Podcast metsästä

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kannattaa oppia yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Lasse Männistö on entinen kansanedustaja, liiketoimintajohtaja ja intohimoinen metsästäjä. Hän puhui kanssani metsästyksen arvonnostosta, riistataloudesta, riistamatkailusta ja siitä miten metsästäjäkenttä voi mukautua väistämättömiin muutoksiin. 

Timo Naapuri esittelee mitä on isätyö, miten isiä voidaan vanhemmuudessa tukea ja miksi metsästys on isälle arvokas ajanviettomuoto.

Robert Kroger kertoo vastaukset siihen, miten metsästyksestä kannattaa puhua ulkopuolisille ja minkälaista PR-työtä blood origins tekee. Keskusteltuamme muutamaan otteeseen on käynyt ilmi, että missiomme on sama. Metsästykseen liittyvä syvempi totuus jää liian usein traagisten puolten alle. Siksi aiheesta pitää puhua tavalla, joka on ymmärrettävä muillekin kuin metsästäjille. Tämän tavoitteen edistämiseksi perustimme facebookiin Blood origins Finland ryhmän, jonne ovat tervetulleita kaikki metsästyksen syvimmästä olemasta ja elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet. https://www.facebook.com/groups/424308098765467

Työpsykologi Ava Numminen sai Metsästä-kirjan äitienpäivälahjaksi. Keskustelimme siitä miten eläinoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta huolissaan oleva uranainen nyt näkee metsästyksen tarkemmin aiheeseen tutustuttuaan. Näennäinen vastakkainasettelu ei tässäkään jaksossa toteutunut. Sitä ei ollut olemassa. 

Mikko Toivola ja Jarkko Nurmi Riistakeskuksestä sekä metsästäjät Marko Liljeström, Timo Salmia keskustelivat siitä minkälaista työtä sisämaassa on tehtävä monimuotoisuuden suojelemiseksi ja mitä se mestästäjiltä vaatii. 

Suomen vesilintukantojen tila on huolestuttava. Metsästäjillä vaikutus näihin kantoihin on toivottavasti merkittävä, mutta eri suuntaan kuin intuitiivisesti ajatellaan. Tässä jaksossa käsitellään saaristossa tapahtuvaa luonnonsuojelutyötä ja erityisesti Sotka-hanketta. Vieraana Riistakeskuksen asiantuntijat Jarkko Nurmi ja Mikko Toivola sekä metsästäjät Timo Salmia ja Marko Liljeström. Lisätietoa Sotka-hankkeesta https://mmm.fi/sotka

Tämä pohdinta tarkentaa ja laajentaa 25.1. Radio Suomen päivässä kuultua keskustelua susikysymyksen polarisoitumisesta ja siitä mikä johtaa ihmiset jopa salaliittoteorioiden pariin. Jaksossa mainittu väitöskirjan tiivistelmä löytyy täältä. https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p Tällä hetkellä itse radiohaastattelua ei vielä ole saatavilla, mutta toivottavasti sekin korjautuu kohta. 

Miltä susitilanne koirankasvattajan näkökulmasta näyttää ja tuntuu? Epätodennäköisessä hengessä, tämä keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen. Kuva: Isster17, CC BY-SA 4.0 , via Wikimedia Commons

Ippi Arjanne lähti mukaan kokeilemaan jousiammuntaa maastoradalla. Keskustelimme hänen tekemästään metsästysjutusta ja sen aiheuttamista reaktioista. Ja siitä mitä Ippi nyt metsästyksestä kokemuksen laajennuttua ajattelee.

Helsingin sanomien entinen toimittaja ja teknologiayhtiö Reaktorin viestintäasiantuntija Verna Vuoripuro kertoo miten media toimii, onko se metsästysvastainen ja miten metsästäjä voi vaikuttaa mediaan positiivisesti.

