Globaalikasvatusta

Mitä on myötätunto ja miten se eroaa empatiasta? Onko empatia aina hyväksi ja välttämätöntä? Hanna Niittymäki Rauhankasvatusneuvolasta kertoo lisää.

Mistä puhutaan, kun puhutaan kehityksestä tai esimerkiksi rikkaudesta? Mihin käyttämämme termit pohjautuvat? Fingolla työskennellyt Reija Mikkola kertoo Globaalikasvatusta-podcastin yhdeksännessä jaksossa sanoista ja mittareista, joilla kuvaamme maailmaa, kehitystä ja hyvinvointia ja niihin liittyvistä vääristyneistä käsityksistä.

Kahtiajako on yleistä erityisesti länsimaisessa kulttuurissa, mutta se voi kaventaa ajatteluamme. Ihminen on osa luontoa eikä sen vastakohta. Myös keho ja mieli toimivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.

Globaalikasvatusta-podcastin kuudennessa jaksossa lääkäri ja ympäristötieteilijä Jaana Laisi keskustelee ympäristö- ja kestävyystieteilijä Leena Heleniuksen kanssa ihmisen ja luonnon välisestä vastakkainasettelusta ja siitä, miten se on vaikuttanut ajatteluumme myös ympäristö- ja kestävyyskysymyksissä.

Kestävä tulevaisuus ja käsityksemme pahuudesta kulkevat käsi kädessä. Pitäisikö ihmisten pahoista teoista syyttää yksilöä vai yhteiskuntaa? Voiko toisen paha olla toisen hyvä?

Globaalikasvatusta-podcastin viidennessä jaksossa väitöskirjatutkija Emma Kurenlahti ja ympäristö- ja kestävyystieteilijä Leena Helenius keskustelevat siitä, miten pahuutta pitäisi ymmärtää ja käsitellä kasvatuksessa ja millainen pahuuskäsitys edistäisi kestävää tulevaisuutta.

Tulevaisuus ei ole ennalta määrättyä, vaan siihen voi ja tulee aktiivisesti vaikuttaa. Mutta miten lähteä luomaan parempaa tulevaisuutta? Mitä tulevaisuuteen vaikuttaminen vaatii? Mitä kasvattaja voi tehdä?

Globaalikasvatusta-podcastin neljännessä jaksossa puhutaan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Toimittaja Alice Jäsken kanssa keskustelemassa kaksi nuorta aktivistia, Nanna Pulkkinen ja Shilan Moulani, sekä Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää.

Rohkeasti kokeilemaan ja kuvittelemaan tulevaisuuksia, täältä konkreettisia vinkkejä:

Maailman kriisit ja epäoikeudenmukaisuudet aiheuttavat meissä usein monenlaisia tunteita, kuten vihaa, pettymystä ja surua. Kuitenkin myös nämä, usein negatiivisiksi kutsutut tunteet voivat viedä eteenpäin positiivista yhteiskunnallista muutosta. Tunteet ovatkin äärimmäisen tärkeä osa globaalikasvatuksen oppimisen prosessia.

Globaalikasvatusta-podcastin kolmannessa jaksossa Alice Jäsken kanssa keskustelevat Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen sekä globaalikasvatusta ja myötätuntokulttuuria tutkiva Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miten myötätunto eroaa säälistä ja miten sen avulla voidaan paneutua yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin ja kokea halua vaikuttaa.

Jaksossa mainitut vinkit kasvattajille löydät seuraavista linkeistä:

Voiko stereotypioita murtaa lukemalla kirjoja? Miten käsitellä normeja ja eriarvoisuuksia opetuksessa? Mitä väliä on sillä, kuka tietomme tuottaa ja millaisten linssien läpi itse tarkastelemme maailmaa?

Globaalikasvatusta-podcastin toisessa jaksossa keskustellaan siitä, kuinka normeja ja eriarvoisuuksia voi purkaa ja etuoikeuksia tunnistaa esimerkiksi kasvatuksen, viestinnän ja kirjallisuuden keinoin. Juontaja Alicen Jäsken vieraina ovat POC-lukupiirin toinen sisällöntuottaja Téri Zambrano ja Plan International Suomen globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo. Jaksossa kuullaan myös kokemuksia tasa-arvotyöstä journalismin parissa toimittaja Avasna Pandeyltä Viestintä ja kehitys -säätiön yhteistyöhankkeesta Nepalista.

Jakson lopussa mainitut konkreettiset vinkit kasvattajille löydät seuraavista linkeistä: