Skip to main content
Seurakuntaliiton Podcast

Seurakuntaliiton Podcast

By Esa Yli-Vainio

Kristillistä, tunnustuksellista evankelisluterilaista opetusta
Available on
Apple Podcasts Logo
Google Podcasts Logo
Pocket Casts Logo
RadioPublic Logo
Spotify Logo
Currently playing episode

S1 - 28 Anna meidän syntimme anteeksi

Seurakuntaliiton PodcastJun 11, 2020

00:00
19:07
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 9 - Kirkon tuntomerkit ja tunnustus

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 9 - Kirkon tuntomerkit ja tunnustus

"Mistä löydän Kristuksen" - Kirkon tuntomerkit

Osa 9: Kirkon tunnustus ja tuntomerkkien toteutuminen

Opetussarjan viimeisessä osassa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Millä tavalla kirkon tunnustus on sen tuntomerkki? Miten kirkon tunnustus liittyy evankeliumin sanan ja sakramenttien jakamiseen?

- Mikä on kirkon todellinen tunnustus?

- Milloin kirkko lakkaa olemasta oikea näkyvä kirkko?

- Mikä on oikea arviointimittari, kun kysytään: "Mihin kirkkoon minun tulisi kuulua?"


Pidetty Vetelissä 21.3.2024

Pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto)

Mar 23, 202459:32
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 8 - Pyhä risti

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 8 - Pyhä risti

"Mistä löydän Kristuksen?" - opetussarja kirkon tuntomerkeistä.

Osassa kahdeksan on vuorossa seitsemäs ja viimeinen varma oikean Kristuksen kirkon tuntomerkki, nimittäin pyhä risti. Tämä risti on Kristuksen vaino, pilkka, häpeä ja ahdinko, jota maailma ja perkele osoittaa Kristusta vastaan. Ja koska se vainoaa Kristusta, se vainoaa hänen seurakuntaansa, joka pysyy Kristuksessa. Onhan Kristus itse seurakuntansa pää.

Missä siis seurakuntaa vainotaan Kristuksen sanaan ja sakramentteihin sekä muihin tuntomerkkeihin pitäytymisen tähden, siellä on Kristus ja hänen oikea näkyvä kirkkonsa.

Opettajana pastori Ville Typpö (LHPK)

esitetty 7.3.2024, Vetelissä

Mar 09, 202455:59
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 7 - Yhteinen rukous

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 7 - Yhteinen rukous

Mistä löydän Kristuksen?

Kirkon tuntomerkit

Jaksossa 7 perehdytään kirkon kuudenteen erehtymättömään tuntomerkkiin, joka on Jumalan pyhän kansan yhteinen rukous - jumalanpalvelus.

Opettajana pastori Jimmy Svenfelt (LHPK)

Esitetty: Veteli 22.2.2024

Feb 23, 202452:31
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 6 - Pyhä saarnavirka

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 6 - Pyhä saarnavirka

"Mistä löydän Kristuksen?" - Kirkon tuntomerkit

Osa 6: Pyhä saarnavirka

Opettaja: pastori Ville Melanen (Inkerin kirkko)


Osassa 6 käsitellään Kristuksen asettamaa pyhää virkaa, joka jakaa kaikkia Jumalan pyhiä ja pyhittäviä lahjoja: armonvälineitä; ja käyttää julkisesti avainten valtaa. Näin Jumalan pyhä kansa, seurakunta, tulee pyhitetyksi.

Mihin virka perustuu?

Kenen virka on?

Miten virka toimii kirkon tuntomerkkinä oikein?

Miten virka tulee Kristuksen asetuksena turhennetuksi?


Pidetty: Vetelissä 8.11.2024

Feb 11, 202442:34
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 5 - Avainten valta ja rippi

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 5 - Avainten valta ja rippi

Mistä löydän Kristuksen? - Opetussarja Kirkon tuntomerkeistä

Kristuksen ja hänen oikean näkyvän seurakuntansa löytää neljänneksi sieltä, missä oikein hoidetaan ja käytetään Kristuksen "avaimia" - synninpäästöä ja synteihin pidättämistä - jotka hän on seurakunnalleen jättänyt.