Nykyisen metsästystavan ytimessä on ihmisen ja koiran saumaton yhteistyö. Netissä lentelee susikonfliktiin liittyen varsin villejäkin väitteitä siitä minkälainen metsästäjän ja koiran suhde on. Tässä jaksossa oiotaan muutama siihen liittyvä väärinkäsitys ja käydään läpi myös Suomalaisen koiranjalostuksen filosofiaa. 

Naisten määrä metsästys- ja ampumayhteisössä ovat nousussa. Perinteisesti miesvaltaisissa yhteisössä suhtautuminen tulijoihin on positiivisista, koska ampuminen ei katso sukupuolta. Silti edelleen naiset kohtaavat käyttäytymistä, joka porautuu ihon alle ja saattaa jopa traumatisoida. Tässä podcastjaksossa puhutaan asioista, joista on ollut tapana vaieta. 

Aseisiin ja ampumiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä tietoja. Niiden oikaiseminen on kaikkien aseharrastajien etu.  Tässä jaksossa Jenny Koskimäki kertoo sovelletun reserviläisammunnan syvimmästä olemuksesta ja siitä minkälainen arvo naisilla ammuntaharrastukselle on. Jennyn löytää instagramista tunnuksella @jenkarolina (https://www.instagram.com/jenkarolina/) 

Eero oli mukana metsällä kameran kanssa. Keskustelimme siitä mitä hän kameran kautta näki ja mitä siitä ajatteli. Oivalsimme, että metsästyksestä pitää nähdä kokonaisuus sitä ymmärtääkseen. Eerolla on mahdollisuus näyttää se laajalle yleisölle nauhoittamansa videoiden  avulla.

Kun Eero kuuli isänsä muistotilaisuudessa isän ystävien tarinat hirvimetsältä, hän halusi päästä näkemään millaisessa maailmassa isä eli. Hän osallistui kanssani hirvijahtiin ja löysi sieltä metsästyksen syvimmän olemuksen. Tästä keskustelusta ei selvitty ilman kyyneleitä.

Pitkä tauko on ohi ja jaksoja on valmiina iso nippu. Kokeilen julkaista niitä nyt uudella tavalla. Voit tukea työtäni ja saada kaikki jaksot kerralla kuultavaksi ostamalla ne osoitteesta https://metsastakirja.fi/podcast

Minua on metsästäjäuran alusta asti kiinnostanut metsästysvastaisuus ilmiönä. Kuinka paljon sitä on, missä sitä esiintyy ja mistä se mahdollisesti johtuu. Puran tässä jaksossa ajatuksiani näihin liittyen perustuen kaikkeen siihen, mitä olen kirjan kirjoittamisen ja podcastin tekemisen aikana oppinut. 

Vaimoni ojensi eräänä iltana minulle Saaran kirjan Sivuhenkilö. Kirjassa on lyhyt kuvaus metsästyksestä kaupunkilaisnaisen näkökulmasta. Kuvauksen fantasianomaisuus ja pisteliäisyys kiinnitti huomioni ja ärsytti aluksi voimakkaasti. Pelkästään omien tulkintojen tekemisen sijasta kutsuin Saaran keskustelemaan metsästyksestä.

Tuplajakson ensimmäinen osa. Jakson tarkoituksena on esitellä näennäisesti hyvin eri laidalla yhteiskuntaa olevat kaksi hahmoa, joiden molempien näkökulmissa on paljon kuulemisen arvoista. Ensimmäisessä jaksossa haastateltavana Fasaanijahteihin perustuvan riistatalouden harjoittaja ja kartanon isäntä - Heikki Sauvala. Fasaanijahteja on helppo pitää eliitin huvitteluna. Kuinka moni näin ajatteleva on koskaan ottanut selvää, mistä fasaanijahdeissa on kysymys, miksi niitä järjestetään ja miten jahteja järjestävä maatalousyrittäjä aiheesta ajattelee. Ei riittävän moni. Mielipiteet on helpompi muodostaa ottamatta selvää mistä asioissa todella on kysymys.  Heikin tarinaa esitellään myös Metsästä-kirjassa.

