Ihminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti

Nina aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään.

Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää.

Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienstä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta.

Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa  kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta.

Kaksi pitkän linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisöissä.

”Johtajuus on isompi asia kuin johtaja itse” Tuomas kiteyttää näkemyksensä johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka näkee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskään voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista.

Hyväntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistä tahtoa mennä eteenpäin. Annika valottaa mitä se käytännössä tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestä ja kuuntelun merkityksestä vuorovaikutuksesta. ”Puhutko asiakasta” kysyy Annika.

Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla.

Entä jos kaikki onkin hyvin?

Tommy ja Anne käyvät tärkeää keskustelua siitä kuinka trauma voi estää meiltä yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon välillä - vai voiko?

Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikä on traumaa, mikä on aikuista itseä, miltä pelko tuntuu ja mitä muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittävän suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitä olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista päästä kosketukseen rakkauden kanssa.

Ensin on löydettävä ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytää oma sisäinen turva. Oma sisäinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden.

Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tätä elämämme ehkä olennaisinta prosessia.

Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvältä.

Vanhemmuuteen sisältyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... Entä kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidän vanhempiensa...

Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikä ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." Tiedämmekö todella mitä kannamme ja mitä Teemun sanoin vyörytämme eteenpäin omille lapsillemme? Siitä on puhuttava mistä tekisi mieli vaieta!

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nämä kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? Entä missä tämän epärehellisyydenjuuristo lymilee?

Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka näyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidät asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitä emme ehkä enää tahtoisi edustaa.

Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekä aito tahto tukea toista on valtava yhdistävä, luottamusta syventävä ja eteenpäinvievä voima heidän liitossaan.

Meidän perhe vai meidän suku? Aikuisina meillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko näin?

Lähisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron äidilleni, etten kaipaa hänen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, että tarvitsen häntä? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lähisuhteessa niin, että tulee kuulluksi?

Vaikeudet lähisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttä ja häpeää ja raskaat tunteet vievät voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan näitä tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen.

"Isoäidin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®️ Ami Tuomarilan kanssa.

Miehet pyrkivät keskustelussaan selvittämään ja sanoittamaan, mitä hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epämääräiseltä toisin kuin Tommyn isoäidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitä, kuinka tärkeää hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetäksemme ottamaan vastaan hyvää.

Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää?

Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena.

Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään.

Sanat eivät riitä kuvaamaan tämän podcast-keskustelun herkkyyttä ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymästä kuolemaan.

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hänen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekä lapsen kuoleman kohtaamisessa.

Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistä, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistä poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta.

Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissä. Johtajan paikka oli vakava ja yksinäinen. Tänään johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. Mitä me johtajana valitsemme, ryhdymmekö täyttämään ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistä omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöä kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin?

Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tämä päivänä. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? Entä uskaltavatko nämä miehet nostaa niin sanotusti johtajina ”kissan pöydälle”. Kuuntele podcastistamme miten on!

Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitä, mikä johti heidät psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme.

Kutsu kasvaa sisäisesti syntyy usein jonkun pysäyttävän kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enää jaksa auttaa itseään autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus käy sietämättömäksi, kun ulkopuolisuuden ja ”vääränlaisuuden” tunne vie yksinäisyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielä omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun järki ei enää kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa.

Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa näitä merkkejä omien kokemustensa kautta.

Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistään ja rooleistaan.

Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. Bonusäitiyden tai äitipuolen rooli voi herättää itse viritettyjä ajatuksia omasta roolista yhtä lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista.

Onko äitipuoli vain puoliksi kelvollinen? Äitipuolen oikeudet tai vastuu ei päde yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on väkevä. Reeta ja Pauliina käsittelevät keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tärkeistä näkökulmista.

Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistä jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkä akti. Siksi seksistä on tärkeä puhua. Ja jotta seksistä voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistä. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistä sisältyy paljon tulkintaa. Ennalta määriteltyjä rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta.

On tärkeä tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitä myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja täyttää niitä sen sijaan, että sanoittasi mitä itse seksuaalisesti tarvitsee.

Terapiakoulutusopiskelijamme Nanna Lehtiniemi ja Ilari Laine keskustelevat mahdollisuuksista löytää itsensä, oma elämänhalu, -liekki ja intohimo toteuttaa itseään. He pohtivat myös sitä mihin tuo halu joskus katoaa, miksi liekki voi hiipua tai sammua ja kuinka intohimo tuntuu toisinaan tukehtuvan?