Tämä jakso sisältää mm.:

- Avainten vallan lahja

- Lutherin opetus avainten vallasta Kristuksen oikean näkyvän seurakunnan varmana tuntomerkkinä

- Kenen avaimet ovat?

- Avainten julkinen ja yksityinen käyttö

- Avainten valta ja rippi


Pidetty: Vetelissä 25.1.

Opettajana: pastori Ville Typpö (LHPK)

Luentosarjan jakso 5

Jan 27, 202450:28
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 4 - Herran pyhä ehtoollinen

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 4 - Herran pyhä ehtoollinen

Opetus pidetty Vetelissä 11.1.2024, opettajana Vetelin itsenäisen evankelisluterilaisen seurakunnan pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto).

Tässä jaksossa opetetaan Herran pyhän ehtoollisen olemuksesta ja lahjoista, sekä sen arvosta seurakunnalle oikean näkyvän kirkon varmana tuntomerkkinä. Missä ehtoollinen on Kristuksen asetuksen mukaan hoidettu, siellä hän itse on lahjojaan jakamassa konkreettisesti, olemuksellisesti ja todellisesti.

Myös käsitellään sitä, mitenkä ehtoollinen hoidetaan oikein, sekä milloin sen hoito turmeltuu; Jumalan sanan pyhyys ja evankeliumin puhtaus on kriteerinä ehtoollisen toteutumiseen seurakunnan tuntomerkkinä.


Jan 12, 202401:05:04
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 3 - Pyhä Kaste

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 3 - Pyhä Kaste

"Mistä löydän Kristuksen?"

Kirkon tuntomerkit

osa 3 - Pyhä Kaste

Vetelissä 14.12.

Pastori Esa Yli-Vainio


- Pyhä Kaste armovälineenä

- Kristus pyhän kasteen tekijänä ja sisältönä

- Pyhä kaste oikein hoidettuna on kirkon tuntomerkki

- Pyhän kasteen väärä hoitaminen turmelee sen lahjat kirkon tuntomerkkinä

Dec 19, 202301:00:57
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 2 - Jumalan sana ja Kristuksen ääni

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 2 - Jumalan sana ja Kristuksen ääni

"Mistä löydän Kristuksen" - Kirkon tuntomerkit

Osa 2: Jumalan sana ja Kristuksen ääni

- Jumalan sana kirkon ensimmäisenä päätuntomerkkinä

- Kirkko elää Jumalan sanasta, erityisesti evankeliumista

- Puhdas evankeliumin saarnaaminen

- Evankeliumin julistus vaatii aina myös lakia: lain ja evankeliumin oikea jakaminen

- Evankeliumin sanan teho ei ole riippuvainen saarnaajasta

- Evankeliumin sana ja kirkon oppi

- Tiivistelmäteesi: "Jumala vastaa sanastaan ja sana kaataa saatanan vallan."


Pastori Seppo Salo (Seurakuntaliiton esimiespastori)

Vetelissä 23.11.2023


(Kuva: Ville Kettunen, Pixabay)

Nov 27, 202340:52
Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 1 - Mikä on Kirkko?

Mistä löydän Kristuksen - Kirkon tuntomerkit: 1 - Mikä on Kirkko?

Luentosarja Kirkon tuntomerkeistä Vetelissä

Osa 1: Mikä on Kirkko? (9.11.2023)

- Mikä on Kristuksen pyhä, yksi, katolinen ja apostolinen kirkko?

- Miksi on tärkeä kuulua Kristuksen oikeaan näkyvään seurakuntaan?

- Mitkä ovat näkyvän kirkon oikeat ulkoiset tuntomerkit? Mitkä ovat epäluotettavat tuntomerkit?

- Miten saatana yrittää apinoida Jumalan töitä myös kirkossa?


Opettajat:

Pastori Esa Yli-Vainio (Seurakuntaliitto)

Pastori Ville Typpö (Lähetyshiippakunta)

Kuva: Lars Nissen

Nov 21, 202359:50
S2 osa 26 - Mene pois minun luotani, Herra

S2 osa 26 - Mene pois minun luotani, Herra

Luuk.5:1-10

Yllätys: Pietari käskee Jeesuksen menemään pois luotaan, kun huomaa syntisyytensä Jeesuksen jumaluutta vasten, ettei hän kuolisi - sen sijaan me rukoilemme syntisinä Jeesusta: "Herra, tule minun luokseni, sillä minä olen syntinen ihminen", jotta saisimme elää.

