Skip to main content
Murremyytin murtajat

Murremyytin murtajat

By Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara

Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.

Available on
Google Podcasts Logo
Pocket Casts Logo
RadioPublic Logo
Spotify Logo
Currently playing episode

#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissä

Murremyytin murtajat May 19, 2022

00:00
34:03
#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina

#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina

Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.


Mar 07, 202444:17
#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?

#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?

Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä, millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.

Feb 01, 202435:31
#34: Videoiden tekstitys maallikkotekstittäjien vastuulla - toteutuuko saavutettavuus?

#34: Videoiden tekstitys maallikkotekstittäjien vastuulla - toteutuuko saavutettavuus?

Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja siten saavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertoo aiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.

Dec 07, 202339:13
#33: Tuttua ja vierasta: karjalan kielen elvytystä ja kielikäsitysten tutkimusta

#33: Tuttua ja vierasta: karjalan kielen elvytystä ja kielikäsitysten tutkimusta

Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?

Nov 01, 202338:45
# 32 Hittoako damn tekee suomessa?

# 32 Hittoako damn tekee suomessa?

Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.

Oct 05, 202335:59
#31: Muistiinpanojen muokkausta, kinastelua ja kielimestareita – suomalaisen murteentutkimuksen historiaa penkomassa

#31: Muistiinpanojen muokkausta, kinastelua ja kielimestareita – suomalaisen murteentutkimuksen historiaa penkomassa

Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin. Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.

Aug 30, 202339:52
#30: Viittomakielen myytit ja haaste kielikäsitykselle

#30: Viittomakielen myytit ja haaste kielikäsitykselle

Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita?  Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä?

Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.

May 24, 202330:41
#29: Murre poliitikon kielellisenä resurssina: tapaus Kurvinen

#29: Murre poliitikon kielellisenä resurssina: tapaus Kurvinen

Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.

Apr 27, 202330:15
#28: Uusia suuntia suomen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa

#28: Uusia suuntia suomen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa

Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä,  Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastin syntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Mar 29, 202336:58
#27: ”Kärppänä kahaville” ja ”hirvvee äeti” – mihin Oulun murre on menossa?

#27: ”Kärppänä kahaville” ja ”hirvvee äeti” – mihin Oulun murre on menossa?

Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.

Feb 23, 202326:04
#26: Saako eläin olla 'hän'?

#26: Saako eläin olla 'hän'?

Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen käytöstä irtisanoutumiseen? Pro gradu -tutkielmansa tulosten pohjalta väitöstutkimusta käynnistelevä Salla Kangas Tampereen yliopistosta kertoo.
Jan 26, 202327:49
#25: Vähemmistökieltä verkossa

#25: Vähemmistökieltä verkossa

Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka on viime aikoina tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä ja käyttöä verkossa.

Dec 01, 202226:38
#24: Murteet Youtubessa

#24: Murteet Youtubessa

Murteet  ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.

Nov 10, 202230:10
# 23 Miten maahanmuuttajalääkärit ymmärtävät potilaan puhetta?

# 23 Miten maahanmuuttajalääkärit ymmärtävät potilaan puhetta?

Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on ilmennyt? 

Vieraina maahanmuuttajalääkärien kielitaidon kysymyksiin perehtyneet tutkijat Maija Tervola ja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta.

Oct 20, 202231:34
#22: Karjalaa vai suomea? Rajakarjalaisten murretta tutkimassa

#22: Karjalaa vai suomea? Rajakarjalaisten murretta tutkimassa

Miten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa tuore tohtori Henna Massinen Itä-Suomen yliopistosta.

Sep 29, 202234:33
#Jakso21: Mitä annettavaa Kalle Päätalolla on murteentutkimukselle?

#Jakso21: Mitä annettavaa Kalle Päätalolla on murteentutkimukselle?

Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät hämäläismurteisen romaanihenkilön murretta, murteen kommentointia eri elämänvaiheissa sekä voimasanojen käyttöä. Haastateltavina ovat Päätalon kieltä tutkineet Sari Keskimaa, Harri Mantila ja Maija Saviniemi.

Sep 09, 202241:45
#20: Homomieheys kielellisenä stereotyyppinä

#20: Homomieheys kielellisenä stereotyyppinä

Sihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta?  Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on tutkinut homomiehen stereotyyppiä sketsiviihteen, verkkokeskusteluiden ja homomiehiksi identifioituvien haastattelujen avulla.

Aug 18, 202230:07
#Jakso 19: Tuttuja savolaisuuksia ja oman kielenkäytön kuvailua – tuoreita tutkielmia ja kokemuksia tutkimuksen teosta

#Jakso 19: Tuttuja savolaisuuksia ja oman kielenkäytön kuvailua – tuoreita tutkielmia ja kokemuksia tutkimuksen teosta

Millaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on parasta? Tuoreet maisterit Katariina Hiltunen ja Jenni Nivalainen Itä-Suomen yliopistosta kertovat pro gradu -tutkielmiensa tuloksista ja siitä, mitä he ovat tutkimusprosessin aikana oppineet.

Jun 30, 202234:07
#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissä

#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissä

Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa?  Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätynyt tämän jakson otsikkoon? Johannan vieraana aineiston kerännyt ja sitä tutkinut tuore maisteri Mikaela Pihlajamäki Tampereen yliopistosta.

May 19, 202234:03
#17: Meä, mää, mie vai mä? Kenttäretkellä Savitaipaleella

#17: Meä, mää, mie vai mä? Kenttäretkellä Savitaipaleella

Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitaipaleelta.

