Aikakoneita & Utopioita -podcast
By Aikakoneita ja utopioita
Podcast on osa Aikakoneita ja utopioita -kehittämishanketta, jossa taiteilijamuseot tutkivat mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnallisissa murroskohdissa. Hankkeessa ovat mukana Aino ja Jean Sibeliuksen koti Ainola, Gallen-Kallelan Museo Tarvaspää ja Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuori, ja se on rahoitettu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-tuella.
Äänisuunnittelu: Eetu Moisio
Toimittaja: Meri Parkkinen
Aikakoneita & Utopioita -podcastJan 28, 2022
Jakso 39: Kokoelmakuraattori Sandra Lindblom: "Moniin Akseli Gallen-Kallelan matkoihin liittyy myös ongelmallisia puolia, joista ei kannata ottaa mallia"
Tässä jaksossa kokoelmakuraattori Sandra Lindblom kertoo Akseli Gallen-Kallelan ensimmäisestä matkasta Pariisiin, joka alkoi syksyllä 1884 ja kesti kesään 1885. Lindblom päätyi Kaukokaipuu – näyttelyä tehdessään Gallen-Kallelan ystävälleen lähettämien kirjeiden pariin, jotka toivat esiin Pariisin matkan kurjatkin puolet. Lindblomin muistuttaa, että Gallen-Kallelan matkustelu oli mahdollista hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.
Jakso on Aikakoneita & Utopioita -podcastin päätösjakso.
www.aikakoneitajautopioita.fi
Lukiolaisten ajatuksia, osa 4: Ainola, utopia ja tulevaisuus
Onko elämämme helpompaa kuin ennen – vai stressaavampaa hälyn ja valintarunsauden keskellä? Ainolan elämäntyyli kuulostaa nykypäivään näkökulmasta hiljaisuudessaan ja hitaudessaan ihanteelliselta. Olisiko meidän mahdollista tehdä vaihtokauppa, palata Ainolan elämäntyyliin?
Jakson on toimittanut ja äänisuunnitellut Atso Mouhu.
Podcastin tekijät ovat Keravan lukion oppilaita. Osana Aikakoneita ja utopioita -hanketta järjestettiin lukiokurssi, jolla syvennyttiin hankkeen näyttelyn teemoihin sekä toteutettiin podcasteja aiheesta. Lukiolaisten ajatuksia -sarja on neliosainen, kuuntele myös muut kurssilla syntyneet jaksot!
www.aikakoneitajautopioita.fi
Lukiolaisten ajatuksia, osa 3: Omavaraisuudesta Ainolassa
Omavaraisuus tarkoittaa muista riippumattomuutta - mutta missä menee omavaraisuuden raja? Jaksossa tarkastellaan omavaraisuutta nykypäivän näkökulmasta, mutta myös esimerkkinä Aino ja Jean Sibeliuksen Ainola.
Jakson on toimittanut ja äänisuunnitellut Saana Ravanko.
Podcastin tekijät ovat Keravan lukion oppilaita. Osana Aikakoneita ja utopioita -hanketta järjestettiin lukiokurssi, jolla syvennyttiin hankkeen näyttelyn teemoihin sekä toteutettiin podcasteja aiheesta. Lukiolaisten ajatuksia -sarja on neliosainen, kuuntele myös muut kurssilla syntyneet jaksot!
www.aikakoneitajautopioita.fi
Lukiolaisten ajatuksia, osa 2: Kamera muutoksen välineenä - Ainolasta, omavaraisuudesta ja valokuvaamisesta
Valokuvaaminen vie lähelle luontoa. Myös valokuvat Ainolasta osoittavat, miten Aino ja Jean Sibelius arvostivat luontoa ja puutarhaansa.
Jakson on toimittanut ja äänisuunnitellut Milla Hanka.
Podcastin tekijät ovat Keravan lukion oppilaita. Osana Aikakoneita ja utopioita -hanketta järjestettiin lukiokurssi, jolla syvennyttiin hankkeen näyttelyn teemoihin sekä toteutettiin podcasteja aiheesta. Lukiolaisten ajatuksia -sarja on neliosainen, kuuntele myös muut kurssilla syntyneet jaksot!
www.aikakoneitajautopioita.fi
Lukiolaisten ajatuksia, osa 1: Ekologisesta omavaraisuudesta
Jos maapallon ajattelisi olevan kuin tehdas, miten se toimisi mahdollisimman hyvin? Tässä podcastissa pohditaan yhteistyön voimaa, ekologista omavaraisuutta sekä sitä, miten historiasta voi ottaa mallia mutta kuinka ruoantuotanto on pakko tehdä tänä päivänä myös toisin.