Odotellessa kaurispukkijahtiin pääsyä, Rymättylä Deer campin osallistujat päättivät laittaa nauhurin pyörimään ja alkaa keskustella jousimetsästyksen syvimmästä olemuksesta, jousiammunnan harjoittelusta ja vaikeiden taitojen oppimistavoista. Mukana keskustelua jousimetsästyksen oppimisesta, simulaattoriharjoittelusta, väkivallasta ja lapsista. Jaksossa mainittu jousimetsästyssimulaattori on kokeiltavissa osoitteessa metsastajousella.fi

Jousimetsästysaktiivi Timo Pirppu kertoo jousimetsästyksen eduvalvonnasta, jousimetsästyksen aloittamisesta, jousiammunnassa kilpailemisesta ja metsästyksen ja perhe-elämän yhdistämisestä. 

Ninni on toiminut Riihimäen erämessuorganisaatiossa vuodesta -92 alkaen.  Vuosien varrella suomalainen erä-elämä on kehittynyt paljon, mutta tietty ydin on kuitenkin säilynyt. Miksi erämessut ovat olemassa, minkälaisella ohjelmalla on nykyisin eniten kysyntää ja mitä ensi vuonna on tiedossa. 

Jousimetsästys tuntuu vetävän puoleensa uusia metsästäjiä. Laji on haastava, eikä sitä todellakaan tehdä saaliinhimon ajamana. Otto Turunen ja Jukka Lehtola kertovat Oton tarinan kautta, miten reitti kohti jousimetsästystä voi alkaa. 

Kertaamme metsästäjän ja luonnonsuojelijan, Ari Lehtimäen kanssa minkälainen koirien irtipitoon liittyvä lainsäädäntö on, minkälainen vaikutus lemmikeillä on luontoon ja miksi näiden pitäisi olla yleistietoa jokaiselle koiranomistajalle. 

Ari Lehtimäki on yksi niistä suomalaisista, jotka laittavat luonnonsuojelutyöhön huomattavia ajallisia ja rahallisia panoksia. Keskustelimme Arin kanssa siitä millainen vaikutus lemmikeillä on luontoon, mitä jokaisen koiranomistajan pitäisi tietää koiran vapaana pidosta ja hankinnasta sekä pienpetopoiston tekemisestä kaupunkialueilla. 

Eläimistä ihmiseen siirtyvät taudit ovat jossain määrin ajankohtainen aihe. Aiheessa on monta kulmaa, jonka tunteminen on metsästäjälle hyödyllistä. Professori Heikki Henttonen istahti kanssani keskustelemaan suomalaisista eläintaudeista ja niiden kantajista. Heikin kirja Tauteja Luonnosta on suositeltavaa luettavaa kaikille luontoihmisille

Mikko Peltola tunnetaan erityisesti luontoteemaisista televisio-ohjelmistaan. Innokkaalla kalamiehellä on myös metsästyslupa. Kävimme läpi muun muassa minkälainen rooli metsästyksellä tässä työssä ja Peltsin elämässä on? Sekä siitä kuinka luonnon tilan näkyväksi tekeminen ilman syyllistämistä on paras tie eteenpäin. 

Miten sotilas valmistautuu kohtaamaan stressaavia tilanteita ja kuinka nämä taidot ovat hyödyllisiä niin metsästyksessä kuin koronaeristyksestä selviämisessäkin Jaksossa mainittu psykologisen ensiavun kurssi löytyy täältä: https://www.coursera.org/learn/psychological-first-aid/home/welcome Petteriä kannattaa seurata facebookissa. https://www.facebook.com/mjolnirhunting/ ja instagramissa @mjolnirhunting sekä @defendogreendirector

Sakari Vaelma edustaa voimakkaasti kasvavaa kaupunkilaismetsästäjien joukkoa. Tässä podcastissa Sakke kertoo aloittamisensa motivaatiosta, kohtaamistaan haasteista, asevalinnoista ja metsästyskokemuksistaan. Tärkeitä vinkkejä kaikille metsästyksen aloittamisesta haaveileville ja myös meille metsästäjille. Meidän toimintamme vaikuttaa elämäntavan julkisuuskuvaan mm. sitä kautta, minkälaisen kokemuksen aloittavat metsästäjät elämäntavasta saavat. 