Nanna ja Ilari valottavat keskustelussaan, kuinka voimme kehittää ja ylläpitää omaa voimaamme ja voimavarojamme. Entä kykenemmekö tähän kaikkeen yksin vai tarvitsemmeko toistemme tukea nähdäksemme oman potentiaalimme?

Elämän tiellämme on kenties kaikista tärkeintä kasvaa yhä enemmän omaksi itsekseen!

3 vuotta sitten Johanna ja Sini aloittivat koulutuksessamme oman ja yhteisen matkansa psykologisen kasvun ja eheytymisen tiellä. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan, että on totta, että on yhteydessä omaan sisimpäänsä?

Johanna ja Sini kuvaavat upeasti keskustelussaan millä tavalla ja mistä syistä alamme hyvin varhaisessa vaiheessa rakentaa suojaa oman aidoimman itsemme, sisimpämme suojaksi. Rakennamme itsemme omien ja ulkoisten toiveiden mukaiseksi niin, että voimme lopulta kadottaa yhteyden siihen keitä me todellisuudessa olemme. Kuuntele naisten kokemus siitä, kuinka nuo vankkumattomiksi rakennetut suojamuurit on mahdollista purkaa ja miltä elämä sitten tuntuu kun rakennelmat ovat sortuneet.

Irtipäästäminen on sana, joka kaikuu usein teksteissä, jotka käsittelevät psykologista tai henkistä kasvua. Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Marjut Räty keskustelevat siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Marjutin luottamus elämään on syntynyt suurten, hallitsemattomien, henkistä ja fyysistä terveyttä koettelevien tapahtumien kautta. Tapahtumien, joiden kontrolloiminen on ollut täysin mahdotonta. Silloin ainoa mahdollisuus on ollut luottaa, että ihmeitä tapahtuu ja jokin itseä suurempi kantaa, vaikka omat voimat eivät riitä ja lopulta aina tapahtuu juuri se, minkä kuuluukin tapahtua.

Onko riitely parisuhteessa merkki suhteen huonoudesta vai voiko riitely olla rakentavaa ja siten hyväksi suhteelle? Saako vanhoihin riitoihin palata? Oletko mieluummin oikeassa vai onnellinen? Pitääkö jokaisesta pikkuasiasta riidellä vai kannattaako mieluummin valita riitansa? 

Voisivatko riidat olla rakentavampia jos niille olisi laadittu säännöt, joiden mukaan riidellään? Miten pitää säännöistä kiinni ison tunnekuohun vallassa? Entä miten erilaiset kiintymyssuhdetyylit vaikuttavat tapoihin riidellä? 

Riidoista ja parisuhdetaidoista keskustelevat terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine yhdessä puolisonsa terapeutti Tuovi Katteluksen kanssa.

Kun olemme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, väliimme saattaa asettua monenlaisia asioita. Ammattirooli, tunteita tai vaikkapa trauma. Ihminen tavattavissa -koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Sami Kangas keskustelevat podcastissamme siitä, mikä yhteydessä pätkii tai miksi sitä ei vuorovaikutuksessa tunnu olevan.

Yhteydettömyydestä syntyy helposti pelkoa tai jopa hätä, jos vuorovaikutuksessa ei tule nähdyksi tai kuulluksi. Ja voi vain kuvitella mitä sitten tapahtuu, jos vuorovaikutuksen molemmissa osapuolissa herää yhtäaikainen pelko. Mitä asialle voi tehdä, mikä on vuorovaikutuksessa omaa osuutta ja mikä toisen ja voiko tai kuinka toisen osuuteen vuorovaikutustilanteessa voi vaikuttaa.

Mitä sitten, kun kahden rakastuneen aikuisen suhteeseen liittyvät myös molempien tai vain toisen puolison lapset? Miten pitää pakka kasassa ilman että kukaan aikuisista tai lapsista ei kokisi ulkopuolisuutta? Miten onnistua arjessa kaikkien toiveet huomioiden ja ylläpitää myös parisuhdetta? Ja ennenkaikkea, miten säilyttää aikuisuus itsessään hyvin vaihtelevassa tunneilmastossa?

Kasvuohjelmamme opiskelija Reeta Ahola ja terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine keskustelevat podcastissamme kokemusasiantuntijoina uusperhedynamiikasta ja tunteista uusperheen vanhempina. Sekä Reetan, että Ilarin kodissa asuvat puolison lapset. Reetalla ei ole omia lapsia, Ilarin lapset asuvat pääsääntöisesti äitinsä luona. Reetan ja Ilarin keskustelu avaa todella oivallisesti uusperheiden rakenteiden ja käytännön elämän moninaisuutta iloineineen, vastuineen, pelkoineen ja kompastuskohtineen.

Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja terapiakoulutuksessamme opintonsa aloittava Kaisa Kimari keskustelevat tässä podcastissamme tietoisuudesta ja tiedostamattomuudesta. Ilman kokemusta tietoisuudesta ja kosketusta omaan itseensä on vaikea edes ymmärtää olevansa ja elävänsä suoritusten maailmassa. Maailmassa, jota värittää tiedostamattamme aiemmat kokemuksemme vuorovaikutuksestamme.

Kaisa ja Mathias keskustelevat hyvin olennaisesta teemasta tietoisuuden suhteen: mitä sijoitamme toisiimme ilman tietoisuutta ja miten tiedostamattomuus erottaa meitä todellisuudesta ja värittää kokemuksiamme tässä ja nyt. Keskustelu kirkastaa myös sen, kuinka tiedostamattomuus voi johtaa uupumukseen ja mitä siirtyminen tietoisuuteen käytännössä tarkoittaa.

Terapeuttimme Ruusa ja Aku Hentilä keskustelevat podcastissamme vihan tunteesta parisuhteessa. Onko vihaa olemassa, vaikka se ei näy? Voiko kiltti ihminen olla myös vihainen tai päinvastoin? Ruusan ja Akun keskustelussa voi kuulla paljon olennaisia seikkoja vuorovaikutuksesta.

Miten reagoimme ja tulkitsemme toisiamme omista tarpeistamme lähtöisin päämääränämme täyttää toisen tarpeita, joita itse asiassa emme voi tietää ellemme kysy. Miksi tyydymme luottamaan kysymättä omaan tulkintaamme? Ehkä emme uskalla kysyä ja tulkitsemme, koska viha pelottaa? Mutta mitä viha todella tahtoo kertoa ja onko viha lopulta hyvä ja hyödyllinen tunne? Podcastiltamme selviää uskaltautuiko vihainen Ruusa haastamaan Akun painiin pellolle.

Oletko koskaan pohtinut mitä kaikkea edustat yhteisöissäsi? Perhe on ydinyhteisömme. Kasvuperheessämme ja aikuisena mahdollisessa omassa perheessämme meillä voi olla useita rooleja. Kuinka kasvuperheemme roolit näkyvät aikuisina omassa perheessämme, parisuhteessamme ja vanhemmuudessamme? Tuleeko kasvuperheemme roolien näkyä vai kykenemmekö rakentamaan ja edustamaan rooleissamme itseämme ja omia arvojamme aikuisina? Näistä asioista keskustelevat terapeuttimme Heidi Masalin ja Malla Hintsala.

Heidi Masalin

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

Malla Hintsala

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®, perhekonstellaatio-ohjaaja

Terapiakoulutuksessamme juuri aloittanut opiskelijamme Christa Porander keskustelee hyvän ystävänsä Päivi Vanhatalon kanssa kuinka vuorovaikutuksessa voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa. Ystävykset keskustelevat tärkeästä asiasta: mitä turvaan ja luottamukseen sisältyy ja mistä nämä kokemukset rakentuvat.

Christa Porander

Ihmisyyden ihmettelijä, Ihminen tavattavissa -teapiakoulutuksen opiskelija

Päivi Vanhatalo

Ihmisyyden ihmettelijä, yrittäjä

Syöpä herättää lähtökohtaisesti pelkoa. Pelkoa sairastuneessa ja pelkoa sairastuneen läheisissä. Vuorovaikutus lähisuhteissa kietoutuu sairauden kaapuun. Kuinka nähdä ja kokea elämä sairauden takaa? Sairastuneena saatamme kokea sairastumisesta häpeää, tahdomme suojata pelolta läheisiämme ja alammekin kannatella muita sivuuttaen omat tarpeemme. Kuinka ilmaista tarpeitaan, pyytää apua ja tulla tarvittaessa kannatelluksi? Terapeuttimme Marjo ja hänen puolisonsa Marko ovat myös terveydenhuoltoalan kokeneita ammattilaisia. Millä tavalla ammattilaisuus vaikuttaa kokemukseen sairaudesta tai sen hyväksymiseen?

