodaan.
Kahvit sänkyyn kannetaan,
ja isälle halauksia annetaan.
Näinhän se pitäisi olla,
vaan jos jossain vaiheessa kaatunut on jolla,
eikä isää enää elämässä näy,
miten silloin tälle ihannekuvalle käy?
Tiedän kyllä jonkun yksinhuoltaja-isänkin,
jotka lapsistaan huolehtivat hyvinkin.
Joka tapauksessa, tänään isälle liputetaan,
ja toivottavasti sitä poissaolevaa isääkin muistetaan.
Ulla-Maija Mantere

Oct 12, 202301:42
9. Presidentti Koivisto

9. Presidentti Koivisto

9. presidentti Koivisto

Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11 1923 Turussa,
hän kuoli 12.5 2017 pääkaupungissa.
Mauno syntymäån aikaan perhe asui pienessä hellahuoneessa,
Turun keskustassa.
Maunon ollessa 10-vuotias,
lienee ollut kolmella lapselle kohtalokas,
heidän äitinsä menehtyi,
ja laivapuuseppä-isä perheineen jotenkin menestyi.
Jo nuorena poikana
Mauno oli kirjakaupan juoksupoikana.
15-vuotiaana hän pääsi apupojaksi telakalle,
siltäkö johtui poliittinen suuntaus vasemmalle?
Toimi talvisodan aikana 16 vuotiaana vapaaehtoisena
kotirintamalla sammutusyksikössä.
Siltä hän lähti varusmiespalvelusta Hyrylään suorittamaan,
puolen vuoden koulutuksen jälkeen siirtyi Lauri Törnin jääkärikomppaniaan,
Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti,
ja jälkeenpäin viisaita sodasta lausahti:
”Kun on ollut mukana pelissä,
missä oma henki on panoksena,
niin kaikki muut pelit ovat sen kokemuksen jälkeen pieniä!”
Puumies-nimimerkillä lehteen kirjoitti,
ja satamassa satamakonttorinhoitajana kommunistien ylivaltaa murensi.
Mauno kävi iltaoppikoulua työn ohessa,
opiskeli lukiossa ja Turun yliopistossa,
valmistui filosofian kandidaatiksi ja lisenssiaatiksi,
ja siitä vielä tohtoriksi.
Opiskelujen ohessa
hän oli ahtaajana satamassa.
Työskenteli hetken opettajana
ja ammatinvalinnanohjaajana.
Mauno siirtyi Helsinkiin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi,
parin vuoden jälkeen hän nousi pankin toimitusjohtajaksi.
Sosiaalidemokraattisen puolueen hajaannuksen aikana
Mauno ajoi suhteiden solmimista
presidentti Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja kommunisteihin,
ja pääsi näin valtakunnan sisäpiireihin.
Valtiovarainministerinä Koivisto sai kritiikkiä osakseen,
Koiviston keskittyessä markan arvon vakauttamiseen.
Hallitusneuvottelijan tehtävät Koivistolle vähän vahingossa tulivat,
kun kokeneempien ehdokkaiden luottamukset sulivat.
Hän nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi poliitiikoksi,
koska esiintyi arkisesti ja kansanomaisesti.
Presidentti Kekkonen olisi halunnut Kalevi Sorsan seuraajakseen,
mutta Koiviston huomattiin presidentin tehtäviä tuuranneen
Kekkosen dementtian aikana,
Koivisto oli pääministerinä vallassa.
Hänellä oli näin etulyöntiasema nousta maan presidentiksi,
jota vielä Neuvostoliittokin pönkitti.
Koiviston aikana
vahvistettiin Suomen demokratiaa,
jo pääministerikaudella Koivisto uudistuksia aikaan saa.
uudistettiin rikoslaksia,
aborttil laillistettiin
ja tuotiin keskiolut maitokauppaan.
Manu mielellään taka.alalla pysytteli
ja tilannetta tarkkaili.
Hän tarttui itse ohjaksiin
vasta kun häntä tarvittiin.
Idänänsuhteita aluksi vaali niin,
että hänet Leninin kunniamerkillä palkittiin.
Suomen hakemus Euroopan Unioniin jätettiin,
ja presidentin toimikaudet kahteen kauteen rajattiin.
Koiviston presidenttikaudella Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen
ja Euroopan neuvoston jäsen.
Koivisto suhteita länteen lämmitti
ja varovaisuutta idän suhteissa noudatti.
Kekkonen nimitti tehtäviin kavereitaan,
ja Koiviston mielestä tähän muutosta tarvitaan.
Vain kerran
hän antoi periksi sen verran,
että tuki Holkeria pääministeriksi,
ja sekin vain siksi,
että ns. kassakaappisopimus oli paljastunut,
ja siitä Koivisto oli suuttunut.
Tarkoitus kun oli maahan porvarihallitus muodostaa,
ja tämä ei Koivistolle sopinut laisinkaan.
Koivisto maan demokratiaa vahvisti,
ja maan yhtenäisyyteen vaikutti........



Ulla-Maija Mantere

Oct 06, 202310:06
Miina Sillanpää

Miina Sillanpää

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Miina Sillanpää.