Mielenterveyden ammattilainen Simo Levanto istui kertomaan minkälaisia mielenterveysvaikutuksia metsästyksellä on, miten pitää huolta omasta olosta vaikeina aikoina ja miten puhua metsästyksestä lapsille. 

Onko pienpetopyynti huvittelua? Mikä metsästäjän siihen motivoi? Miksi metsähallitus on rekrytoinut metsästäjiä poistamaan pienpetoja suojelualueilta? Miltä Häijään herättämä keskustelu tapahtumaan osallistujasta mestästäjästä tuntui? Ajatuksenlukuharha on ihmismielen vinouma, jossa näihin kysymyksiin vastatessa ei haluta selvittää todellisuutta metsästäjiltä itseltään, vaan vastaukset niihin päätellään. Itse. Harhalta voi suojautua esimerkiksi kuuntelemalla tämän podcastin.  

Olen tuijottanut keskustelukulttuurin polarisoitumista erityisesti metsästyksen näkökulmasta nyt reilusti yli vuoden. Löysin selityksiä keskusteluiden vaikeudesta niin aivotutkimuksesta kuin moraalifilosofiastakin. Niitä kanssani käy tässä podcastissa Helsingin yliopiston aivotutkija ja empatiatutkimuksestaan tunnettu Katri Saarikivi. Miten ihmisen ajattelu toimii? Kuinka hyviä olemme arvioimaan totuutta tunnepitoisissa aiheissa? Voiko empatiaa olla liikaa? Miten on mahdollista, että hyvät ihmiset ovat moraalikysymyksistä niin eri mieltä, kuitenkin varmoina oman ajattelunsa oikeellisuudesta?  Käsittelen Haidtin moraaliperustateoriaa myös Metsästä-kirjassa. Kuuntele näyte podcastina. https://anchor.fm/metsasta/episodes/Metsst-kirjan-nyte-Hyvksyn-kunhan-se-ei-ole-huvittelua-eart71 Jaksossa mainitusta tieteellisestä uteliaisuudesta voit lukea lisää täältä https://www.vox.com/science-and-health/2017/2/1/14392290/partisan-bias-dan-kahan-curiosity  ja tukimusta aiheesta täältä. https://www.researchgate.net/profile/Asheley_Landrum/publication/301293576_Measuring_Interest_in_Science_The_Science_Curiosity_Scale/links/5714dc0808ae4e2fdba1673d.pdf Tässä tutkimuksessa puolestaan osoitetaan, että tieteellinen uteliaisuus vähentää poliittisesti vinoutunutta päättelyä. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/pops.12396

Tämä podcast on pienpetosarjan toinen osa. Löydät ensimmäisen, kohun taustoja käsittelevän osan täältä ja yhteenvedon tässä jaksossa käsitellystä tutkimuksesta täältä Heidi Krüger on MMM:n riistatalousasiantuntija ja petotutkija. Käymme Heidin kanssa läpi kohun tutkimuksellisen näkökulman. Näkökulma on tärkeä, sillä kilpailua sekä puolustettiin että vastustettiin tutkimukseen vedoten. Missä nykytietämys pienpetojen vaikutuksesta menee? Käsittelemme erikseen supikoiratutkimusta ja kotoperäisten petojen vaikutusta. Sarjan kolmannessa osassa tullaan käsittelemään tappamisen moraalista kysymystä. 