Apr 28, 202233:06
#16: Persoonallista vai persoonatonta, suoraan vai epäsuorasti? Asiakaspalvelun pyyntöjen, neuvojen ja ohjeiden äärellä

#16: Persoonallista vai persoonatonta, suoraan vai epäsuorasti? Asiakaspalvelun pyyntöjen, neuvojen ja ohjeiden äärellä

Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan toimistoista tallennettuja vuorovaikutustilanteita.

Apr 07, 202230:11
#Jakso 15: Teitittelyä ja tervehdyksiä, haukkumanimiä ja suuria eleitä – puhuttelu sosiaalisessa mediassa

#Jakso 15: Teitittelyä ja tervehdyksiä, haukkumanimiä ja suuria eleitä – puhuttelu sosiaalisessa mediassa

Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat uutta valoa, kun niitä verrataan ranskaan ja unkariin. Asiantuntijavieraina ovat tutkijat Johanna Isosävi ja Ildikó Vecsernyes Helsingin yliopistosta.

Mar 17, 202238:05
#14: Murteella kirjoitettu, murteeksi luettu? “Erverstinnan” ja “Kätilön” murre lukijoiden silmin

#14: Murteella kirjoitettu, murteeksi luettu? “Erverstinnan” ja “Kätilön” murre lukijoiden silmin

Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan?  Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura Tammilehto Tampereen yliopistosta.

Feb 24, 202227:46
#13: Unohdetun kielivähemmistön kiehtova menneisyys. Raja-Karjalan kielitilannetta tutkimassa

#13: Unohdetun kielivähemmistön kiehtova menneisyys. Raja-Karjalan kielitilannetta tutkimassa

Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.

Feb 03, 202233:51
#12: Ääniä idästä. Englantia Twitterissä, serbiaa tanssitunneilla, saksaa hautausmaalla

#12: Ääniä idästä. Englantia Twitterissä, serbiaa tanssitunneilla, saksaa hautausmaalla

Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden kielimaisemaa.

Jan 13, 202228:08
#11: Potkot, pötkät ja muuttuvat äänteet. Opiskelijat nuorten murteentuntemusta ja murrekäsityksiä tutkimassa

#11: Potkot, pötkät ja muuttuvat äänteet. Opiskelijat nuorten murteentuntemusta ja murrekäsityksiä tutkimassa

Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista, Nurmeksesta ja Toholammilta, sekä Tessa Honkanen ja Essi Kyllönen, joiden tutkimuskohteena oli Kotkan puhekieli.

Dec 09, 202131:45
#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissa

#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissa

Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.
Nov 25, 202141:07
#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultuna

#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultuna

Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.

Nov 11, 202137:51
#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteet

#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteet

Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.

Oct 28, 202127:18
#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?

#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?

Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin?  Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli  Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.

Oct 14, 202124:02
#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?

#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Sep 30, 202135:42
#5 Mikä kielessä ärsyttää? Millainen on sinun teoriasi kielestä?

#5 Mikä kielessä ärsyttää? Millainen on sinun teoriasi kielestä?

Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei?

Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin?

Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.

Sep 16, 202138:41
#4 Aikakonematkoja Helsingin ja Tampereen puhekieleen – miten yksilön kieli muuttuu?

#4 Aikakonematkoja Helsingin ja Tampereen puhekieleen – miten yksilön kieli muuttuu?

Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.

Sep 02, 202126:58
#3 Mä voin relaa, ei mun tarvi kelaa. Minne Helsingin puhekieli on matkalla ja miten tutkia sen muutosta?

#3 Mä voin relaa, ei mun tarvi kelaa. Minne Helsingin puhekieli on matkalla ja miten tutkia sen muutosta?

Onko  Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin  suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa,  jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.

Aug 19, 202131:20
#2 Meänkieli rajan tältä ja tuolta puolen nähtynä ja kuultuna

#2 Meänkieli rajan tältä ja tuolta puolen nähtynä ja kuultuna

Onko sinulle selvää, mitä meänkieli on? Mitä meänkieli merkitsee tornionlaaksolaisille Ruotsissa, ja kuinka eri tavalla se hahmotetaankaan Suomessa? Ja mistä syystä?

Tässä jaksossa Johanna Vaattovaara ja Elina Kangas vastaavat näihin kysymyksiin. Jaksossa tehdään selkoa siitä, miten muuten niin mutkaton Tornionlaakson raja on kuin paksu muuri kielellisten samaistumisten, asenteiden ja meänkielen käsitteistämiseen liittyvien erojen kannalta. Mitä sellaista tapahtui vuonna 1809, joka tuntuu Ruotsin tornionlaaksolaisten elämässä yhä tänäkin päivänä, ja miksi rajan takana Suomessa asiat ovat aina olleet paljon paremmin?



Jul 01, 202143:54
#1 Hoon paikkojen salattu elämä

#1 Hoon paikkojen salattu elämä

Miksi peräpohjalaisissa murteissa lähethään sauhnaan ja menhään methään vaikka muualla ei? 

Miksi murretta tuntemattoman on mahdotonta matkia hoota oikeisiin paikkoihin? Entä mitä ne hoon paikat oikein ovat?

Tässä jaksossa tehdään selkoa hoon paikkojen salatusta elämästä ja annetaan vinkit hoon päältä puhumisen matkimiseen.

Aiheesta Johannan kanssa keskustelemassa tornionlaaksolainen Elina Kangas Ruotsin Kielineuvostosta.

Jun 23, 202133:53