Skip to main content
Murremyytin murtajat

Murremyytin murtajat

By Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara
Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.

Listen on
Where to listen
Google Podcasts Logo

Google Podcasts

Pocket Casts Logo

Pocket Casts

RadioPublic Logo

RadioPublic

Spotify Logo

Spotify

#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissä
Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa?  Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätynyt tämän jakson otsikkoon? Johannan vieraana aineiston kerännyt ja sitä tutkinut tuore maisteri Mikaela Pihlajamäki Tampereen yliopistosta.
34:03
May 19, 2022
#17: Meä, mää, mie vai mä? Kenttäretkellä Savitaipaleella
Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitaipaleelta.
33:06
April 28, 2022
#16: Persoonallista vai persoonatonta, suoraan vai epäsuorasti? Asiakaspalvelun pyyntöjen, neuvojen ja ohjeiden äärellä
Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan toimistoista tallennettuja vuorovaikutustilanteita.
30:11
April 07, 2022
#Jakso 15: Teitittelyä ja tervehdyksiä, haukkumanimiä ja suuria eleitä – puhuttelu sosiaalisessa mediassa
Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat uutta valoa, kun niitä verrataan ranskaan ja unkariin. Asiantuntijavieraina ovat tutkijat Johanna Isosävi ja Ildikó Vecsernyes Helsingin yliopistosta.
38:05
March 17, 2022
#14: Murteella kirjoitettu, murteeksi luettu? “Erverstinnan” ja “Kätilön” murre lukijoiden silmin
Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan?  Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura Tammilehto Tampereen yliopistosta.
27:46
February 24, 2022
#13: Unohdetun kielivähemmistön kiehtova menneisyys. Raja-Karjalan kielitilannetta tutkimassa
Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.
33:51
February 03, 2022
#12: Ääniä idästä. Englantia Twitterissä, serbiaa tanssitunneilla, saksaa hautausmaalla
Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden kielimaisemaa.
28:08
January 13, 2022
#11: Potkot, pötkät ja muuttuvat äänteet. Opiskelijat nuorten murteentuntemusta ja murrekäsityksiä tutkimassa
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista, Nurmeksesta ja Toholammilta, sekä Tessa Honkanen ja Essi Kyllönen, joiden tutkimuskohteena oli Kotkan puhekieli.
31:45
December 09, 2021
#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissa
Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.
41:07
November 25, 2021
#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultuna
Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.
37:51
November 11, 2021
#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteet
Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.
27:18
October 28, 2021
#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?
Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin?  Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli  Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.
24:02
October 14, 2021
#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?
Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.
35:42
September 30, 2021
Mikä kielessä ärsyttää? Millainen on sinun teoriasi kielestä?
Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei? Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin? Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.
38:41
September 16, 2021
#4 Aikakonematkoja Helsingin ja Tampereen puhekieleen – miten yksilön kieli muuttuu?
Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.
26:58
September 02, 2021
#3 Mä voin relaa, ei mun tarvi kelaa. Minne Helsingin puhekieli on matkalla ja miten tutkia sen muutosta?
Onko  Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin  suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa,  jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.
31:20
August 19, 2021
#2 Meänkieli rajan tältä ja tuolta puolen nähtynä ja kuultuna
Onko sinulle selvää, mitä meänkieli on? Mitä meänkieli merkitsee tornionlaaksolaisille Ruotsissa, ja kuinka eri tavalla se hahmotetaankaan Suomessa? Ja mistä syystä? Tässä jaksossa Johanna Vaattovaara ja Elina Kangas vastaavat näihin kysymyksiin. Jaksossa tehdään selkoa siitä, miten muuten niin mutkaton Tornionlaakson raja on kuin paksu muuri kielellisten samaistumisten, asenteiden ja meänkielen käsitteistämiseen liittyvien erojen kannalta. Mitä sellaista tapahtui vuonna 1809, joka tuntuu Ruotsin tornionlaaksolaisten elämässä yhä tänäkin päivänä, ja miksi rajan takana Suomessa asiat ovat aina olleet paljon paremmin?
43:54
July 01, 2021
#1 Hoon paikkojen salattu elämä
Miksi peräpohjalaisissa murteissa lähethään sauhnaan ja menhään methään vaikka muualla ei?  Miksi murretta tuntemattoman on mahdotonta matkia hoota oikeisiin paikkoihin? Entä mitä ne hoon paikat oikein ovat? Tässä jaksossa tehdään selkoa hoon paikkojen salatusta elämästä ja annetaan vinkit hoon päältä puhumisen matkimiseen. Aiheesta Johannan kanssa keskustelemassa tornionlaaksolainen Elina Kangas Ruotsin Kielineuvostosta.
33:53
June 23, 2021