Tämä podcast jatkaa tämän viikon rajoja rikkovan yhteisymmärryksen etsimisen teemaa. Kun Kimmo Ohtonen ilmoitti Apu-lehdessä hankkivansa metsästysluvan, suomalaiset metsästäjät kohahtivat. Kohinan syy oli Kimmon vuonna 2016 julkaisema Katoava pohjola -dokumenttisarjan kolmas jakso Salametsästäjien reviiri, joka oli aiheuttanut metsästäjien keskuudessa, sanotaanko vaikka närkästystä. Ongelmaksi ei koettu niinkään sitä, että dokumentti käsitteli salametsästystä, kyse oli siitä, miten metsästystä ja salametsästystä dokumentissa käsiteltiin. Nyt, neljä vuotta myöhemmin metsästäjät yllättyivät Kimmon metsästysmyönteisistä kommenteista. Minä kiinnostuin niistä ja halusin kuulla mieheltä itseltään mitä hän metsästyksestä ajattelee, kuinka paljon hän siitä tietää ja miten hän aikoo harrastuksen kanssa edetä. Pääsimme keskustelemaan myös salametsästysdokumentista, sen aiheuttamasta reaktiosta, siitä miksi se on mielestäni perusteltu ja myös siitä miltä osin metsästäjien viha perustui virheellisiin olettamuksiin. 

Kerroin ystävälleni Pipsa Haavistolle Häijäässä järjestetystä pienpetokilpailusta koska halusin ymmärtää paremmin mistä Häijääseen liittyvä kohu syntyi. Keskustelu vahvisti kahta oletustani. Suurella yleisöllä ei ole kovin selvää käsitystä suomen luonnon tilasta ja pienpetojen vaikutuksesta siihen. Siksi kilpailumuotoinen pienpetopyynti saa varsin negatiivisia kaikuja. 

Kirjan luku Hyväksyn kunhan se ei ole huvittelua antaa viitteitä siitä miksi hyvät ihmiset ovat toistensa kurkussa moraaliin liittyvissä kysymyksissä kuten uskonnossa, politiikassa tai metsästyksessä. 

Joskus on käynyt niinkin, että olen metsästäjien kesken jutellessa kuullut ajatuksen siitä, että kaupunkilaisnuoret ne ei ymmärrä metsästyksen päälle, tai jopa ovat sitä vastaan. Olen pitänyt aiheesta muutamia vierailuluentoja juuri kaupunkilaisnuorille ja tämä stereotypia ei näytä pitävän paikkaansa. Lauttasaaren yhteiskoulun lukiolainen Kuutti Huhtala kertoo miltä metsästys hänen näkökulmastaan näyttää ja mitä esteitä metsästyksen aloittamiselle kaupunkinäkökulmasta on. 

Muusikko ja poliitikko Mikki Kauste lausahti twitterissä taannoin "mä oonkin aika yksioikoisesti metsästystä vastaan" https://twitter.com/Inka_Maarja/status/1199727261844422660 Sen sijaan, että olisimme alkaneet riidellä aiheesta somessa, sovimme että tapaamme podcastin merkeissä ja käymme näkemyksiä läpi henkilökohtaisen keskustelun kautta. Ja henkilökohtaista keskustelu olikin. Lähtökohtana oli Mikin epäilys, joka liittyi metsästyskokemukseen olennaisesti kuuluvaan tappamiseen. Yleensä tällaiset kyseenalaistukset menevät metsästäjällä ihon alle, koska oma prosessi tappamisen suhteen on hyvin eri paikassa. Tämä muodostuu usein hyvän keskustelun käymisen esteeksi. Niin ei tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt ja hyvä niin. Mikki istui keskustelemaan nimenomaan halusta oppia metsästyksestä uutta ja koska keskustelua ei viety väittelyksi heti ensi metreiltä, ymmärrys todella lisääntyi. Keskustelun lopputuloksena lähetin Mikille Metsästä-kirjan luettavaksi, nimmareilla varustettuna. Minusta on valtavan hienoa, että juuri Mikin kaltaiset ihmiset tuntuvat kiinnostuvan kirjasta kunhan he jotain kautta löytävät sen ääreen. Sen parempaa lääkettä luontokeskustelun polarisoitumiselle en ole vielä itse onnistunut löytämään.