Podcastin tekijät ovat Keravan lukion oppilaita. Osana Aikakoneita ja utopioita -hanketta järjestettiin lukiokurssi, jolla syvennyttiin hankkeen näyttelyn teemoihin sekä toteutettiin podcasteja aiheesta. Lukiolaisten ajatuksia -sarja on neliosainen, kuuntele myös muut kurssilla syntyneet jaksot!
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 38: Dekaani Hanna Johansson: ”Taiteella ei ole muutosvoimaa meidän päästöihin, mutta mitä se voi tehdä on laajentaa meidän kuvittelukykyä”
Tässä jaksossa Aikakoneita ja utopioita -näyttelyn nykytaiteen kuratoinut Kuvataideakatemian dekaani Hanna Johansson kertoo, kuinka valitsi taiteilijat mukaan näyttelyyn. Hän puhuu siitä, miten taiteella osallistutaan ilmastonmuutoskeskusteluun ja kuinka taiteessa kuvitellaan toisenlaisia elämäntyylejä.
Kuva: Veikko Somerpuro
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 37: Sitran johtava asiantuntija Sari Laine: "Korona-aikana on huomattu, että pienillä teoilla on merkitystä - ja tämä näyttäisi valuvan myös ilmastotoimintaan"
Tässä jaksossa Sitran johtava asiantuntija Sari Laine kertoo suomalaisten motivaatiosta muuttaa arkeaan. Laine jakaa keinoja, kuinka kestävämmän arjen valinnat tulevat tavaksi. Lisäksi hän puhuu siitä, kuinka koronapandemia on tehnyt suomalaisista aiempaa aktiivisempia ilmastotekoja toteuttajia.
Sitran #100fiksuatekoa -verkkosisällöt, kuten elämäntapatesti: www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/
Jakso 36: VTT:n johtava tutkija Anu Tuominen: "Helpoin tapa vähentää liikkumisen päästöjä on kävellä ja pyöräillä enemmän"
Tässä jaksossa Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Anu Tuominen kertoo tämän päivän ja tulevaisuuden liikenteestä päästöjen näkökulmasta. Tuomisen mukaan tulemme liikkumaan tulevaisuudessa samoin kuin nykyäänkin: kävellen, autolla ja lentäen, toivoen liikkumiselta nopeutta, täsmällisyyttä ja helppoutta. Tulevaisuudessa liikenne näyttää sähköistyvän, automatisoituvan ja palvelusoituvan – ja paras tapa vähentää päästöjä tulevaissudessakin on kävellä ja pyöräillä enemmän.
Jakso 35: Kirjailija Aleksi Lumme: " Uskon, että ihmislaji tulee metsästämään tulevaisuudessakin - metsästäminen kuitenkin muuttaa muotoaan, kuten se on tehnyt historiansakin aikana"
Aleksi Lumme kirjoittaa ja tekee podcastia metsästyksestä. Hän kuvailee metsästystä mielenterveydelle tärkeäksi harrastukseksi, joka on muuttanut myös hänen sekä hänen perheensä ruokavalion: pöydästä löytyy pääosin vain itse pyydettyä lihaa. Lumme uskoo, että ihmiset metsästävät myös tulevaisuudessa mutta toivoo, että yhä enemmän luontoa kunnioittaen.
www.metsastakirja.fi
Jakso 34: Taiteilija ja tutkija Henna Laininen: ”Ilmastokriisiajan voi nähdä oppimismahdollisuutena – ja näin voi löytää valoa ja voimaa tässä aika synkässäkin tilanteessa”
Tässä jaksossa taitelija, tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen kertoo Ilmastotaitoni -kirjoitustyöpajasta, joka innostaa pohtimaan jokaisen omia keinoja elää ilmastonmuutoksen aikakaudella. Laininen näkee niin fiktiiviset kuin historiallisetkin utopiat inspiraation lähteenä, jotka auttavat näkemään valoa ja mahdollisuuksia ilmastonmuutosten herättämien tunteiden keskellä. Jaksossa hän kertoo siitä, mitä ilmastotaidot voivat olla ja miten luova kirjoittaminen auttaa löytämään nämä tänä päivänä tärkeät taidot.