Miina Sillanpää syntyi 4.6 1866,
hän kuoli 3.4 1954.
Hän nousi torpparista ja piiasta tärkeäksi vaikuttajaksi,
ja heikompiosaisten puolustajaksi.
Nyt hänen kunniakseen virallisestikkin liputetaan,
ja nostetaan samalla kansalaisvaikuttaminenkin kunniaan.
Nyt on myönnettävä,
että tunne on hieman hävettävä,
sillä en hänestä tiennyt ollenkaan,
ennenkuin ryhdyin kalenteria selaamaan.
Siispä hieman taustaa,
mitä hänestä lukea saa.
Miina toimi 38 vuotta kansanedustajana ,
siis merkittävänä vaikuttajana.
Hän oli ensimmäinen Suomalainen naisministeri,
Miina piikoja, vanhuksia , naisia ja yksinhuoltajia puolusti.
Hän perusti myös ensikodit,
ja jos itse arkuutta podit,
Miina sinua muistuttaa:
”Ei koskaan saa sanoa minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa minä yritän.”
Miina oli rohkea edelläkävijä,
josta voisi ottaa esimerkkiä.
Ulla-Maija Mantere

Miina Sillanpää

Oct 01, 202302:10
Ilo

Ilo

Ilo

”Ei tänne ole tultu suremaan”,
eikä menneitä asioita murehtimaan.
Niihin sisältyy jokin opetus
ja on yhden jakson lopetus,
kunhan tuon opin oivallat,
ja siitä rakkaudella irti haluat.
Meno on välillä kuoppaista,
nauti silti matkasta.
Tiedä, että sinusta huolehditaan kyllä,
vaikka ei olisi rihman kiertämää yllä.
Kaikki järjestyy aikanaan,
ja tulet senkin vielä oivaltamaan.
Ulla-Maija Mantere


Sep 29, 202301:23
8. Presidentti Kekkonen

8. Presidentti Kekkonen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen.

”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”
Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,
hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.
Urho syntyi perheen esikoisena,
siis vanhimpana kolmesta lapsesta.
Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,
kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.
Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaan
ja joutui näin sisällissotaan.
Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,
suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,
ja kotiutui kersanttina.
Hänkin lakitiedettä opiskeli
ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi.
Urho oli myös hyvä urheilijana,
Suomen mestari korkeushypyn saralla.
Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,
jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.
Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,
jolla Suur-Suomea tavoitellaan.
Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,
Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.
Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,
niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.
Liittyi rauhanopposition kannattajiin,
josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.
Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,
ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.
Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,
ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.
jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,
mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.
Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,
hänen ensimmäisen virkakautensa lopussa
yksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.
Neuvostoliiton tuella
Kekkonen istui toisella presidenttikaudella.
Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,
joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,
ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.
Ulkopolitiikassa Kekkosen apuna
olivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,
jotka Urho ulkoministeriöön junaili,
kun lähes diktaattorina maata hallitse.
Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,
tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.
Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,
tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.
Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,
ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,
jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.
Etyk-kokousta isännöi hän,
loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.
Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaan
meinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.
Kekkonen uhkaa taas erollaan,
ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.
Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.
joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.
Kekkonen hiihti, metsästi
ja kalasti,
ja vieraita suhteita harrasti.
Kekkosella oli useita rakastajattaria,
vaikka hän rakastikin vaimoa.
Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,
ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.
Viimeisellä presidenttikaudellaan
hänen terveytensä alkaa horjumaan,
Hänellä oli muistikatkoksia,
eikä enää valtavaa auktoriteettia.
Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,
mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavan
ja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.
Kekkonen kuolee Tamminiemessä
sairaana ja vanhana miehenä.
Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla.


...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Sep 22, 202308:01
Solmu

Solmu

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Solmu.

Tuli mieleen seuraava vertauskuva,
joka on mielestäni aika osuva:
Kuin kalat verkossa,
samanlainen on ihmisenkin osa.
Mitä enemmän verkossa rimpuilee,
sitä sotkuisemmaksi verkko menee,
vaan kun kontrolloinnista luovuttaa,
jokainen solmu aukeaa.
Ulla-Maija Mantere

Solmu

Sep 15, 202301:15
Söpöläinen

Söpöläinen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Söpöläinen.

Söpöläinen

Vaikeana aikana

monet himoitsivat koiranpentua.

Nyt tuo söpöläinen on kasvanut isoksi

ja käynyt kenties haastavaksi.

Silloin, kun söpöläinen oli pentu,

ei vieraita ihmisiä eikä koiria saanut tavata,

ei tuntemattomille sanaista arkkuaan avata.

Miten tämä vaikuttaa koiraan,

siten, ettei se ulkopuolisia kontakteja saa.

Ja nyt sitten rähjätään,

kun vastaantulijoita pelätään.

Jäin hölmönä tuijottamaan,

kun minua käskettiin koirani tiukemmalle hihnassa ottamaan.

Tajusin vasta jälkeenpäin,

että luultavasti tuollaisen söpöläisen näin.


Ulla-Maija Mantere

Sep 08, 202301:34
Yrittäjän päivä

Yrittäjän päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Yrittäjän päivä.

Yrittäjän päivä

Yrittäjän päivää tänään vietetään,

ehkä syvennytään yrittäjyyteen hieman pidempään.

Yrittäjyydessä on hyvät, sekä huonot puolet,

nyt kyllä unohdetaan huolet.

Yrittäjä saa mieluistaan työtään toteuttaa,

monesti ei vietä lomaa ollenkaan.

Monesti hänet ahkeruudesta tunnetaan,

usein häntä myös kadehditaan.

Yrittäjä saa itse valita työajat,

joskin hämärtyvät työn ja vapaa-ajan rajat.

Yrittäjä toimii pomona itselleen,

ja saa monesti arvostelua osakseen.

Monesti hän muita palvelee,

enemmän arvostusta ansaitsee.

Yrittäjät monesti muita työllistää,

tätä luetteloa voisi jatkaa pidempään.

Yrittäjät uusia työpaikkoja luo,

ja tämähän meille iloa tuo.


Ulla-Maija Mantere

Sep 05, 202301:59
Fredrika Runeberg

Fredrika Runeberg

Fredrika Runeberg

Fredrika Charlotta Tengsröm syntyi 1807 Pietarsaaressa.

Hän oli ruotsinkielinen kirjailija,

Hän oli ensimmäisiä suomalaisen historiallisen romaanin kirjoittajia,

ja merkittävämpiä naiskirjoittajia.

Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Turussa,

pikkulasten koulussa hänellä ei ollut mitään oppimista.

Hän oppi aakkoset jo nelivuotiaana,

oppi ranskaa ja saksaa tiedonjanoisena.

Myöhemmin kielitaito vielä täydentyi englannilla,

ja välttävästi myös suomella.

Isän kuolema perheen talouden romahdutti,

ja äidin ja tyttären Paraisille karkotti.

Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Runebergin kanssa,

pariskunta asui ensin Helsingissä,

ja oli aikoinaan kulttuurielämän ytimessä.

Miehensä julkaisemaan lehteen kirjoitti artikkeleita ja proosaa,

mutta naisena ei kunnon näkyvyyttä saa.

Fredrikan elämä oli vaikeaa,

koki itse parin lapsen kuolemaa,

oma terveys reistaili,

ja mies toisten naisten kanssa hummaili.

Fredrika oli mukana perustamassa

rouvasväen yhdistystä Porvoossa.

Yhdistys sai aikaan myös koulun köyhille tytöille,

antoi arvoa naisten sivistykselle.

Kuuden lapsen kasvattajana

Fredrika oli käytännössä yksinhuoltaja.

Hänen miehensä aika kului työhön, runoiluun,

matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoitteluun.

Fredrika pari romaania kirjoitti,

ja ensimmäisen niistä poltti.

Fredrikan mies metsällä halvaantui

ja vaimonsa luku-apuun turvautui.

Vaimon kuulo oli jo heikentynyt,

ja näkökin huonommaksi mennyt.

Miehensä kuoleman jälkeen muutti takaisin Helsinkiin,

ja pari vuotta myöhemmin hänetkin haudattiin.


Ulla-Maija Mantere

Sep 02, 202303:14
Ufo

Ufo

Ufo

Meitä pelotellaan,

valheilla hallitaan.

Kokoajan vouhotetaan?

että muukalaiset saapuvat maan tuhoamaan.

Aivan pötypuhetta,

arkaa ihmistä on helppo hallita.

Hallitukset omia sotasalaisuuksiaan varjelee

ja meiltä totuutta muuntelee.

Muualla on paljon kehittyneempää teknologiaa,

jolla maa olisi tuhottu jo montakertaa,

jos tuhoa olisi tahdottu,

vaan kun ei tahdota,

asioista vain otetaan selkoa.

Mitä ihmettä te ihmiset oikein touhuatte,

maailmanne tuhoatte?

Olemme tulleet teitä auttamaan,

emme vihollisina ollenkaan.

Ystävyyttä ja rakkautta tämä maailma kaipaa,

universumi tahtoo siinä auttaa.

Tehdään yhteistyötä yhdessä,

ja pidetään vain positiivisuus mielessä.


Ulla-Maija Mantere

Sep 01, 202301:44
Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivä

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomen luonnon päivä.

Suomen luonnon päivä

Hups.

tämän meinasin unohtaa,

tai, en huomannut ollenkaan.

Tänään kuitenkin ensimmäistä kertaa

Suomen luonnolle virallisesti liputetaan.

Tämä päivä omistetaan Suomen luonnolle,

arvokkaalle ja kauniille.

Luonto antaa meille voimaa,

auttaa arjessa paremmin jaksamaan.

Luonto terveyttä ja kuntoa kohentaa,

luonnosta rauhaa saa.

Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä,

keskittymiskyky paranee,

syke ja verenpaine alenee.

Luonto edistää sosiaalista hyvinvointia,

ja toisten ihmisten kanssa kommunikointia.

Luonnossa mieliala kohenee,

ja jopa vastustuskykymme paranee.

Luonto meille paljon antaa,

ja mitä se saakaan kantaa!

Luontoa roskataan,

luontoa tuhotaan.

Luonto koetetaan ihmisen tahtoon alistaa,

tämä ei onnistu milloinkaan.

Luonto apuamme tarvitsee,

jotta luonto edelleen meitä ravitsee.


Ulla-Maija Mantere

Aug 26, 202302:00
Aamutähti

Aamutähti

Aamutähti

Aamulla aikaisin

terassille astelin,

tähtitaivasta katselin.

Silloin aamutähti

minua johdattamaan lähti.

Se loisti päällä metsien,

kirkkaana hohti päällä vuorien,

Näin matkalla outoa väkeä,

enkä nyt tarkoita käkeä,

vaan monenlaista mönkijää,

jotka arjessa monesti huomaamatta jää.

Tähti pysähtyi outoon paikkaan,

millaista ei koe päällä maan.

Oli erilaista haltijaa,

saunatonttua kerrassaan.

Enkeleitä tuhansittain

iloitsemassa nähdä sain.

keijut siellä karkeloi,

harppu juhlatunnelmaa soi.

Koko taivaallinen kansa

huvitteli musiikin kanssa.

Olihan siellä tietenkin myös yksisarvisten joukko,

ja lohikäärmeillä oma suojainen loukko.

Elementtaaleja

ja tietenkin myös deevoja.

Nekin musiikista nauttivat,

hilpeät olivat tunnelmat.

Mestarit hymyssä suin siellä

olivat tietysti paikalla vielä.

Juhlan kyllä tunnistin,

mutta syytä vielä arvailin.

Keiju sen kuiskasi korvaani,

nyt on tullut minun vuoroni

tutustua heihin paremmin,

näin saan tunteen varmemman.

Siispä liityin juhlaan minäkin,

ehkä huomenna on jo vuoro sinunkin,

liittyä sakkiin tähän,

josta ymmärrämme niin kovin vähän.


Ulla-Maija Mantere

Aug 25, 202302:20
Ajaton

Ajaton

Ajaton

Olen ajaton,

sieluni on rajaton,

ei minua kahlitse mikään,

ei uskonto länteen tai itään.