Jan 27, 202312:29
S2 osa 25 - Jeesuksen testamentti ja perintö

S2 osa 25 - Jeesuksen testamentti ja perintö

Raamatunkohta: Hepr.9:15-17

Jeesuksen testamentti = ehtoollinen, uusi liitto hänen veressään.

Se perintö, jonka Jeesus testamentissaan meille jättää syntien anteeksiantamuksen lisäksi, sisältää Jumalan lapseuden, taivaan valtakunnan, ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.

Tästä kohdasta avautuu hyvin jumalanpalveluksen luonne sekä ehtoollisen suuri arvo.

Oct 27, 202214:03
S2 - 24: Miltä näyttää Jumalan ja kristityn rakkaus?

S2 - 24: Miltä näyttää Jumalan ja kristityn rakkaus?

Miltä näyttää Jumalan ja kristittyjen rakkaus?

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joh.3:16

Alkukieli kertoo meille, että varsinainen tarkoitus ei tässä ole puhua niinkään Jumalan rakkauden suuruudesta, vaan sen laadusta: Miltä näyttää Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan? Se on Pojan lähettämistä kuolemaan maailman edestä! Jumalan rakkaus syntisiä kohtaan ei ole ainoastaan Kristuksen kuolemaan antamisen syy ja edellytys, vaan myös itse se rakkaus, jolla Jumala maailmaa rakastaa! Näin kirjoittaa myös apostoli Paavali: Room.5:6-8.

Tältä siis näyttää Jumalan rakkaus: viaton, ainosyntyinen Poika syntyy Isän tahdosta ja Pyhän Hengen voimasta ihmiseksi, meidän edustajaksemme. (2.Kor.5:19-21)

Koska Jumala on ensin näin meitä rakastanut, että Poika on tullut ja kuollut koko maailman puolesta, ja verellään lunastanut meidät Isän lapsiksi uskon kautta, saamme me nyt hänen kauttaan omaksemme myös Jumalan rakkauden, jolla rakastamme lähimmäistämme. (1.Joh.4:9-11) Meitä kutsutaan siis rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistämme sillä rakkaudella, jolla Jumalakin on Kristuksessa meitä rakastanut.

Miten hän sen meille antaa? Sanassa ja sakramenteissa: ne eivät anna meille ainoastaan Kristuksen veren armoa ja syntien anteeksiantamusta, vaan myös Jumalan rakkauden Kristuksessa Jeesuksessa, niin että me tällä rakkaudella Jumalan elävinä temppeleinä rakastaisimme lähimmäistämme. Room.12:1

Meidän rakkautemme Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ei kuitenkaan näytä samalta kuin Jumalan rakkaus, vaikka rakkautemme tuleekin tästä samasta Jumalan rakkaudesta. Meitä ei kutsuta kuolemaan koko maailman puolesta ja kantamaan ihmisten syntejä. Emmepä siihen kykenisikään. Miltä sen sijaan näyttää se rakkaus, mihin Jumala meitä kutsuu? Sen hän ilmoittaa kymmenessä käskyssä! Luther, V-K

Erityisiin kristityn elämän kutsumuksiin eri elämäntilanteissa Luther kirjoitti katekismukseen nk. Huoneentaulun, opettaen kristittyjä palvelemaan rakkaudessa Jumalaa palvelemalla lähimmäistään uskollisesti sillä rakkaudella, jonka Jumala on hänelle antanut juuri niissä kutsumuksissa, joihin hänet on asetettu. Kukin kutsumus kuitenkin on hyvä ja pyhä, Jumalalta saatu rakkauden palvelun tehtävä, jossa meitä kutsutaan rakkaudessa palvelemaan lähimmäistämme (eli diakonia). Näin kristittyinä me elämme maailmassa. Ef.2:8-10; Tiit.2:11-14