www.ilmastotaitoni.fi
www.hennalaininen.net
Jakso 33: Aktivisti ja kirjailija Suvi Auvinen: "Uskon, että tulevaisuudessa data ohjaa syömistämme"
Tässä jaksossa aktivisti ja kirjailija Suvi Auvinen kertoo kasvisruokailun ja lihansyönnin historiasta sekä tulevaisuudesta. Auvinen uskoo, että tulevaisuudessa turvaudumme datan apuun tehdessämme ruokaostoksia ja etsiessämme uusia reseptejä. Lihan loppu-kirjan kirjoittanut Auvinen näkee, että veganismi on vain ohi menevä vaihe - tulevaisuudessa ruokavaliot voivat olla niin yksilöllisiä, että enää ei voida erottautua kasvissyöjiksi, fleksaajiksi tai sekasyöjiksi.
www.suviauvinen.fi
Jakso 32: Visavuoren museosäätiön hallituksen jäsen Lilli Earl: ”Meidän tulisi tehdä enemmän kivoja asioita ja suorittaa vähemmän – mennä suotelemaan järvelle ihan muuten vain”
Tässä jaksossa Visavuoren museosäätiön hallituksen jäsen Lilli Earl kertoo historian tarinoiden kertomisen tärkeydestä, mökistään Visavuoren museon naapurissa sekä luonnosta rauhoittumisen ja latautumisen paikkana. Earl on taiteilija Kari Suomalaisen tytär ja taiteilija Emil Wikströmin lapsenlapsen lapsi. Earl jakaa myös suosikkitarinansa Wikströmistä ja hänen periksiantamattomuudestaan.
www.visavuori.com
Jakso 31: Filosofi Elisa Aaltola: "Voisimme oppia eläimiltä uteliaisuutta ympäristöämme kohtaan"
Filosofi Elisa Aaltola kertoo tässä jaksossa, kuinka omaa eläinsuhdettaan voi kehittää. Hän uskoo, että moni hämmästyisi jos tietäisi, miten kehittyneitä eläimet ovat. Toislajiset eläimet hahmottavat maailman eri tavalla kuin me ihmiseläimet. Jaksossa Aaltola kertoo ihmisten dualistisesta maailmankuvasta, sen syntymisestä ja vaikutuksesta eläinsuhteeseemme.
Elisa Aaltolan blogi: www.hermithounds.com
Kuva: Tinksu Wessman
Jakso 30: "Aino Sibelius halusi tehdä ihan kaiken itse" - Lukiolaisten ajatuksia ilmastonmuutoksesta
Tässä jaksossa Keravan lukiolaiset kertovat omavaraisuutta käsittelevistä podcastprojekteistaan. Taiteilija ja taidekasvattaja Helka Heinonen on vastannut Keravan lukiolla kurssista, jonka tuloksena on syntynyt Ainola-vierailusta inspiroituneita podcasteja. Jakson alussa Heinonen kertoo kurssista ja sen jälkeen ääneen pääsevät lukiolaiset, jotka jakavat näkemyksiään muun muassa Aino Sibeliuksesta. Lisäksi he kertovat mistä olisivat valmiita ilmastonmuutoksen takia luopumaan sekä mitä haluaisivat harrastaa ja tehdä myös tulevaisuudessa.
Jaksossa haastattelussa Anni Vihunen, Erika Hännikäinen, Heta Vauhkonen, Ella Lahtinen, Myy Lakaniemi ja Milla Hanka.
Jakso 29: Taidehistorioitsija Mari Tossavainen: "Emil Wikström totesi, ettei mielenkiintoinen elämä edellytä matkustelua"
Tässä jaksossa taidehistorioitsija Mari Tossavainen kertoo, miten erämaa-ateljee Visavuori on vaikuttanut kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteeseen. Wikström suunnitteli ja toteutti Visavuoren Sääksmäelle vuosina 1893-1912, ja hän työskenteli sekä asui siellä perheineen. Tossavainen sanoo, että Visavuori tuki Wikströmin ihannetta eristyksissä työskentelevästä taiteilijasta.
www.visavuori.com
Jakso 28: Kirjailija Emmi Itäranta: "Ennen kuin voimme luoda jotakin uutta, se pitää osata kuvitella"
Tässä jaksossa kirjailija Emmi Itäranta puhuu siitä, kuinka tärkeää tulevaisuuden kuvitteleminen on. Itärannan teokset ovat tunnettuja dystooppisuudestaan ja hän kertookin, että utopistiset fiktiot tulevaisuudesta ovat helposti epäuskottavia.