En kuulu minnekkään

ja kuulun kaikkialle,

voin ajatuksissa lentää taivahalle,

voin nähdä linnunradan,

pikkuhiljaa tajuamaan alan,

mitä tarkoittaa olla ääretön,

mutta ei todellakaan äänetön.

Opin itseäni rakastamaan,

muille toki rakkautta jaan,

mutta niin,

etten sovi yhteenkään muottiin,

älä turhaan rajoita,

voin kyllä rakentaa pilvilinnoja.

Tiedän, luulen,

tunnen tuulen jo kutsuvan,

tunnen kiitollisuuden valtavan.

Eikä tämä tähän jää,

tämä on vasta alku,

eikä mikään matkan pää.


Ulla-Maija Mantere

Aug 18, 202301:39
7. presidentti Paasikivi

7. presidentti Paasikivi

7. presidentti Paasikivi

Jos kerran Paasikivestä puhutaan,

miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan?

Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa,

hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa.

Tässä välissä hän vaihtoi nimeään,

ja Johan jäi historian hämärään.

Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan,

ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan:

Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää,

kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää.

Iäkäs täti Juhon otti huostaansa,

pojan ollessa vasta 14-vuotias.

Lukioaikana Juho nimensä suomensi,

räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti.

Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies,

joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`.

Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan,

ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa.

Juho valmistui filosofian kanditaatiksi,

vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi.

Rakastui Anna Forsmaniin,

ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin.

He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa,

voisivatko asiat paremmin ollakkaan?

Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi,

ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi.

Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta,

ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa.

Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää,

mutta ura lyhyeksi jää.

Venäjän poliittisiin kysymyksiin,

kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin.

Erosi politiikasta,

sai paikan, Kansallis-osakepankista,

pankinjohtajana,

mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana.

Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia,

moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia?

Ainakin paikalta KOP-n johtajan

ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman,

Juho erosi pankista,

pääjohtajan virasta.

Jäi virallisesti eläkkeelle,

mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle.

Avioitui uudestaan ,

kun Alli Velveesta uuden emännän saa.

Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään,

Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään.

Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan,

ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan.

Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin,

suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään,

ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään.

Kävi kuitenkin niin,

että Paasikiveä taas tarvittiin

tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan,

koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan.

Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon,

Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon.

Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan,

ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan.

Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta,

Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta.

Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon,

sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin.

Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia,

siirtoväki oli saatu asutettua,

ja säännöstelyä oli purettu asteittain,

Paasikivi rauhaa arvosti,

hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti.

Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai.

Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa,

mutta ne eivät hänen toimestaan

saapuneet luettavaksi milloinkaan.

Sydänkohtaus Juhon hautaan vei,

ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei.

Hietaniemen hautausmaalla

lepää hänkin mullan alla.

(Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.)


Ulla-Maija Mantere

Aug 11, 202308:06
Tove Jansson

Tove Jansson

Tove Jansson

Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan,

vain kahdelle naiselle liputetaan.

Tänään muistetaan heistä toista,

Tove Marika Janssonia.

Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä,

kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä.

Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa,

Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa.

Toven äiti oli ruotsalainen,

ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen,

Tove tauluja maalasi,

kirjoja ja novelleja kirjoitti,

piirsi sarjakuvia,

suunnitteli freskoja,

Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän,

Tovesta kerron kohta hieman enemmän.

Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen,

tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen.

Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita,

kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa,

Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa.

Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin,

mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii.

Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle,

on siinä saavutusta yhdelle naiselle,

eikä se vielä tähän jää,

hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia,

vietti elämää bohemia.

Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä,

30-vuotta pienessä mökissä,

Pellingin saaristossa,

tahtoi paikan, jossa

voi nauttia luonnosta ja vapaudesta,

perheen tuesta ja rakkaudesta.

Mökin rakensi luvatta,

se oli Toven pakopaikka.

Olihan hänellä myös ateljee,

jossa hän yksityisyyttään varjelee.

Nautti myös matkustelusta,

Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia

ja erikielisiä Muumi-kirjoja

on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle,

jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat,

Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon,

joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon.

Tove lepää sukuhaudassa,

vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa,

Hietaniemenhautausmaalla.


Ulla-Maija Mantere

Aug 09, 202303:31
Ajatelkaa

Ajatelkaa

Ajatelkaa, meillä on 3 sekuntia aikaa valita tunteemme!
Ja sitten vielä valitamme, että emme voi sille mitään.
Miten tuon 3 sekuntia käytämme,
siitä hetkestä tulevaisuutemme itää.
Meillä on siis valta valita, suutummeko vai naurammeko,
itkemmekö, vai laulammeko.
Meillä on valtaa ja voimaa,
kuuntele tarkasti, kuuletko, soi maa.
Ulla-Maija Mantere

