Sotataidon ytimessä

Maanpuolustustahto on tärkeä aihe Suomessa ja korkea maanpuolustustahto on yksi Suomen puolustuksen perusteista asevelvollisuuden ohella. Myös sotilaallisesti liittoutuneena maana Suomi tarvitsee kansalaisiltaan tahtoa ja sitoutumista maanpuolustuksen parissa toimimiseen.

Tuoreessa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneessä kirjassaan Rikkautta, humpuukia ja puolustuskykyä, filosofian tohtori dosentti Teemu Häkkinen käsittelee maanpuolustustahtoa aseellisen konfliktin resurssina ja ilmiönä itsenäisessä Suomessa 1920-luvulta aina lähelle nykyhetkeä asti. Tässä jaksossa keskustellaan kirjan pohjalta, miltä maanpuolustustahto näyttää kansallista puolustusta rakentavana henkisenä resurssina. Teemu Häkkistä haastattelee tutkija ja dosentti Miina Kaarkoski.

Turvallisuusjännite -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten Nato-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella – ja miten Nato tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Nykyaikaisessa informaatioympäristössä tiedon levittäminen ja vastaanottaminen on entistä helpompaa. Tämä koskettaa lähes kaikkia kansalaisia, sillä muun muassa sosiaalisen median kautta tieto tavoittaa suuretkin massat nopeasti. Millaisia ongelmia kansalaisten kokema informaatiotulva voi aiheuttaa? Miten väärää tai virheellistä tietoa voidaan tunnistaa? Entä miten väärän tiedon leviämiseen voidaan vastata? Keskustelijoina IRWIN-hankkeen tutkijat Maro Ketola ja Silvia Sommarberg. Moderaattorina tutkija Pekka Koistinen.

IRWIN-hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen ja poikkitieteellinen hanke, joka toteuttajina ovat Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. MPKK tarkastelee hankkeessa viranomaisten päätöksentekoa ja viestintää puutteellisen tiedon ja disinformaation kontekstissa aikakriittisissä tilanteissa.

Ukrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan keskeiset opit liittyen tekniikkaan ja sen käyttöön? Entä miten taistelukenttä on muuttunut, mitä on säilynyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Jaksossa aiheista keskustelemassa everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta?

Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslasin alla ovat niin Venäjän kuin Ukrainan johtamisen onnistumiset ja epäonnistumiset sodassa. Lisäksi pohdinnassa on, minkälaisia vaikutuksia sodasta tehdyillä havainnoilla on suomalaiseen johtamisen opetukseen ja koulutukseen. Keskustelijoina ovat sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila sekä majuri Otso Sutela Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston strategiselta sektorilta. Moderaattorina eversti Aki-Mauri Huhtinen.

Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaamista sekä erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista tuetaan? Entä voidaanko kotien ja kansalaisten tietoisuutta sekä harjaantumista parantaa ja millä keinoin? Jaksossa vieraana aktiivimartta Marjukka Mikkola Marttaliitosta. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas.

Jakso on viimeinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle?

Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Miten Suomi toimii osana Naton yhteistä puolustusta? Miten Suomi on päättämässä Naton jäsenenä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä? Millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta? Entä kuinka Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta?

Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa Nato-jäsenyyden vaikutuksista keskustelemassa on eversti Petteri Kajanmaa, joka toimii Suomen sotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnassa SHAPE:ssa.

Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023.

Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastustoiminnasta ja hätätilanteiden hallinnasta. Tässä podcastissa kysytään, ovatko sopimuspalokunnat kansallisen turvallisuuden kannalta niin sanottu ”radiolla käskettävä joukko”, jonka suorituskykyä ei voida menettää? Jaksossa vieraana Suomen sopimuspalokuntien liiton varapuheenjohtaja Juho Luukko. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas.

Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvien näkökulmasta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.

Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sodankäynnissä? Entä mitä uhkia tekoäly tuo mukanaan?

Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia.

Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023.

Jakso on kuudes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot aiheuttaneet tarvetta hienosäätää suomalaista taistelutapaa? Aiheesta keskustelemassa ovat everstiluutnantit Marko Palokangas ja Sami Koverola.

Jakso on viides osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Asevalvonnan tämänhetkinen tila on huolestuttava. Ydinaseiden rajoitussopimusjärjestelmä on murentunut tai murenemassa, ja ydinasevaltiot modernisoivat aseitaan. Tarve uusille sopimuksille on kriittinen, mutta poliittinen ilmapiiri niiden syntymiselle ei ole suotuisa. Kiristynyt tilanne ei myöskään lähetä kannustavia viestejä ydinaseettomille valtioille. Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen viimeaikaiseen huonontumiseen, ja miltä asevalvonnan tulevaisuus vaikuttaa?

Uusimassa podcast-jaksossa professori Tommi Koivula haastattelee aiheesta dosentti Katariina Simosta, jonka uusin julkaisu ”Joukkotuhoaseet ja asevalvonta. Asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen” käsittelee joukkotuhoaseiden ja niiden sopimusjärjestelmien tilannetta.

Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten hyödyntämisestä maanpuolustuksen tukena. Miten se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana asiaa on mukana pohtimassa Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä.

Jakso on neljäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi varautua tai miten sitä voi torjua? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana aiheesta on keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Aro Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.

Jakso on kolmas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön edellytyksiä, vai yhteistyön seurauksia?

Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin. Jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Seppo ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kertovat, mitä STRAX-hanke pitää sisällään ja mitä strateginen kulttuuri tarkoittaa.

Minkälaisia vaikutuksia vahvalla taloudella on puolustusvalmiuteen ja puolustushaluun? Miten epävakaa tai heikko kansantalous vaikuttaa kykyyn puolustautua laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Entä mikä on rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin merkitys erilaisissa kriiseissä ja purevatko talouspakotteet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Nordean lakiasiainjohtaja, dosentti Sakari Wuolijoki.

Jakso on toinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Todellinen sotilaallinen valmius luo pidäkkeen, koska hyökkääjä tietää joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä. Mistä eri osatekijöistä sotilaallinen valmius koostuu ja miten sitä voidaan kehittää sekä tehostaa? Mitkä ovat varautumisen ja valmiuden eroavaisuudet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokangas pureutuu sotilaallisen valmiuden edellytyksiin väitöstutkimusta aihepiiristä tekevän everstiluutnantti Ilkka Tuomiston kanssa.

Jakso on ensimmäinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Why didn’t Russia fight according to its own doctrinal thinking and training when invading Ukraine?

In this episode Michael Kofman, director of the Russia Studies Program at CNA, joins Lt. Col. Simo Pesu and senior researcher Pentti Forsström from the Finnish National Defence University’s Russia Research Group to discuss about Russia’s journey to war and fighting in the invasion of Ukraine.

They debate on the consequences of Russian military culture, doctrines and force structures and also touch on Russia’s training to the fighting and adapting for the war.

About the podcast:

Sotataidon ytimessä (At the Core of Warfare) is a podcast series produced by the Finnish National Defence University (FNDU). In its episodes Finnish military experts discuss issues related to war and security.

The Russia Research Group operates as a unit of FNDU's Department of Warfare, and was established in 2017 to facilitate research and education involving Russian military thought and strategic thinking, as well as changes in Russian military power and art of war.

Jaksossa Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto ja panssarivaunujen asiantuntija Esa Muikku keskustelevat Vickers-panssarivaunujen historiasta sekä siitä, miten ja miksi panssarivaunuja säilytetään museoissa.

Upseerin uralle? Jaksossa kadetit Juhani Juujärvi ja Väinö Kieleväinen sekä kapteeni Esko Äärynen keskustelevat siitä, mitä hakeutuminen Maanpuolustuskorkeakouluun pitää sisällään. Käsittelyssä ovat hakukelpoisuusehdot, valintakoepäivän sisältö ja kokeisiin valmistautuminen. Lisäksi kadetit kertaavat omia kokemuksiaan ensimmäisen vuoden opinnoista sekä pohtivat, miten ne ovat vastanneet ennakko-odotuksia.

Jaksossa käsitellään nuorten suhtautumista maanpuolustukseen, asevelvollisuuteen ja Suomen turvallisuuteen. Lisäksi jaksossa avataan mitä varusmiespalveluksen suorittaminen erityistehtävissä tarkoittaa. Äänessä ovat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Miina Kaarkoski sekä erityistehtävissä tutkimusavustajina palvelevat kaartinjääkärit Silvia Sommarberg ja Milla Lonka.

ERIKOISJAKSO: Vuosi sitten 24.2.2022 Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu ja erikoistutkija Jukka Viitaniemi keskustelevat sodan nykytilanteesta sekä pohtivat, millä tavalla Venäjän asevoimat ovat käyneet taisteluja Ukrainassa, mistä Venäjän sodankäynnin tavat juontavat juurensa ja millaisia oppeja se on ottanut sodan tähänastisista tapahtumista.

Tässä jaksossa sotatieteiden tohtorit, everstiluutnantti Juha Hollanti ja majuri Mika Penttinen keskustelevat juuri julkaistusta Sotilasjohtaja taistelussa -artikkelikokoelmasta. Aiheina ovat sotilasjohtaja taistelussa ja alivoimaisen taktiikka. Moderaattorina toimii apulaissotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Tässä jaksossa keskustellaan Maanpuolustuskorkeakoulun kolme viikkoa kestäneestä ampuma- ja taisteluharjoituksesta Vuosangassa ja harjoituksen pedagogisista tavoitteista osana kadettien koulutusta. Tämän lisäksi jaksossa puhutaan laajemmin kadettien ensimmäisen opiskeluvuoden opintojen sisällöistä ja vaatimuksista. Keskustelemassa ovat sotilaspedagogiikan apulaissotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka sekä johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, everstiluutnantti Pekka Halonen. Jakso on äänitetty 15.1.2023.

Erikoisjaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa ja oppilaskunnan puheenjohtaja, yliluutnantti Antti Nissinen keskustelevat 30 vuotta täyttäneen korkeakoulun juhlavuodesta, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Vuoden ensimmäisessä jaksossa keskustellaan sotilaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä sotilaskoulutuksessa sekä erilaisista fyysisistä rasitteista ja vaatimuksista tositilanteessa. Äänessä ovat kapteeni, liikuntatieteiden maisteri Joonas Helén ja apulaisprofessori, liikuntatieteiden tohtori Jani Vaara.

Tässä jaksossa Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto ja dokumentoija Toni Tuupanen keskustelevat siitä, mitä Sotamuseo tarkkaan ottaen tekee, miten se liittyy Puolustusvoimiin ja missä roolissa Sotamuseo on ollut eri historian vaiheissa Suomessa.

Kiinan sotilasstrategian ydin on pysynyt pitkään samana, mutta viime vuosikymmeninä on muodostunut yhä keskeisemmäksi ajatus informatisoituneesta sodankäynnistä. Tässä jaksossa keskustellaan Kiinasta Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Purasen uuden kirjajulkaisun, Informaatioherruus, kautta. Aiheina ovat muun muassa Kiinan hallinnon tavoitteet nopeasti muuttuvassa maailmassa, kiinalaisen sotataidon kehittyminen länsimaisen sotataidon rinnalla sekä myös Kiinan strateginen aikaikkuna. Matti Purasen kanssa keskustelemassa on professori Tommi Koivula.

Toisen tuotantokauden avaavassa jaksossa valokeilassa on Venäjän valtiollinen mobilisaatio. Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu sekä erikoistutkijat Jukka Viitaniemi ja Pentti Forsström avaavat, mitä mobilisaatio Venäjällä konkreettisesti tarkoittaa, mitä se sisältää ja miten se eroaa Suomen valmiuden sekä mobilisaation määritelmistä. Tämän lisäksi jaksossa arvioidaan Venäjän onnistumista mobilisaatiossa, valmiuden nostamisessa sekä resurssien hallinnassa Ukrainan sodan kontekstissa.

ERIKOISJAKSO: Ukrainan sotaa on kestänyt jo puoli vuotta. Ukrainan itsenäisyyspäivänä äänitetyssä erikoisjaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu sekä erikoistutkijat Jukka Viitaniemi ja Pentti Forsström analysoivat Venäjän toimintaa Ukrainassa sekä sodan pitkittymisen syitä Venäjän sotatieteiden näkökulmasta.

Ukrainassa käydään sotaa maalla, merellä ja ilmassa. Viimeisessä  Ukrainan sotaa käsittelevässä podcast-jaksossa everstiluutnantti Jarmo Mattila, komentaja Iiro Penttilä, everstiluutnantti Inka Niskanen sekä sotilasprofessori Marko Palokangas keskustelevat asiantuntijoita kiehtoneista vastoinkäymisistä ja menestymisistä Ukrainan sodassa.

Valtiollisia tavoitteita, strategiaa ja sotilaallista voimankäyttöä. Eversti Petteri Kajanmaa sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas ja apulaissotilasprofessori Antti Paronen keskustelevat Ukrainan sotaa ohjanneista valtiollisista ja sotilashallinnollisista seikoista.

Preussilainen kenraali Carl von Clausewitz esitteli 1800-luvulla konseptin, jota hän kutsui sodan usvaksi. Tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa, apulaissotilasprofessori Antti Paronen ja sotilasprofessori Marko Palokangas keskustelevat sodan usvan luonteesta ja miten sen vaikutukset esiintyvät Ukrainan sodassa.

Ukrainan sotaan keskittyvän sarjan uusimmassa osassa sotilasprofessori Marko Palokangas ja sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö keskustelevat sodan yksityistämisestä ja yksityisten toimijoiden vaikutuksesta sotaan Ukrainassa.

Ukrainan sotaan keskittyvä podcast-sarja jatkuu syventymällä epätavanomaiseen ja epäsymmetriseen sodankäyntiin. Jaksossa keskustellaan Kremlin laaja-alaisesta vaikuttamisesta ja tiedonhallinnasta sekä odottamattomista piirteistä Venäjän sotatoimissa. Jaksossa vieraina everstiluutnantti Elias Oikarinen ja everstiluutnantti Pasi Autio. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas. 

Jaksossa kontra-amiraali (evp) Timo Junttila haastattelee sotilassosiologian dosenttia, eversti Mikael Saloa taistelutahdon ja maanpuolustustahdon eroista, ryhmäkiinteyden merkityksestä sekä maanpuolustus- ja taistelutahdon vaikutuksista Ukrainan sotaan. 

Uusi Ukrainan sotaan keskittyvä podcast-sarja alkaa! Apulaissotilasprofessori majuri Antti Paronen, sotilasprofessori everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen ja Sotatekniikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja insinöörimajuri Mika Nieminen keskustelevat modernin informaatiovaikuttamisen ja avaruudessa tapahtuvan toiminnan vaikutuksista sodankäyntiin ajankohtaisessa Ukrainan sodan luomassa kontekstissa.