Minkälainen keskustelu on odotettavissa, kun vihreä feministi, humanisti ja kasvissyöjä istuu vaihtamaan ajatuksia metsästäjän kanssa? Kuten totuttua, aivan loistava keskustelu. Reima Välimäki on kaikkien näiden määritteiden lisäksi myös henkilö, jonka mielipiteellä on ainakin paikallisille metsästäjille selvä merkitys. Reima edustaa juuri sitä kansanosaa, jonka omistukseen maaseutujen metsät tällä hetkellä usein siirtyvät ja niin on tapahtumassa myös Reiman kohdalla. Keskustelu sukelsi näiden näennäistä vastakkainasettelua aiheuttavien teemojen kautta kaikkeen siihen minkä voisi kuvitella kaupunkilaisia ja maalaisia erottavan toisistaan. Ruoantuotanto, metsästyksen etiikka, petopolitiikka, lihansyönti ja sosiaalinen media saivat kaikki osansa tässä keskustelussa, joka oli jälleen kerran epätodennäköinen, mutta loistava. 

Sanna on aktiivisesti metsästävä nainen, joka on metsästyshaasteen lisäksi ottanut haasteeksi kuvata metsästyskokemuksia ja tunnelmia Apajilla mediaporukan osana. Keskustelimme siitä, minkälaisia kokemuksia Sannalla on naisena miesvaltaisesta elämäntavasta, miesten ja naisten tunteista, asevalinnoista, suomalaisesta maatalouselinkeinosta ja metsästyksen aloittamisesta.

Marko Suomi on yhteisömanageri, jonka tavoitteena on poistaa esteitä yhteisöllisyyden syntymisen edestä. Marko on myös mestaruustason kahvakuulaurheilija ja lukemisen puolestapuhuja. Marko päätyi vieraslistalleni siksi, että olen metsästysaiheen suhteen erittäin kiinnostunut sosiaalisen median todellisuudesta ja siitä, miten siinä ympäristössä olisi mahdollista luoda positiivista yhteisöllisyyttä. Keskustelu kulki yhteisöiden kautta luontosuhteeseen, kaupunkilaisuuteen, hyvän ja pahan taisteluun, populismiin, sensuuriin ja lihansyönnin todellisuuden eli koko lailla kaikki yhteiskunnan ja elämän kannalta tärkeät aiheet tulivat käsitellyksi.

Onko olemassa Rakentavaa susikeskustelua? Minkälainen kerroin keskusteluun tulee aikaisemmista kokemuksista? Mitä eroa on metsästäjän käytännön luontotietämyksellä ja biologin näkökulmalla?  Tämän jakson vieras Jouni Tikkanen on biologi ja toimittaja, jolla on kokemusta niin luonnonsuojelupiireistä kuin metsästyksestäkin.  Tikkasen kirja Lauma - 1880-luvun lapsensurmat ja susiviha Suomessa on vaikuttava tietokirja. Kirjassa käydään läpi yksityiskohtaisesti minkälaisissa olosuhteissa viime vuosisadan lapsensurmat tapahtuivat, miten ihmiset niihin reagoivat ja kuinka pitkiä kaikuja näillä tapahtumilla suomalaiseen kulttuuriin oli. Heti kun luin Hesarin artikkelin kirjasta, olin varma että tämän kaverin kanssa aiheeseen kuuluu sukeltaa syvälle ja oikeassa olin.  Lauma-kirja on jokaiselle petokeskustelusta kiinnostuneelle must read ja näin ollen Metsästä podcastin uusin jakso must listen

Tämä on yhden luvun mittainen näyte Metsästä-kirjan sisällöstä. Luvussa käsitellään eläimen hengen ottamisen tunnekokemusta. 