Aug 04, 202301:16
5. presidentti Ryti

5. presidentti Ryti

Risto Ryti
Kun Kallio joutui presidentin tehtävistä luopumaan,
uusi presidentti tarvitaan.
Risto Ryti tilalle nimitetään,
mutta ensin hieman taustaa käsitellään:
Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa,
hän kuoli 1956  pääkaupungissa.
11-lapsisen perheen neljäntenä lapsena,
koti tunnettiin varsinaisena suurtilana.
Ristoa maatyöt eivät juuri kiinnostaneet,
muut perheen pojat taas eivät samoin kirjoista nauttineet,
Risto olikin pojista ainoa,
joka valmistui ylioppilaaksi,
häntä luonnehditaan velvollisuuden tuntoiseksi, kunnianhimoiseksi ja sisukkaaksi.
Ylemmän lainopillisen tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa,
suoritti lainopin kandidaatin tutkinnon
ja sai varatuomarin arvon.
Valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi,
opiskeli Oxfordissa merioikeutta,
mutta opinnot katkesivat maailmansodan syttymiseen,
matkalla Riston tiedetään ystävänsä sisareen rakastuneen.
Pari vuotta myöhemmin nuoripari vihittiin,
ja seurustelu päättyi papin aameniin.
Vaimonsa Gerdan kanssa meni ystävänsä syntymäpäivää juhlistamaan,
venäläiset tulivat heitä junaan ahtaamaan,
syntyneessä sekasorrossa yksi matruuseista ampui Kordelinin,
ja hänen testamenttinsa mukaan Ryti perusti yleisen Edistys-ja sivistysrahaston.
Ryti toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä,
hoiti siellä talous-ja menoarviokäytöntöä,
ja sai sen tasapainottumaan,
ja tapaus johti Suomen pankin hallintaan.
Pääministeriksi Ryti ei tahtonut laisinkaan,
mutta Kallion painostus sai hänet taipumaan.
Kun Kallio ei perehtynyt ulkopolitiikkaan,
joutuivat Ryti ja Tanner sitä hoitamaan.
Kallion kuollessa
oli Ryti pääministerin virassa.
Hänestä tuli virkaatekevä presidentti,
eikä päivääkään ollut puolustusvoimien ylipäällikkönä,
koska Kallio oli pyytänyt siihen tehtävään Mannerheimia.
Ryti erosi presidentin tehtävistä terveyssyihin vedoten,
mutta liittoutuneiden mielestä Ryti oli sotaan syyllinen.
Hänet 10-vuodeksi kuritushuoneeseen tuomitaan,
mutta kolmen vuoden jälkeen hänet armahdetaan.
Terveys oli kuitenkin jo mennyt,
eikä Ryti enää selvinnyt,
Hän kuoli 67-vuotiaana,
hautajaisia pidettiin itsenäisenä surujuhlana.
Hietaniemen hautausmaalle hänet haudattiin,
ja viimeinkin rauhaan hänet päästettiin.
Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa,
kuoli 8. syyskuuta 1984 pääkaupungissa.
Gerda kävi ruotsinkielistä tyttökoulua,
opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta,
Myöhemmin opiskeli vielä Lontoossa englantia,
kielitaito oli myöhemmin valttia.
Kolme lasta synnytti,
konttoristin hommat lopetti
ennen lasten syntymää,
liekö perhe kiinnostanut työtä enempää?
Gerda tunnettiin vastuuntuntoisena maan ensimmäisenä naisena,
joka tuki maataan ja miestään vaikeina vuosina,
Hänet tunnettiin hiljaisena ja uskonnollisena,
piti monta radiopuhetta sota-aikana.
Gerda kaksi murhaa näki,
jyrkkä oli Suomen alkuaikojen mäki.
Gerda oli myös silloin paikalla,
kun Kallion piti kotiin junalla lähteä.
Toisin kävi,
Gerda Kallion kuolevan näki.
Hän oli selväkuuloinen,
henkimaailman viesti oli hänelle luonnollinen.
Gerda oli leskenä 28 vuotta.
Hän oli kuollessaan 98-vuotias,
Gerda miehensä viereen haudattiin,
Hietaniemen hautausmaalle hänetkin saatettiin.
Ulla-Maija Mantere

Jul 28, 202305:48
Hetkinen

Hetkinen

Hetkinen,
olemmeko unohtaneet puhtaan ruuan merkityksen?
Tulehdusta aiheuttavat sokeri ja transrasvat,
myös gluteiini, maitotaloustuotteet ja vilja voivat vaurioittaa maha-suolikanavat.
Kun maha-suolikanavan seinämät vaurioituvat niin,
tämä altistaa elimistön tulehduksiin.
Tulehdukset taas lyhentävät elinaikaa,
ja lääketehtaat taas riemuissansa käsiänsä hankaa.
”Lääketeollisuus on edistynyt niin pitkälle,
että tervettä ihmistä tuskin löytää!”
Mikä on pielessä,
jos vain raha on teollisuuden mielessä.
Kerrotaan terveen ihmisen muuttaneen Afrikasta Amerikkaan,
paikalla voisi olla ihan joku muukin länsimaa.
Uudessa kotimaassaan ihminen Alzheimeriin sairastuu,
mutta harva tästä huolestuu.
Ruokavaliolla ja Alzheimerin taudilla on selvä kytkös,
myönnämmekö me sen,
vain viineriä mässäillään
ja kärsimme hieman pidempään.
Ulla-Maija Mantere

Jul 21, 202301:59
Työsuhde

Työsuhde

Uusi aika pelottaa,
epävarmuus ahdistaa?
Mitäpä, jos asiaa ajatteleekin näin,
että kaikki järjestyy vielä parhainpäin.
Olet työsuhteessa
ja asut työsuhdeasunnossa.
Tai jos haluat jotain muuta,
esimerkiksi halailla puuta,
sinusta voi tulla metsänhoitaja,
olisiko se huono asia?
Et itse omista oikeasti,
mutta laske mielestäsi painolasti.
Työnantajasi sinusta kyllä huolehtii,
iloitsemaan ja nauttimaan sinut tänne luotiin.
Voit oikeasti saada, mitä haluat,
kunhan vain oman egosi taltutat.
Ulla-Maija Mantere