Marjo Juutilainen

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

Ystävyyssuhteet toimii, työyhteisössäkään ei ole hankausta, mutta parisuhde sakkaa. Mitä ihmettä! Koulutusohjelmassamme Janne Halla pääsi käsittelemään itseltään pimennossa olevia rakenteita, jotka aktivoituivat parisuhteissa. Leenalla oli hänen kouluttajanaan tilaa ottaa vastaan niitä Jannen tunteita, joita hän ei ollut kokenut turvalliseksi kohdata omassa kasvuperheessään ja jotka lopulta estivät hänen liittymistään parisuhteessa. Tänä päivänä Janne voi todeta olevansa hyvä mies, vastuullinen ja aikuinen myös parisuhteessa. Mutta millä tavalla "konmaritus" liittyy hyväksi mieheksi kasvamiseen? Se selviää kuuntelemalla tämä keskustelu!

Leena Tåg

psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa -ohjelman kouluttaja


Tunteet ja taakat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Millä tavalla sukupolviemme perintö näkyy meissä? Aina emme voi tietää tai tuntea sukuamme niin hyvin, että näkisimme mitä meihin juuristostamme on siirtynyt. Miten suhtautua siihen, mitä tiedämme ja miten ymmärtää itsessämme historiaamme, jota emme tunne? Kuka nämä tarinat on kirjoittanut ja onko meillä mahdollisuus nähdä historiamme itsemme kirjoittamana? Siitä keskustelevat Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila ja Pertti Ratilainen.

Ami Tuomarila

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® ja ystävykset Maria Drockila ja Malla Hintsala kuvaavat kaipuuta isän syliin. Isän ja tyttären yhteys on ainutlaatuista, herkkää ja vaikuttaa valtavalla voimalla koko elämään ja elämän merkitäviin osa-alueisiin.

Malla ja Maria kuvaavat podcastissamme mitä suhde isään tai isättömyys elämässä on tarkoittanut heille. Missä isät olivat, kun he tahoillaan heitä kaipasivat. Entä vanhemmuus tai vanhemmattomuus ylipäätään? Kuinka se värittää heidän elämäänsä nyt ja millaiset jäljet välttelevä tai ristiriitainen kiintymyssuhde vanhempiin on heihin jättänyt? Kasvuperheen jättämistä vaikeista tunnekokemuksista on mahdollista toipua kohtaamalla asiat ja ymmärtämällä omaa historiaansa.

Fysioterapeutti Markku Litmanen osti äidilleen lahjaksi Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -kirjan ja päätyi lukemaan kirjan itse. Siitä eteenpäin reitti Ihminen tavattavissa -koulutukseen ei ollut enää mutkikas, vaan suora.

Entä mitä koulutuksessa liikahti, muuttui ja millaisena elämä ja vuorovaikutussuhteet omaan kouluttajaan ja tulevaan Ihminen tavattavissa -terapeuttikollegaan Maria Drockilaan, asiakkaisiin, puolisoon, lapsiin ja läheisiin nyt näyttäytyy.

Markku opiskelee nyt terapiakoulutuksessamme ja kertoo podacastissamme kuinka erilaisina hän kokee terapiakoulutusopinnot suhteessa kahden ensimmäisen vuoden kasvuohjelman opintoihin. Markku ja Maria myös kertaavat Markun kokemuksia kasvuohjelmastamme.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila ja pian terapeutiksemme valmistuva Petri Valkeisenmäki keskustelevat Petrin henkilökohtaisen historian siivittämänä mitä kaikkea oman itsen etsimiseen voi liittyä.

Petrin tarina on hyvin kuvaava. Kun itsensä kohtaaminen on vaikeaa, se johtaa hyvin helposti päihderiippuvuuteen, ulkoisen statuksen kasvattamiseen, vaihtuviin parisuhteisiin ja mistä milloinkin itsemme ulkopuolelta kuvittelemme löytävämme onnemme.