Aug 03, 202212:55
S2 - Osa 23 - Voittosaatto, sulotuoksu ja kaupustelijat

S2 - Osa 23 - Voittosaatto, sulotuoksu ja kaupustelijat

<ul>
<li><strong>2.Kor.2:14-17</strong></li>
<li><strong>3 kuvaa</strong>
<ul>
<li><strong>Voittosaatto</strong></li>
<li><strong>Suloinen tuoksu</strong></li>
<li><strong>Jumalan sanaa ei kaupustella</strong></li>
</ul>
</li>
</ul>
Apr 08, 202216:14
S2 - 22 Jumalan sananvapaus

S2 - 22 Jumalan sananvapaus

Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta. (Hepr.10:19-20)

Olisi suurta päästä jonkin maailman suuren hallitsijan eteen, vastaanottamaan hänen suosiotaan ja vetoamaan häneen tarpeinemme ja pyyntöinemme. Esterin kirjasta saamme lukea, kuinka kukaan ei saanut astua kuninkaan eteen, tai menetti heti henkensä (Est.4:11). Vielä rajoitetumpi on pääsy pyhän Jumalan eteen. Jos syntinen astuu hänen kirkkauteensa ja pyhyyteensä, hän kuolee välittömästi. Näinhän kävi jokaiselle, joka joutui kosketuksiin Jumalan pyhyyden kanssa, esimerkiksi liiton arkun kautta (esim. 2.Moos.19:12; 2.Sam.6:6-7).

Onkin ihmeellistä kuulla, että nyt meillä ”on pääsy” toisin sanoen, lupa käydä sisään kaikkeinpyhimpään! Sehän tarkoittaa, että jokainen Kristuksen oma saa tulla suoraan Isän Jumalan eteen, hänen läsnäoloonsa ilman, että Jumalan pyhyys lyö häntä maahan. Vanhassa liitossa vain ylimmäisellä papilla oli suurena sovituspäivänä lupa puhdistauduttuaan mennä Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään uhraamaan (3.Moos.16.). Uudessa liitossakin vain ylimmäinen, täydellinen pappi on kelvollinen astumaan Isän eteen. Tuo ylimmäinen pappi on Jeesus Kristus, joka todella on mennyt kaikkeinpyhimpään, ei Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimpään, vaan taivaallisen temppelin. Ja koska Jeesus on puhtaana ja synnittömänä ylimmäisenä pappina Isän edessä, on meillä häneen ja hänen vereensä liitettyinä sanan kautta, kasteessa, ja ehtoollisessa syntien anteeksiantamus (Ef.1:17), täydellinen puhdistus (1.Joh.1:7) ja avoin pääsy taivaallisen majesteetin eteen, hänen valtaistuimensa eteen, hänen läsnäoloonsa – taivaalliseen kaikkeinpyhimpään. Kristus on siis ovi (Joh.10:9) – avoin taivaan ovi Isän tykö hyvin todellisessa merkityksessä.

Australialainen luterilainen professori ja teologian tohtori, John Kleinig opettaa Hebrealaiskirjeen kommentaarissaan, että tässä mainittu ”luja luottamus” (kreik. parreesia), joka meillä Kristuksen veressä on, tarkoittaa oikeastaan ”sananvapautta”, oikeutta puhua julkisesti. Hän kirjoittaa: ”Se tarkoittaa sananvapautta, vapautta osoittaa pyyntö valtaapitävälle henkilölle, oikeutta päästä sisään, rohkeutta lähestyä valtaapitävää henkilöä. (Ef.3:12; Hepr.3:6; 4:16; 10:35). Meillä on oikeus avoimeen pääsyyn Isän Jumalan läsnäoloon itse taivaaseen. Tämä sisäänpääsylupa ei riipu minkään vaatimusten täyttämisestämme tai mistään saavutuksistamme. Se on Kristuksen meidän puolestamme järjestämä oikeus.”