Jul 14, 202301:28
4. presidentti Kallio

4. presidentti Kallio

Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,
miten hänet Suomen historiaan liitetään?
Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,
ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,
johtamaan maata talvisodan aikana,
tai neuvottelemaan välirauhan aikana.
Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,
kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,
kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,
mutta ensin muuta historiaa.
Kallio oli presidenteistä ainoa,
jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.
Hän oli maatalon poika,
suurtilallinen, joka
osti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,
maatalon töihin polte oli valtava.
Vielä presidenttiaikana
piti tilansa hoidon omassa hallussa.
Hoiti säästöpankin kirjanpidon,
osallistui kunnaallispolitiikkaan,
ja myöhemmin valtion politiikkaan.
Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,
ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.
Kallio johti Suomea pääministerinä,
ja toimi hän myös maatalousministerinä.
Sisällissodan aikana
Kallio pysyi tiukasti Stadissa.
Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,
yhtenäisyyttä korostamaan.
Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,
eikä sitä löydy mistään dokumenteista.
Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.
mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,
sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,
Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.
Eduskunnan puhemiehenä
hän toimi 15 valtiopäivillä,
kolmesti maatalousministerinä,
neljästi pääministerinä,
toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.
Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,
ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.
1937 hänet presidentiksi valittiin
maalaisliiton ja SDP:n tuella,
valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,
sieltä sähke lähetettiin,
ja presidenttiä sillä onniteltiin.
Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,
joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.
Oli aina valmis muita auttamaan,
ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.
Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,
ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.
Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,
pohjoismaista apua sotaan toivomassa.
Viron presidentti kävi Suomessa
ainoana ulkomaisena vieraana.
Talvisodan jälkeen Kallio parahti:
”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”
Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaan
ja maata jälleen rakentamaan.
Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,
ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.
Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,
kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,
mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,
vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaan
Porilaisten marssia soitettaessa
hän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,
toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,
toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.
Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassa
kuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.
Hänkin oli maatalon tyttö,
sisaruksista en löydä sanaakaan,
vain kerran sisaruksista mainitaan.
Kaisa Kyösti Kallion nai
ja liitosta kuusi lasta sai.
Hoiti kodin tunnollisesti,
ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.
Hoiti edustustehtäviä huolella,
tahtoi varsinkin naisia suojella.
Talvisodan aikana
Kaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,
rohkaisten
ja toivoa tuoden.
Omasta tyylistään ja tavoistaan
hän ei ollut valmis luopumaan.
Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.
jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.
Näistä osa on edelleen linnassa,
vieläkin käytössä erityistilanteissa.
60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,
hän Kaisankodin perusti
uupuneille
ja masentuneille,
rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.
Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,
tavallista elämää jatkamaan.
Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,
rohkea ja tunnollinen.
Ulla-Maija Mantere

Jul 07, 202306:25
Eino Leino

Eino Leino

Tämän koen jo hieman haastavana,
koska on jo kolmas runo aiheesta kirjoitettavana.
Hän syntyi 6.7.1878 nykyisessä Kajaanissa,
ja kuoli vain 47-vuotiaana, 10.1.1926 nykyisessä Tuusulassa.
Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi keskivarakkaassa kodissa,
kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Hövelön tilalla,
samalla,
jolla Elias Lönnroth asui 40-vuotta aiemmin,
liekö siinä alku innon tarinoihin ja kaskuihin?
12-vuotiaana Eino siirtyi Hämeenlinnaan,
koska perheen varallisuus romahtaa
isän kuoleman takia,
eikä nälkä lähde lukemalla lakia.
Leino valmistui ylioppilaaksi 16-vuotiaana,
ja alkoi opiskella myös yliopistossa,
mutta kirjalliset harrastukset veivät voiton opiskelusta,
jo nuorena Leino kiinnostui runoilusta.
Kajaanin linna ilmestyi jo Leinon ollessa 12-vuotias,
ja lienee äidinkielen tunnilla ollut ahkerakin oppilas,
ainakin luki siellä latinaa,
että ulkolaisista kirjailijoista jotain irti saa,
luki myös saksan-ja ranskan kielisiä tekstejä,
ja käänsi hän suomeksi myös joitakin tekstejä.
Mikko Vilkastus ja Teemu nimimerkillä kirjoitti,
ihastutti ja monta lukijaa vihastutti,
suoralla satiirillaan,
mistä venäläiset eivät pitäneet laisinkaan.
Leino kiinnostui myös teatterista,
ja hänen romaaneissaan seikkailleista satiirisista hahmoista.
Italiaan Saksan kautta matkusti,
siellä mm. Danttea opiskeli.
Leino muistetaan pyylevöityneenä boheemina
pitkine kiharoineen ja viittoineen,
mainitaan hänen nimettömänä kaupunkikulttuuria tarkkailleen.
Sisälissodan hän koki raskaasti,
Helsingissä sota-ajan oleskeli,
myöhemmin ajoi punavangeille yleistä armahdusta
ja kuolemantuomiosta luopumista.
Tahtoi kansaa näin yhdistää,
ihanteitaan ylläpitää,
vetosi kansaan rauhan ja keskinäisen ymmärryksen puolesta,
kärsi itse myöhemmin myös vuotavasta suolesta.
Eino kolmesti avioitui,
jokainen liitto pikaisesti kariutui.
Vain yksi lapsi mainitaan,
muita ei kai olekkaan.
Onervan kanssa avioitunut ei lain,
ystäviä olivatko vain?
Leinon kuolinsyystä arvaillaan,
Onervan lähteessä syfiliskin mainitaan.
Aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin,
jos kiinnostaa, voit tutustua arkistoihin.
Ulla-Maija Mantere

Jul 06, 202304:10
Arvot

Arvot

Minua heräteltiin miettimään,
mikä minulle on tärkeää:
ensimmäinen tapaus
on luonnollisesti vapaus.
Toinen, mistä tingi en piiruakaan,
on, että toiseen ihmiseen luottaa saan.
Huijareita en sulata,
aivan liian karvasta.
Itseäni ja perhettäni puolustan,
vaikka rauhassa elää haluan.
Kieroilu, vehkeily ja salailu,
samoin perätön juoruilu,
pistää kyllä harmittamaan
minua aivan tosissaan.
Toisten hyväksikäyttöä en tajua,
rintavana tästä on jonkinlaista hajua:
kuka kuviani mihinkin haluaa käyttää,
se minusta naisten esineellistämiseltä näyttää.
Eikö olisi paljon mukavampaa
yhteisien asioiden eteen puuhastaa,
ilman vilpin häivääkään,
kestääkö tämä unelma päivääkään?
Ulla-Maija Mantere