Lopulta onni, elämänhallinta, hyvinvointi ja elämää kannatteleva resilienssi voi löytyä vain itsestämme ja itselle tärkeiden asioiden ja arvojen toteuttamisesta. Kuuntele, mitkä asiat sytyttivät Petrissä rohkeuden tarttua kiinni omaan elämäänsä ja miltä elämä nyt tuntuu.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi ja Tero Sivula keskustelevat podcastissamme kiltteydestä, joka tässä keskustelussa osoittautuukin mahdollisesti monimutkaisemmaksi asiaksi kuin mitä olemme ymmärtäneetkään.

Onko kiltteys meissä osa persoonallisuuttamme vai opittu ominaisuus? Odotammeko muilta meihin kohdistuvaa kiltteyttä ja tahdommeko osoittaa kiltteyttä tai olla kilttejä muille?

Kiltteys sekoitetaan joskus miellyttämiseksi ja kiltit ihmiset miellyttäjiksi. Liittyykö kiltteyteen mahdollisuus tulla hyväksikäytetyksi tai käyttää hyväksi? Vai onko kiltteys kätevä keino saavuttaa tavoitteensa piiloutumalla sen taakse?

Niin - onko kiltteys siis lopulta häpeä vai aito ominaisuus, joka ansaitsee tulla meissä näkyväksi ja arvostetuksi?

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Irene Etäsalo on kutsunut tyttärensä keskustelemaan kanssaan omasta kasvustaan vanhempana. Irene on myös mindfullness- ja psykodraamaohjaaja ja koulutuksensa myötä kasvanut myös vanhempana. Niin pienissä kuin suurissa perheissäkin turvan kokeminen on lapsen tulevaisuuden kannalta keskeistä. Pienissä yksinhuoltajaperheissä vanhempien ja lasten vuorovaikutus on vahvaa ja suhteet erityisen haavoittuivaisia. Yksihuoltajaperheessä lapsi on riippuvainen vain yhdestä vanhemmasta ja vanhempi kantaa usein vastuuta ilman toisen aikuisen tukea. Podcastissa Irene ja hänen tyttärensä Oona-Emilia kertovat kuinka ovat pitäneet yllä turvaa keskinäisessä vuorovaikutuksessaan ja kodissaan.

Mieli kertoo meille tarinaa itsestämme. Mielen jorinat ovat sisäistä ääntämme, joka määrittelee sekä itseämme, että muita. Tapahtumia ja olosuhteita. Mutta mistä ja kenen ajatuksista kertojamme tarinat ovat lähtöisin ja kuinka mielemme voivat vielä noita tarinoita värittää.

Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Ilari Laine ja Ihminen tavattavissa -terapeutti ja -kouluttaja Veli-Matti Anttila keskustelevat sisäisestä puheesta. Miehet myös pohtivat kuinka sisäistä puhettamme, joka muuttaa myös käsitystä itsestämme, voi muuttaa.

Miksi menisin terapiaan? Millä tavalla terapia voi auttaa minua? Kuinka pitkään terapiassa on syytä käydä toipuakseen tai saadakseen riittävät eväät oman elämän ohjaamiseen? Mitä terapiassa tapahtuu? Mitä eroa on terapialla ja työnohjauksella? Voit saada näihin kysymyksiin vastauksen toimitusjohtajamme Taina Arjanteen keskustellessa omasta 4-vuotisesta terapiaprosessistaan Ulla Hukan kanssa.

Esihenkilön hyvät vuorovaikutustaidot edellyttävät henkilön itsensä kykyä ottaa vastuu omasta psykologisesta kasvustaan. Henkisesti hyvinvoiva esihenkilö kykenee luomaan turvaa koko työyhteisöön. Kohdatuksi tuleminen työyhteisössä on niin harvinaista, että se voidaan kokea terapeuttiseksi, vaikka kohtaamisen kuuluisi olla jokaisen työyhteisön arkea. Niin työyhteisöissä kuin lähisuhteissakin tarvitaan paljon avoimuutta ja keskustelua, jotta esihenkilöiden odotukset omasta roolistaan työyhteisössä tavoittaisivat työyhteisön toiveet.

Keskustelijoina Irene Etäsalo (Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®, Mindfullness-ohjaaja, rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja) ja Mathias Hellsten Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja, psykologi)

Kun uskallamme irtautua narsistin otteesta, on vaarana, että jäämme yksin. Narsistin tavoitteena on saada mahdollisesti perhe, narsistin uhrin läheiset ja myös itseä ja lapsia suojaavat viranomaistahot puolelleen. On ymmärrettävä, että narsistin kanssa mikään sopimus ei pidä ja narsistin tavoite on aiheuttaa ainoastaan sekaannusta ja pelkoa päästäkseen tavoitteeseensa käyttää valtaa. Uhrien (vanhempien, lasten, perheenjäsenten, puolisoiden tai työyhteisöjen jäsenten) lisäksi siis myös asioita sovittelevat ammattilaiset tarvitsevat ilmiön tunnistamisessa ja päätöksenteossa tukea ilmiötä ymmärtäviltä tahoilta. 