Mitä siis on tämä sananvapaus? Se on ensinnäkin sitä, että meillä on vapaus tulla Jumalan sanan ääreen. Meillä on jumalanpalveluksessa todellinen pääsy Isän ja koko Pyhän kolmiyhteisen Jumalan eteen vastaanottamaan hänen lahjojaan, syntien anteeksiantamusta, siunausta, armoa, rauhaa sydämeen ja iankaikkista elämää. Tätä kaikkea hän tarjoaa sanassaan ja nimessään, Kristuksen veressä. Jumalanpalveluksessa taivas on maan päällä, meidän jumalanpalvelusalttarimme on salatulla tavalla yhdistetty Jumalan taivaalliseen valtaistuimeen. Näin Jumala on sanansa ja nimensä kautta todella läsnä temppelissään. ”… Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua” (2.Moos.20:24b). Sanassa ja sakramenteissa on edestämme kuollut ja ylösnoussut Kristus todella kanssamme ja jakaa uhrinsa lahjat. Sanan kautta vaikuttaa Pyhä Henki uskoa ja elämää synnyttäen. Saamme Kristukseen kastettuina astua Jumalan läsnäoloon jumalanpalveluksessa, sillä meidät on siinä Kristuksen veri puhdistanut, antanut hyvän omantunnon ja uskon, sekä avannut tuon taivaan meille avoimeksi.


Feb 17, 202214:08
S2 - 21 Omantunnon varmuus pelastuksesta

S2 - 21 Omantunnon varmuus pelastuksesta

Omantunnon varmuus pelastuksesta (1.Joh.5:6-13)


Jan 18, 202216:26
S2 - 20 Hengellinen ruoka ja juoma

S2 - 20 Hengellinen ruoka ja juoma

Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvun 10 alussa apostoli Paavali viittaa Israelin erämaavaellukseen Egyptistä lunastamisen jälkeen kohti luvattua maata, ja sanoo yllättäen: (1.Kor.10:1-4) Hän ei halua seurakuntalaistensa olevan tietämättöminä, vaan ilmoittaa heille nyt Jumalan sanan ilmoittaman totuuden. Kyllähän seurakunta tämän vanhan testamentin tekstin tunsi: mutta he eivät sitä oikein osanneet soveltaa. Huomaatko yllätyksen? Paavali nimittää mannaa sekä Meriban vettä, joka pulppusi kalliosta (2.Moos.16-17) hengelliseksi ruoaksi ja juomaksi, vaikka se olikin konkreettista ja todellista ruokaa!

Meitä hämää nykyään sana ”hengellinen”. Ymmärrämme sen filosofisesti tai mysteerisesti fyysisen ja konkreettisen vastakohtana. Luonnostamme arvostamme ”hengellisiä” asioita enemmän kuin ”ruumiillisia”. Varokaamme tällaista ajattelua! 

Paavali ja Raamattu tarkoittaa tällä sanalla nimittäin jotain muuta! Sana ’hengellinen’ ei tarkoita mitään sen enempää tai vähempää kuin Pyhän Hengen läsnäoloa ja toimintaa. Kastevetemme on hengellistä, koska siinä vaikuttaa Jumalan sana ja Pyhä Henki. Manna, Meriban vesi sekä kallio, josta vesi pulppusi, olivat siis hengellisiä, sillä niissä oli Jumalan sana ja lupaus, Pyhän Henki ja Kristus itse! Ne eivät siis ravinneet ainoastaan ruumista, vaan myös henkeä, vahvistaen Israelin kansan uskoa ja liitäen heidät Jumalan Pyhän Hengen työhön. Kalliosta, joka kansaa seurasi sanotaan erityisesti, että se oli hengellinen, ja että se oli Kristus. Siinä oli siis Pyhä Henki ja Kristus itse toimimassa ja siunaamassa kansaa.

Me syömme ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren! Siinä on meidän pyhä hengellinen ruokamme ja juomamme konkreettisella tavalla nautittavanamme. Tämä ei ole vertauskuvallisen ruoan ja juoman nauttimista, vaan todellista. Jeesus opettaa ruumiistaan ja verestään Johanneksen evankeliumin luvussa 6 viitaten juuri mannaan: (Joh.6:48-51,53-58) Kristuksen ruumis on tosi ruoka, joka on kantanut meidän syntimme ja annettu sovintouhriksi edestämme. Se on pyhä uhri, joka pyhittää meidät täydellisesti (Hepr.10:10). Hänen verensä on uuden liiton veri, joka vuodatetaan syntiemme anteeksiantamiseksi ja puhdistaa meidät kaikesta synnistä (Hepr.9:14; 1.Joh.1:7) Tämän hengellisen ruoan kautta me pääsemme kaikesta synnistä puhdistettuina ja pyhitettyinä Isän eteen kaikkein pyhimpään: (Hepr.10:19-22)  