Jun 30, 202301:49
Juhannussauna

Juhannussauna

Lauteilla kotoisen saunan
unohtaa pitkänkin kaunan.
Siellä lämpöisen löylyn hyväilyssä
ja vuoroin viileän joen syleilyssä
vihainen ei olla voi.
Saunan peittävät koivut somat,
sateen jälkeen vallattomat,
jotka kuistille mukavan varjon soi,
jolla lepotauon ottaa voi.
Tauosta ei pitkää tuu…
kun jo saunan kutsu kantautuu.
Aisteihin rentoutuneisiin,
jo tuli vilkasta kiirettä reisiin.
Alkukesän vastan
viileään veteen kastan,
ja vaikka jalassa ois nasta
ei se estäisi mua nauttimasta
ihmeestä ihmisen pesän,
saunasta kotoisen kesän.

Ja samalla huomataan,
että Suomen lippu tangossa liehua saa
koko päivän,
koko yön.
Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun päivää.
Ulla-Maija Mantere

Jun 23, 202301:53
Kesäpäivän seisaus

Kesäpäivän seisaus

21.6 Kesäpäivän seisausta vietetään,
ja ainakin ennen oli hyvin tärkeää
viettää sitä yhdessä,
tanssia vierivieressä,
ehkä pelata jotain mukavaa,
tai vain porukalla kikattaa.
Ainakaan ei haluttu muistaa sitä tosiasiaa,
että tänään päivän pituus huippunsa saa.
Ulla-Maija Mantere

Jun 21, 202301:12
3. presidentti Svinhufvud

3. presidentti Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud
Syntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,
moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.
Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,
ja tuonen käki uudestaan kukkui,
kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,
äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.
Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,
ja joutui usein venäläisten hampaisiin.
Oikeuden tuomarina
ajoi suomalaisten etuja.
Venäläiset hänet erottivat,
vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,
joten hänet Siperiaan karkotetaan.
Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,
mitä lienee suunnitteli
ja vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,
oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.
Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,
Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.
Tai oikeastaan,
meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:
”Minä lähden nyt kotiin!”.
Helsingin rautatieasemalla
häntä juhlittiin sankarina.
Senaatin johtajana
hän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,
4.12 1917,
ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.
Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,
ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.
Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,
ja myöhemmin myös maisteriksi.
Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.
Kaksi sortokautta hän näki,
samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.
Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,
sisällissotaa, kohti Tallinnaa.
Pariinkin otteeseen
kerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.
Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,
Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,
vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.
Tätä ominaisuutta tarvittiin,
kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.
Walt Street pörssiromahduksen aikana
oli täälläkin työttömyys vaivana.
Myös kumosi hän kieltolain,
tämänkin hänestä lukea sain.
Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,
vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.
Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,
mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.
Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,
ja kun oli kortiton,
hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.
luokkansa vanhimpana oppilaana,
75-vuotiaana.
Ukko-Pekka kuoli kotonaan,
ja siunattiin Luumäen kirkossa.
Ellen oli myös tuomari
ja senaattori.
Kuusi lasta synnytti,
miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.
Kävi miestään Siperiassa katsomassa,
hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,
kasvatti kanoja ja lampaita,
ilman sarvia ja hampaita,
montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?
Presidentin linnassa
hän tarjoili kakkua mantelipohjaista,
ja kreemistä kahvin makuista.
Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,
se hänen nimellään tunnetaan.
Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,
Luumäellä, Kotkaniemessä.
Ulla-Maija Mantere

Jun 16, 202304:48
6. presidentti Mannerheim

6. presidentti Mannerheim

Hieman lisää Mannerheimista:
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,
hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,
osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.
Mannerheimin isä vararikkoon ajautui
ja rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.
Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseen
ja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.
Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,
ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.
Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,
ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.
Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,
tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.
Avioliitto ei kestänyt pitkään,
liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?
Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,
ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.
Mannerheim yleni Venäjällä,
palkittiin useammalla arvonimellä,
vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,
Mannerheim sotaväestä erotettiin.
Mannerheim vastusti sisällissodan aikana
ulkomaisten sotavoimien käyttöä.
Apua kuitenkin Saksalta pyydettiin
ja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.
Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,
Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.
Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,
1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,
ja tilanne oli leikkaukseen johtava.
Hän erosi presidentin tehtävistä,
ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,
tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.
Ulla-Maija Mantere

Jun 09, 202303:01
Puolustusvoimain lippujuhla

Puolustusvoimain lippujuhla

Tänäänhän tietenkin liputetaan
ja Gustaf Mannerheimia muistetaan,
Miten hän liittyy tähän,
siitä kerron vähän:
Mannerheim oli puolustusvoimien ylipäällikkö sodan aikana,
ja hän sai 75-vuotissytymäpäivälahjakseen marsalkan arvon,
joka vieläkin Suomen ainoa on.
Siis päivä on myös Mannerheimin syntymäpäivä.
Paraati tänävuonna Jyväskylässä järjestetään,
ja siellä myös keskiyön Hawk-näytös näytetään.
Ulla-Maija Mantere