Keskustelijoina Anne Ollikainen ja Tommy Hellsten.

Tässä jaksossa Tommy Hellsten -instituutin toimitusjohtaja Taina Arjanne haastattelee Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Päivi Särkikoskea erityisherkkyydestä. Päivi on erityisherkkä ja kertoo jaksossa miltä tuntui tunnistaa ja tunnustaa erityisherkkyys itsessään, mistä erityisherkkyyden voi tunnistaa ja kuinka oman erityisherkkyyden kanssa voi oppia elämään ja kuinka omaa erityisherkkyyttä voi suojata. Päivi myös kuvailee mistä herkkyyden ja erityisherkkyyden voisi erottaa ja kuinka vanhempana voi tukea eritysherkkää lasta.

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelee kaksi vuotta sitten valmistuneen Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Heidi Masalinin kanssa ulkopuolisuuden tunteesta perheessä ja sen tuomasta uuvuttavasta dynamiikasta. Sekä ulkopuolisuudesta omassa elämässämme, kun isot muutokset ja haasteet ajavat meidät pois itsestämme ja yhteydestämme ”sisäiseen kompassiimme” aiheuttaen meille uupumusta. Heidi korostaa kuinka ehdottoman tärkeää on löytää omanarvontunne ja pyytää apua. Ilman apua ulkopuolisuus voi johtaa uhrautumiseen ja uupumukseen johtavaan omavoimaisuuteen. Olemme kaikki avun ja rakkauden arvoisia!

Muusikko, harmonikkataiteilija, Sibelius-Akatemian lehtori, HoivaPelimanni, Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Maria Kalaniemi avaa podcastissa musiikin hoitavaa voimaa. Marian äidin muistisairauden edetessä ja sanallisen kommunikaation sen myötä kadotessa hän löysi musiikista mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja myös omien voimavarojen ylläpitämiseen omaishoitajana. Maria ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelevat näistä aiheista Marian ”Soiva hoiva” lopputyön teemojen siivittämänä.

Näkyväksi tuleminen tekee meistä haavoittuvia. On usein helpompaa valita näkymättömyys välttääkseen sosiaalisia tilanteita ja kohtaamisia. Ihminen tavattavissa -ohjelman kouluttaja Maria Drockila ja terapiakoulutuksemme opiskelija Tomi Hakkarainen keskustelevat tässä jaksossa kuinka vahingollinen, persoonaamme kohdistuva häpeä voi rajoittaa elämäämme. Häpeä voi aiheuttaa turvattomuutta, hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Tomi kertoo oman tarinansa ja tiensä ulos yksinäisyyydestä ja peloista.

Yksilö-, pari- ja seksuaaliterapeutti Juha Penttinen ja hänen puolisonsa psykoterapeutti Kirsi Penttinen opiskelevat Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassamme. Juha ja koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten keskustelevat henkilökohtaisesta psykologisesta kasvusta, psykologisesta kasvusta parisuhteessa ja ihmisenä kasvamisen intohimosta. Kirsi ja Juha opiskelevat intohimosta yhä syvempään ihmisyyteen, mutta myös ollakseen yhä vahvemmin ja tukevammin omien asiakkaidensa rinnalla. Juha kuvaa nyt pian 60-vuotiaana, mitä pitkän linjan ja monia koulutuksia käynyt ammattilainen voi saada koulutuksestamme.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila keskustelee jaksossa asiakkaansa Mika Hedmanin kanssa hänen toipumistarinastaan. Mika tahtoi ja toipui päihteistä ja on vauhdittanut toipumistaan Amin kanssa käymässään terapiassa. Juurisyyt riippuvuudelle ovat avautuneet ja häpeän stigma Mikan elämästä on poistunut vähä vähältä. Jotta olisi rohkeutta katsoa omia varjojaan tarvitaan turvallinen rinnalla kulkija. Mikan toipumista on tukenut luotettava terapiasuhde ja usko.