www.emmiitaranta.com
Jakso 27: Taiteilija Markus Tuormaa: "Nykyään lumi on jotain mitä voi myös kaivata”
Taiteilija Markus Tuormaa pohtii lumessa liikkumista käsittelevässä teoksessaan, voisimmeko suhtautua lumeen sallivammin. Liikkuminen autolla vaatii lumen aurausta ja toisaalta kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka vaikuttaa lumen määrään tulevaisuudessa. Tuormaa kuitenkin huomauttaa, että harva meistä on valmis luopumaan lumisista talvista.
Tuormaan lunta käsittelevä teos Talvipäiväkirja on esillä Gallen-Kallelan Museossa.
www.gallen-kallela.fi/
Jakso 26: Vaatesuunnittelija Mirjam Yeboah: ”Käsitöitä on hauska tehdä yksin, mutta niitä voi tehdä helposti myös yhdessä somen kautta”
Vaatesuunnittelija Mirjam Yeboah suunnittelee työkseen alusvaatteita ja päivittää vapaa-ajan käsityöprojekteistaan Instagramissa. Tässä jaksossa Yeboah avaa sitä, miten käsityöt liittyvät mielenterveyteen. Hän myös kertoo, ettei halua tehdä käsin vaatteita joita ei arvosteta.
Mirjam Yeboah Instagramissa: https://www.instagram.com/mirjammakes/
Jakso 25: Professori Johanna Mäkelä: ”Yhdessä ruokailu on kuin arjen laboratorio, jossa voi kehittää ajatuksia siitä mitä me tulevaisuudessa syömme”
Tässä jaksossa ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kuvaa, kuinka ympäröivä kulttuuri vaikuttaa siihen mitä syömme. Ruokakulttuuri muuttuu yhtä aikaa nopeasti ja hitaasti. Mäkelä kertoo, miten historiasta tuttu tavat kuten kaupunkiviljely tai yhdessä syöminen voivat olla ratkaisemassa myös tämän päivän kestävyysongelmaa.
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 24: Arkkitehti Jorma Lehtinen: ”Visavuori on suunniteltu elämää varten, mutta erityisesti taiteen tekemistä varten”
Tässä jaksossa arkkitehti Jorma Lehtinen kertoo Visavuoresta ja kansallisromanttisten taiteilijahuviloiden synnystä. Lehtiselle Visavuori on hyvin tuttu paikka, sillä on hän on suunnitellut Visavuoren rakennusten korjaus- ja restaurointityötä.
Jaksossa kuullaan, että Visavuoressa vieraillessa kannattaa kiinnittää huomiota arkkitehtuurin toimivuuteen ja yksityiskohtiin, kuten ovien puuleikkauksiin. Visavuori on kokonaistaideteos, jolla Lehtinen näkee olleen vaikututusta myös suunnittelijansa kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteeseen.
www.visavuori.com
Jakso 23: Taiteilija Nestori Syrjälä: "Tiettyjä asioita pystyy ennustamaan, mallintamaan ja kuvittelemaan, mutta usein elämän käänteet ovat hullunkurisia"
Tässä jaksossa taiteilija Nestori Syrjälä kertoo, miten huumori on ajatuksia keikauttava tapa katsoa maailmaa. Syrjälä on yksi Aikakoneita ja utopioita -näyttelykokonaisuuden nykytaiteilijoista ja avaa tässä jaksossa teostensa syntyä sekä ajatusmaailmaa. Syrjälä käsittelee näyttelyn teoksissa käyttäjyyttä, esitellessään tietokoneesta tehdyn löylykauhan - se on jotakin, mitä kukaan koneen suunnittelijoista ei osannut odottaa.
www.nestorisyrjala.com
Jakso 22: Arki on keskustelemisen arvoinen asia
Tässä jaksossa kuullaan ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kysymyksiin erikoistuneita dialogien fasilitaattoreita Sini Forssellia ja Timo Järvensivua. He kertovat tänä syksynä Tarvaspäässä järjestämistään dialogeista, jossa kutsuvieraat istuvat alas keskustelemaan arjesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta murroksesta.