Jun 04, 202301:24
2. presidentti Relander

2. presidentti Relander

Lauri Kristian Relander syntyi 31.5.1883 Laatokan rannalla,
Kurkijoen kunnassa.
Hänkin suoriutui ylioppilaskirjoituksistaan,
ryhtyi maanviljelyskemiaa ja maataloutta opiskelemaan.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
myöhemmin myös maisteriksi.
Hänen oppejaan kuitenkin kritisoitiin,
ja näin hänet yliopistosta sivuutettiin.
Relander siirtyi politiikkaan,
ja Viipurin maaherrana häntä tarvitaan.
Maalaispuolueella oli miehelle käyttöä,
jonka kielitaidosta, esiintymiskyvystä ja korkeasta koulutuksesta oli näyttöä.
Kun Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdolle toiselle kaudelle,
päätyi Relander nuoren valtion toiseksi presidentiksi.
Virkaan astuessaan Relander oli 41-vuotias,
oikeastaan hän oli aika onnekas.
Häntä paljon arvosteltiin,
Ståhlbergiin verrattiin.
Miehet olivat samasta puolueesta,
mutta erimielisiä lähes kaikesta.
Relander herkästi mielensä pahoitti,
kansa ja ulkomaat hänen esiintymistaitoaan arvosti.
Kaikki pääministerit olivat häntä vanhempia,
ja politikot olivat myös keskenään riitaisia.
Relander otti tavakseen hyvien ulkosuhteiden luomisen,
”Reissu-Lasse” esiintyi ulkomailla edukseen.
Vain viisi matkaa hän matkusti
ja Suomea näin edusti.
Hän suhtautui uskontoon vakavuudella,
vaikeina hetkinä suhtautui suurella hartaudella.
Korkeimman opastukseen,
osallistui hän myös usein Jumalanpalvelukseen.
Hänen puolisonsa Signe Relander, oli edustava näky puolisonsa rinnalla,
kotimaassa ja ulkomaan matkoilla.
Signe käsitti roolinsa olevan vain edustaa,
politiikkaan hän ei puuttunut ollenkaan.
Relanderin kuoleman jälkeen Signellä oli taloudellisesti vaikeaa,
koska puolisolle ei annettu eläkettä laisinkaan.
Hänen lastensa ansiosta Signe sai pienen eläkkeen,
ja kerrotaan hänen suuresti lapsenlapsistansa iloineen.
Ulla-Maija Mantere

Jun 02, 202303:26
Helluntai

Helluntai

Helluntaikin on kristillinen juhla,
sitä vietetään,
koska Jeesus pyysi Pyhää Henkeä opetuslapsille tietä näyttämään.
Siis Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivä.
Helluntainkin ajankohta vaihtelee,
sen pääsiäinen sanelee:
7 viikkoa pääsiäisestä.
ja 10 päivää helatorstain jälkeen,
muistellaan Raamatun tapahtumia jälleen.
Pyhä Henki sai apostolit puhumaan kielillä vierailla,
jotta uskoa voitiin levittää vierailla mailla.
Ulla-Maija Mantere

May 28, 202301:21
1. presidentti Ståhlberg

1. presidentti Ståhlberg

Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.
Hänen koko lapsuusperheensä oli suomenmielinen,
kuten myöskin suomenkielinen.
Ståhlberg syntyi 1865 Suomussalmella.
Yksityiskoulussa
Kaarlo oli mallioppilas.
Hän peitti änkytyksensä muodollisuuteen,
tämä taito johti vielä moneen mahdollisuuteen.
Hän opiskeli Helsingissä lakia,
ja vielä vanhanakin häneltä kysyttiin neuvoa tämän takia.
Valmistui filosofian kanditaatiksi,
ja molempien oikeuksien tohtoriksi.
Opintojen päätyttyä Ståhlberg meni naimisiin,
mutta vaimo Hedvig alle 50-v. hautaan saatettiin.
Kuuden lapsen yksinhuoltajana,
ei varmasti ollut helppoa.
Hallitusmuodon valmistelu oli hänen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä,
toki paljon muutakin oli vielä jäljellä.
Ståhlberg ei halunnut presidentiksi,
mutta hänet saatiin ylipuhutuksi.
Presidenttiaika oli vaikeaa,
sisällissodan jälkeen yhtenäistä maata rakentaa.
Hallitukset olivat lyhytikäisiä,
eikä maassa oikein ollut yhtenäistä lakia.
Toisena presidenttivuotenaan
Ståhlberg uuden rakkauden saa,
ja Ester Hållströmistä tuli valtion ensimmäinen presidentin vaimo,
jonka perustama Pelastakaa Lapset ry on,
tosin silloin toisella nimellä.
Koteja kodittomille lapsille,
Ester loi myös mallin monille linnan tavoille.
Hän pehmensi miehensä jylhää olemusta,
opettajana ja kirjailijana nautti arvostusta.
Tosin miehensä lapset häntä aluksi kovin kritisoivat,
ja jälkeenpäin käytöstään kohtuuttomaksi nimittää voivat.
Uskonto oli tärkeää Esterille,
ja varmasti nuoren valtion tulevaisuudelle.
Ulla-Maija Mantere

May 26, 202303:13
Kaatuneitten muistopäivä

Kaatuneitten muistopäivä

Tätä päivää vietetään sodissa ja vankileireillä,
ja sotien jälkeen, tai rauhanturvatehtävissä kaatuneille,
tai muutoin sodissa menehtyneille.
Mannerheim antoi päivän viettämisen päiväkäskyssään,
ja tätä päivää kaikkien kaatuneiden muistoille vietetään.
Päivä on yleinen liputuspäivä,
kaikkien niiden kunniaksi, jotka taistelusta paalamatta jäivät.
Päivällä muistetaan myös sisällissodassa kaatuneita,
ja myöskin maamme rajojen ulkopuolelle maatuneita.
Päivää nimitetään myös yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi,
toivotaan, että aseet vaikenevat iäksi,
eikä tälläistä enää joudu kokemaan
yksikään ihminen tai maailman maa.
Toivottavasti kaikkia kunnioitetaan
ja jokainen rauhassa elää saa.
Ulla-Maija Mantere

May 21, 202301:44