Upea, lujatahtoinen Jennifer tuli 13 vuotta sitten Equadorista Suomeen ja halusi itselleen kokonaan uuden elämän. Jennifer kärsi Equadorissa koko lapsuutensa henkisestä, fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä.

Hänet on painostettu hiljaiseksi väkivaltaisista kokemuksistaan. Jennifer uskaltaa nyt puhua, jottei kukaan joutuisi kokemaan tai häpeämään hänen kaltaistaan traumataustaa ja ymmärtäisi, että apua on tarjolla ja toipuminen on mahdollista!

Häpeä on lamauttava tunne. Häpeä estää meitä käyttämästä suurinta potentiaaliamme. Voimme hävetä jopa häpeäämme!

Millaista on miehinen häpeä? Onko hävettävämpää kokea häpeää miehenä kuin naisena? Millaisen hädän häpeän tunteminen nostaa ja mistä tuo hätä meissä kumpuaa? Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Tommi Pitkälä ja Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Tommy Hellsten kirkastavat keskustelussaan missä häpeän juuret sijaitsevat ja mitä häpeä ihan oikeasti on.

Kirsi Penttisellä on erinomainen resilienssi, psyykkinen kyky palautua. Elämä on järjestänyt Kirsille suuria psyykkisiä haasteita, joista hän on aina noussut jaloilleen entistä vahvempana. Kirsi kuvaa keskustellessaan koulutusjohtamme Mathias Hellstenin kanssa, mitkä ovat olleet keskeiset tekijät minkä vuoksi kriiseistä ja traumaattisista kokemuksista toipuminen on ollut hänelle mahdollista.

Viha on pelätty, parjattu ja hyvin piilotettu tunne. Turhaan, koska me todella tarvitsemme tuota tunnetta suojataksemme itseämme. Keskustelu vihasta on luonteva jatkumo Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Anne Ollikaisen ja koulutusohjelmamme perustajan Tommy Hellstenin aikaisemmin kanavallamme julkaistuille keskusteluille narsismista, syyllisyydestä ja häpeästä. Tarvitsemme vihaa myös suojautuaksemme narsismilta.

Mitä sitten kun liike-elämän kannukset, menestyksekkäät suoritukset tai ulkoiset palkinnot eivät enää tuo tyydytystä tai merkityksellisyyttä elämään? Millä valtavan elämänjanon voi tyydyttää, kun mikään päälle liimattu ei janoa sammuta?

Näistä asioista keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelija, työyhteisövalmentaja Nanna Lehtiniemi ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten. Kysymyksiin löytyy keskustelun myötä myös Nannan timanttinen vastaus.

Kuinka rohkea pitää olla, että aikomukset muutoksesta tulevat todeksi? Kuinka tarkasti itseään tulee kuunnella ja kuinka vaikeaa tai helppoa on pysyä itsensä puolella muutoksessa? Tommy Hellsten -instituutin opiskelija

Anne Hyvönen ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten vastaavat näihin kysymyksiin Annen henkilökohtaisen muutostarinan johdattamana.

Seksistä puhuminen kumppanin, lastemme, vanhempiemme tai vaikka ystäviemme kanssa voi olla elämämme maton alle lakaistuimpien keskusteluaiheiden joukossa. Tyytymättömyys seksiin parisuhteessa on Pauliinalle tuttu aihe, joka nousee esille hänen

terapiaistunnoissaan. Kuinka voimme tunnistaa ja huolehtia omista seksuaalista tarpeistamme? Mitä voimme odottaa kumppaniltamme? Ennen kaikkea kuinka puhua seksistä? Mm. näihin kysymyksiin seksuaaliterapeutti, Ihminen tavattavissa -terapeiakoulutuksemme opiskelija Pauliina Flang ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten vastaavat. Pauliina myös vinkkaa muutamasta erinomaisesta keinosta, joilla parisuhteen tai omaa seksuaalisuutta voi herätellä.

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Reeta Itävirta ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten keskustelevat henkisestä pahasta olosta. Joskus tunnistamme ainoastaan ahdistuksen, joka on merkki siitä, että sen alla kytee jotakin muuta, epämiellyttäviä tunteita, joita on vaikea tunnistaa ja kenties vielä vaikeampi kohdata. Ahdistus vie sekä mielen, että kehon stressitilaan, joka voi viedä voimavaroja. Kuuntele, mitä Reeta ja Mathias ehdottavat avuksi tilanteeseen.