Forssell ja Järjensivu kertovat mistä dialogissa on kyse ja millaisia oivalluksia yhdessä ajatteleminen on synnyttänyt. Kuulemme myös dialogiin osallistuneen Gallen-Kallelan Museon asiakaspalveluvastaava Minna Lindforsin ajatuksia siitä, miksi tällainen keskustelu on tärkeää.
Lisää Tarvaspään dialogeista täällä: https://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/aikakoneita-ja-utopioita-tarvaspaan-dialogit/
Jakso 21: Professori Leila Koivunen: "Akseli Gallen-Kallelan matkakuvat olivat harvoin kovin innovatiivisia – niissä toistuvat asiat, jotka ovat jo paljon pidempää matkakuvauksen perintöä"
Tässä jaksossa professori Leila Koivunen kertoo Akseli Gallen-Kallelan Afrikan matkan kuvista. Mitkä kuvat Gallen-Kallela saattaisi jättää tänä päivänä julkaisematta? Entä miksi hän, kuten monet matkailijat ennen häntä, kuvasi kauniita luontokohteita ja perhettään pyramideilla? Koivunen avaa jaksossa sitä, miten matkailukuvasto syntyy ja jatkaa elämäänsä kuva kerrallaan.
Jakso 20: Kestävien elämäntapojen konsultti Otso Sillanaukee: "Kansainvälisesti tarkasteltuna kestävä määrä asuinneliöitä henkilöä kohden on noin 20 neliömetriä"
Tässä jaksossa Otso Sillanaukee kertoo kestävästä elämäntyylistään, sekä kotinsa remontista jonka toteutti mahdollisimman jätteettömästi. Pienesti ja tiivisti asuminen vähentää asumisen ilmastovaikutuksia, kun energiaa säästyy niin paikasta toiseen liikkumisessa kuin asunnon lämmittämisessäkin. Sillanaukeen kokemuksen mukaan kodin remontti oli helppoa toteuttaa itse toivomallaan tavalla, kun osaa vain vaatia ympäristössä parempia valintoja.
Lue aiheesta lisää Nollahukka-blogista: https://nollahukka.wordpress.com/
Kuva: Oona Pohjola
Jakso 19: Tietokirjailija Helena Ruuska: "Mary Gallen-Kallela todella mietti matkustamista, eikä vain lähtenyt matkalle"
Tässä jaksossa Mary Gallen-Kallelasta kirjoittanut Helena Ruuska kertoo, millainen matkailija ja persoona Mary oli. Avioliitto vauhdikkaan Akseli Gallen-Kallelan kanssa vaati huumorintajua. Akseli houkutteli Maryn kanssaan matkoille Afrikkaan, Amerikkaan ja ympäri Eurooppaa. Ruuska kertoo, että Mary ei innostunut ulkomaan reissuista ensimmäisenä, mutta viihtyi maailmalla ja piti tärkeänä sitä, että matkasta otti aina kaiken irti.
Ruuskan "Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi" -kirjasta: https://www.wsoy.fi/kirja/helena-ruuska/mary-gallen-kallela.-olisit-villia-villimpi/9789510447505
Jakso 18: Pullopostia tulevaisuudelle, osa 3: Kotiinpaluu
Kysyimme, mitä museoissa vierailleet haluaisivat viedä tulevaisuuteen. Miltä tulevaisuuden kodit näyttävät? Mikä omassa kodissa on tärkeintä, mistä asumiseen liittyvästä meidän tulisi osata luopua?
Tässä jaksossa ääneen pääsevät museovieraat. Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren näyttelyvieraat ovat jättäneet pullopostia tulevaisuudelle.
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 17: Pukusuunnittelija Liisa Pesonen: ”Jos mietin ratkaisua 15 minuuttia pidempään, voin jo keksiä keinon tehdä sen jollain tavalla paremmin”
Pukusuunnittelija Liisa Pesonen on Liito-oravien Papanan ja Norkon virallisena stailistina päässyt pitämään tiukasti kiinni esiintymisasujen ekologisuudesta. Tässä jaksossa hän pohtii, miten kiire on toisin tekemisen pahin vihollinen. Pukusuunnittelussa on tarkoitus etsiä esitykseen sopivia ratkaisuja, jotka voi harkiten toteuttaa myös ilmastoystävällisesti - eikä katsojan tarvitse edes huomata sitä.