Toistaiseksi kaikkein epätodennäköisimmässä metsästyskeskustelussa selvitetään voivatko Vihreä kansanedustaja ja metsästäjä löytää yhteisen sävelen. Atte Harjanne on ensimmäisen kauden kansanedustaja, jonka kanssa kävin hyvän keskustelun jossa etsittiin syitä sille miksi vihreät vaikuttavat hyökkäävät metsästäjien elämäntapaa vastaan, käsiteltiin kommunikaation vaikeuksia, Vihreiden eläinpoliittisia linjauksia ja sivusimme myös lyhyesti suurpetopolitiikkaa.

Antti Saarenmaa on monipuolinen pitkän linjan metsästäjä. Myös Antti on keskustelukumppanina enemmänkin todennäköisestä päästä, mutta silti podcastiin teemaan loistavasti sopiva vieras. Antti on Suomen jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja ja hän  Puhuimme Antin kanssa siitä, miten sovittaa metsästys kiireiseen Helsinkiläisarkeen, minkälainen vaikutus metsästyksellä on ollut työelämään ja ruokailutottumuksiin. Tämäkin keskustelu jatkaa podcastin tärkeimmän tavoitteen, rakentavan metsästyskeskustelun, luomista. Apajilla podcast: https://soundcloud.com/apajilla/apajilla-podcast-12019 ja Apajilla youtube: https://www.youtube.com/channel/UCMUz1FuLhl5pchcatHKKQ3A Suomen jousimetsästäjäin liitto http://www.jousimetsastys.fi 

Tällä kertaa vieraana epätodennäköisessä metsästyskeskustelussa on seksuaali- ja parisuhdeterapeutti sekä eroasiantuntija Marika Rosenborg. Jokaista parisuhteessa elävää metsästäjää luulisi kiinnostavan miten asiat kannattaa järjestää, jotta elämään mahtuu metsästämisen lisäksi myös parisuhde. Harrastaminen helpottuu huomattavasti, kun kotiasiat ovat kunnossa ja Marika antaa jaksossa arvokkaita vinkkejä ja pohdintaa siitä, miten tämä onnistuu. Keskustelussa sivutaan myös miesten ja naisten roolijakoa ja vastataan kysymykseen, mikä on rakkauden rankinglista.  Kuva: Samuel Glassar

Kolmannessa podcastissa palataan Metsästä-kirjan julkaisutilaisuuteen ja siellä käytyyn metsästyskeskusteluun. Lauteilla kanssani oli keskustelemassa kirjaa varten haastattelemani metsästäjät Petteri Kantola ja Viivi Laine. Petteri on yllättävän virkeä eläkeläinen ja Viivi Helsingissä asuva vihreä sisustusarkkitehti. Molemmilla vierailla oli metsästyskokemusta reilusti minua enemmän ja siksi oli kiinnostavaa päästä vertailemaan kokeneempien metsästäjien kokemuksia omiin kokemuksiini metsästyksen aloittamiseen liittyen.

Ihminen on nuori eläin, jossa on useita elementtejä, jotka ovat luonnollisia, mutta eivät enää nyky-yhteiskunnassa hyväksyttäviä. Miksi niitä kutsutaan pimeiksi puoliksi? Mitä yhteistä on ihmisen väkivaltaisuudessa ja seksuaalisuudessa? Podcastissa vieraana on Aivotutkija Katri Saarikivi. Katrin ja Minna Huotilaisen kirja Aivot työssä oli Metsästä-kirjaa kirjoittaessani arvokas lähde. Katri tunnetaan erityisesti empatiatutkimuksestaan ja tieteen kansantajuistamiseen tähtäävästä työstään. Tässä podcastissa päästiinkin kaivelemaan syvimpiä mahdollisia teemoja. 

Ensimmäisessä epätodennäköisessä metsästyskeskustelussa käydään läpi Katja Toropaisen kanssa inklusiivisuuden ja diversiteetin hyötyjä ja etsitään yhteisiä tekijöitä metsästystä tuntemattoman yliopisto-opiskelijanaisen ja metsästäjämiehen väliltä.