Lisää Liito-oravista Papanasta ja Norkosta https://metsaesitys.wordpress.com/
Jakso 16: Historioitsija Hanna-Reetta Schreck: ”Aino Sibelius osasi nähdä kauneuden ympärillään”
Aino Sibeliuksesta kirjoittanut Hanna-Reetta Schreck uskoo Ainon olleen vaativa, mutta huumorintajuinen monilahjakkuus. Jean ja Aino elivät 1900-luvun alussa aikakautta, jolloin janottiin uutta tietoa ja vaikutteita maailmalta. Schreck kertoo, miten modernisoitumisen ja uusien teknologioiden keskellä varsinkin taitelijat etsivät luonnon rauhaa - tämä sai myös Sibeliukset muuttamaan maalle.
www.hannareetta.fi/
www.ainola.fi/
Jakso 15: Pullopostia tulevaisuudelle, osa 2: Elinehtoja
Tässä jaksossa ääneen pääsevät museovieraat. Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren näyttelyvieraat ovat jättäneet pullopostia tulevaisuudelle. Kysyimme, mitä museoissa vierailleet haluaisivat viedä tulevaisuuteen. Miten he haluaisivat syödä tulevaisuudessa? Minkä ruokaan liittyvän asian pitäisi muuttua ja mistä herkuista he eivät olisi valmiita luopumaan?
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 14: Puutarhuri Leena-Reetta Tamminen-Simola: ”Emil Wikström rakensi 1900-luvun hengessä tyttärilleen nurmipintaisen tenniskentän – puutarhuri piirsi siihen kalkkiviivatkin"
Tässä jaksossa kuullaan Visavuoren puutarhuria Leena-Reetta Tamminen-Simolaa. Hän kertoo Visavuoren puista ja istutuksista sekä vinkkaa mihin puutarhakierroksella kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota.
Emil Wikström oli kokeilunhaluinen puutarhuri, joka kokeili innokkaasti eri lajikkeita - usein onnistuen, joskus taas huomaten että Suomen ilmasto ei suinkaan sovi ihan kaikille kasveille. Taiteilija suunnitteli ja toteutti puutarhaunelmansa pääosin itse.
Tamminen-Simola avaa, miten puutarhassa pidetään yllä 1900-luvun henkeä tutkien Wikströmin tekemien suunnitelmien pohjalta. Tämä kesä on ollut kasveille raskas, mutta Tamminen-Simola uskoo syksyn sateiden auttavan kuivuudesta kärsineet kasvit jälleen kuntoon.
www.visavuori.com
Jakso 13: Dosentti Riku Hämäläinen: "1920-luvulla oli hyvin yleistä ostaa Taosin alueelta matkamuistoksi intiaanien käsitöitä tai taidetta"
Tässä jaksossa dosentti Riku Hämäläinen kertoo Tarvaspään Aikakoneita ja utopioita -näyttelyssä nähtävistä intiaaniesineistä, Kachina-nukesta sekä lumikengistä. Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920-luvulla mukanaan tuomat esineet kertovat intiaanien uskonnosta ja arjesta, sekä turismista elinkeinona. Hämäläinen avaa esineiden taustoja sekä kertoo Taosin alueelle syntyneestä matkamuistokaupasta sekä alueen alkuperäiskansojen suhteesta luontoon.
Lue lisää näyttelystä: www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/aikakoneita-ja-utopioita-kaukokaipuu/
Jakso 12: Taiteilija Maria Teeri: "Suomessa maisemansuojelun eri aspektien miettiminen on jäänyt marginaaliin - Miten ympäristön jatkuva uudistaminen muokkaa meidän mieltä?"
Tässä jaksossa taiteilijakollektiivi nabbteerin Maria Teeri kertoo, miten he päätyivät käsittelemään täällä-teoksessaan puutarhaa, maisemaa ja ihmisen tapaa muokata ympäristöään. Teeri avaa, miten heidän teoksensa versoo verkkoalustalla, muuttuu ja kasvaa - ja kuten oikea puutarhakin saattaa kuihtua pois. Hän pohtii myös sitä, miten taiteilijamuseoiden ikkunasta avautuu radikaalisti erilainen maisema kuin Gallen-Kalleloiden, Sibeliusten tai Wikströmien aikaan.
http://www.taalla.fi/
Jakso 11: Pullopostia tulevaisuudelle, osa 1: Kaukokaipuu
Tässä jaksossa ääneen pääsevät museovieraat. Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren näyttelyvieraat ovat jättäneet pullopostia tulevaisuudelle. Kysyimme, mitä museovieraat haluaisivat viedä tulevaisuuteen. Entä miltä matkustaminen voisi näyttää tulevina vuosikymmeninä ja satoina? Kuulemme myös tärkeimpiä matkamuistoja.
www.aikakoneitajautopioita.fi
Jakso 10: Tulevaisuudentutkija Marileena Mäkelä: "Taiteen kautta voidaan miettiä, miten jokin asia tehtäisiin ihan eri tavalla"
Tässä jaksossa tulevaisuudentutkija Marileena Mäkelä avaa tulevaisuuden tutkimuksen perusteita. Mäkelä kertoo utopioiden merkityksestä, sekä siitä miten taidetta hyödynnetään rakentaessa kuvaa vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Myös historialla on merkittävä paikka tulevaisuutta tutkiessa sekä sen mahdollisuuksia arvioitaessa. Hän myös pohtii sitä, miksi ilmastonmuutos on erityisen hankala ongelma.
Episode 9: Artists Vidha Saumya and Ali Akbar Mehta: "Recipes come together from resources - and we are not living in the world where everybody have the same resources"
In this episode artists Vidha Saumya and Ali Akbar Mehta telling about the working process of The Ballad of the Lost Utopian Meadow. They see that collaboration is needed to cook dinner together or to follow traditional recipes. Saumya and Akbar Mehta are also optimistic with the future of Finnish food culture: they think it will be amazing in coming years too. But by time to time recipes will change, because the resources for Karelian pie or salmon soup are changing.
Performance dates: 22 August 2021 Visavuori, 29 August 2021 Tarvaspää, 13 August 2021 Ainola
www.thelostutopianmeadow.com
Jakso 8: Reilun matkailun yhdistyksen asiantuntija Katri Tihilä: ”Matkailun alkuperäinen tarkoitus on ollut maailman ja erilaisuuden ymmärtäminen"
Reilun matkailun yhdistyksen asiantuntija Katri Tihilä kannustaa pohtimaan syitä omalle matkustamiselle. Tässä jaksossa hän avaa, mitä on reilu matkailu sekä hitaan matkustamisen hyviä puolia. Tihilän mukaan menneiden vuosikymmenten ja -satojen matkustamisesta on hyvä ottaa esimerkkiä: silloin matkat maailmalle tehtiin ensisijaisesti sivistymistä varten.
Jakso 7: Museonjohtaja Pälvi Myllylä: "Valo oli yksi peruste Emi Wikströmille valita Visavuori kodikseen”
Tässä jaksossa on kuullaan museonjohtaja Pälvi Myllylää. Hän kertoo, kuinka kuvanveistäjälle ja harrastepuutarhurille Emil Wikströmille valo oli tärkeä asia. Wikström asui ja työskenteli vuosina 1893-1912 rakennetussa Visavuoressa ympäri vuoden. Tämä tarkoitti valon tekemistä niin keinotekoisesti kuin rakentaen luonnonvaloa hyödyntäen. Lisäksi Myllylä kertoo Visavuoren tähtitornista – ja siitä miksi sitä ei tänä päivänä voi enää valosaasteen takia käyttää.
Aikakoneita ja utopioita -kehittämishankkeeseen kuuluva näyttely on nähtävillä Visavuoressa 30.1.2022 saakka. www.visavuori.com
Jakso 6: Liito-oravat Papana ja Norkko: "Me kaikki tarvitaan ruokaa ja pesiä – lajien välinen yhteistyö vaatii herkkyyttä "
Tässä jaksossa liito-oravat Papana ja Norkko kertovat lajien välisestä yhteistyöstä. Liito-oravat ovat avanneet Visavuoreen rakennustyömaan ja suunnittelevat perunaillallista Twitteriin. Lisäksi Papana ja Norkko pohtivat, miten Twitterissä voi päästä keskustelemaan kenen kanssa tahansa ja kuinka lajien välinen yhteistyö vaatii herkkyyttä.
Lue lisää Papanan ja Norkon verkkosivuilta https://metsaesitys.wordpress.com/
ja seuraa heitä Twitterissä @PapanaNorkko Facebookissa https://www.facebook.com/papanajanorkko ja Instagramissa https://www.instagram.com/papana_norkko/
Jakso 5: Hyönteiskokki Topi Kairenius: "Tavoitteeni on normalisoida ruokahyönteiset"
Aikakoneita & Utopioita -podcastin viidennessä jaksossa kuullaan hyönteiskokki Topi Kaireniusta. Hän etsi vaihtoehtoja lihalle ja innostui hyönteisruuasta, jonka pitkät perinteet elävät maailmalla rikkaana. Kairenius kertoo olleensa yllättynyt, kuinka innostuneesti hyönteiset on otettu vastaan suomalaisissa ruokapöydissä – niin huippuravintoloissa kuin kotikokkien keskuudessa.
www.hyonteiskokki.fi
Jakso 4: Museonjohtaja Tuija Wahlroos: "Akseli Gallen-Kallela sanoi sairastavansa kaukokaipuuta"
Tässä jaksossa museonjohtaja Tuija Wahlroos kertoo Akseli Gallen-Kallelan matkasta Yhdysvaltoihin vuosina 1923 – 1926. Matkaan houkutteli 10 vuodeksi kadonneet teokset, mutta maailmalta löytyi teosten lisäksi uudenlainen into työhön sekä vaikutteita taiteeseen. Kotiin Gallen-Kallelan vei lopulta koti-ikävä. Wahlroos puhuu jaksossa myös siitä miten tänä päivänä jokaisen tulisi miettiä omien matkojensa tarpeellisuutta.
Aikakoneita ja utopioita -kehittämishankkeeseen kuuluva näyttely on nähtävillä Tarvaspäässä 30.1.2022 saakka. www.gallen-kallela.fi/
Jakso 3: Kirjailija Rinna Saramäki: "Sekä maalla että kaupungissa voi elää vähäpäästöisesti, kun tekee sen aktiivisesti valiten"
Tässä jaksossa puhutaan asumisen ilmastovaikutuksista. Kirjailija Rinna Saramäki avaa, kuinka moninaisesti ja suuresti asuinpaikka sekä elämäntapa vaikuttavat päästömääriin. Asuminen on niin suuresti arkeen vaikuttava asia, että elämäntyyliä voi olla vaikeaa tai ainakin hidasta muuttaa. Saramäki kertoo vinkiksi, että tavoitellessaan kestävämpää elämää kannattaa aloittaa helpoimmista muutoksista - se palkitsee ja auttaa jatkamaan valitulla tiellä.
250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman -kirja kustantajan sivuilla: https://otava.fi/kirjat/250-ilmastotekoa-joilla-pelastat-maailman/
Jakso 2: Museonjohtaja Julia Donner: "Ainolan ruokapöytä oli hyvin monipuolinen – yksinkertaisuus ei tarkoittanut yksipuolista"
Aikakoneita & Utopioita -sarjan toisessa jaksossa vieraillaan Ainolassa, Aino ja Jean Sibeliuksen kotona. Museonjohtaja Julia Donner kertoo Sibeliuksen talouden ruuanhankinnasta ja siihen liittyneestä emännän työstä. Aino Sibeliuksen ylläpitämillä verkostoilla oli keskeinen rooli omavaraisessa taloudessa, jossa tavoitteena oli elää oman maan antimilla sekä lähitilojen tuotteilla. Jaksossa selviää myös, että Sibeliukset nauttivat vihannesten lisäksi nykypäivän näkökulmasta hyvin runsaasti maitoa ja maitotuotteita sekä söivät ajalle epätyypillisesti sieniä.
Aikakoneita ja utopioita -kehittämishankkeeseen kuuluva näyttely on nähtävillä Ainolassa 30.9.2021 saakka. www.ainola.fi
Jakso 1: Taiteilija Vilma Määttänen: ”Ajatus autuaasta olotilasta on jollain tavalla vanhentunut”
Aikakoneita & Utopioita -podcastissa keskustellaan yhteiskunnallisesta murroksesta eli ilmastonmuutoksesta. Miten ilmastonmuutos näkyy meidän jokaisen arjessa?
Tässä jaksossa äänessä kuvataiteilija Vilma Määttänen. Hän on työssään tutkinut vaihtoehtoista rakentamista ja maalauksen materiaalisuutta. Yksi Määttäsen töistä on Liikkuva Linna, veistos mutta myös koti, joka muuttuu ja rakentuu siellä asuvan perheen tarpeiden mukaan. Jaksossa Määttänen kertoo töistään, jotka ovat nähtävillä Aikakoneita ja utopioita -näyttelyssä sekä siitä miten valmisti näiden teosten pigmentit itse.
Haastattelupäivänä 5.4.2021 Määttänen on maalamassa Gallen-Kallelan Museossa, Tarvaspään tornin katolla.
www.vilmamaattanen.com