Saamme kristittyinä tehdä kaiken Jumalan sanan ja rukouksen kanssa, ja siksi syödä hengellistä ruokaa ja elää hengellistä elämää niin kotona ja töissä kuin jumalanpalveluksessakin. Kun me teemme kaiken Jumalan sanan kanssa, ja kun teemme sanan kautta, teemme Jumalan Hengen kanssa. Tämä hengellisyys ei koske ainoastaan sieluamme, vaan ruumiillista elämäämmekin. Erityisenä hengellisen aterioinnin paikkana on jumalanpalvelus, jossa saamme varmasti vastaanottaa Pyhän Hengen välineinä Jumalan sanan ja sakramentit. Niiden kautta Isä, Poika ja Pyhä Henki – koko Pyhä Kolmiyhteinen Jumala tulee luoksemme ja antaa meille kaikki lahjansa ja siunauksensa. Ne ovat konkreettisia, pyhiä asioita, mutta ne ovat todella myös hengellisiä, sillä niiden kautta Kristus antaa meille armonsa ja Henki pyhittää meidät. Niiden lähteiden luokse Kristus, Jumalan Karitsa haluaa meidät johtaa. (Ilm.7:17) Näin me saamme juoda Kristukselta itseltään elämän vettä, jonka lähteet puhkeavat myös meidän sydämissämme iankaikkiseksi elämäksi. Jeesus sanoo meillekin: (Joh.4:13-14) Näinhän kaikuu meillekin kutsu alttarille Kristuksen ruumista ja verta nauttimaan, Ilmestyskirjan sanoin: ”Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” (Ilm.22:17). Nauttikaamme uskossa hengellistä ruokaa, Kristuksen ruumis, nauttikaamme uskossa hengellinen elämän vesi, hänen verensä.

Dec 15, 202112:02
S2 - 19 Pelastava osallisuus

S2 - 19 Pelastava osallisuus

1.Kor.10:14-21

Pelastus on meille luetun armon kautta Room.4. Tässä kuitenkin pelastus kuvataan konkreettisena, ikään kuin fyysisenä osallisuutena, yhteytenä. Onkin kyseessä ”Pyhäin yhteys” (koinonia toon hagioon). Tämän tunnustamme uskontunnustuksessa.  Se on:

1) Yhteys ja osallisuus  pyhistä asioista: Kristuksen ruumiin ja veren yhteys, osallisuus hänen hankkimastaan pelastuksesta à osallisuus hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Liittyminen uuteen liittoon ja kaikkiin siunauksiin, jotka Kristus on hankkinut. (Koinonia/partisipaatio = yhteys, osallisuus, ateriayhteys, perheyhteys.)
Paavali puhuu leivästä leipänä ja maljasta maljana koko ajan, leipä ja viini eivät siis olemukseltaan muutu, joten muuttumisoppi on hyljättävä.  Se leipä ja viini, jonka apostolit ja heidän jälkeen pastorit nyt siunaavat, ovat kuitenkin todella Kristuksen ruumis ja veri. Niiden nauttiminen uskossa tuo siunauksellisen ja pelastavan osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Lausuessamme asetussanat ilmaisemme jatkavamme samaa ehtoollisenviettoa, jolla Jeesus oli opetuslastensa kanssa. Todellisuudessa Kristus itse siunaa, virkansa kautta asettaa ja jakaa ruumiinsa ja verensä seurakunnalleen. Jeesus liittää todella ruumiinsa ja verensä leipään ja viiniin, ja ne nauttiessamme me tulemme niistä osallisiksi.

2) Yhteys ja osallisuus pyhien seurakunnasta

Pyhien asioiden kautta meidät liitetään osalliseksi pyhien yhteisöön, pyhään seurakuntaan, pyhään kansaan, kaikkien pyhien joukkoon ja yhteyteen. Seurakunnan sisäinen uskon ja opin yhteys: Siinähän ehtoollisleipä on yksi kokonaisuus, osoituksena siitä, että seurakunta on yksi ainoa. Samoin viini on yksi kokonaisuus, siksi vanha hyvä tapa on käyttää yhtä ehtoollismaljaa.  Siksi kyseessä on pyhä yhteys ja uskon yhteys. Tähän yhteyteen ei kuulu se, joka ei ole Kristuksen oma (kastettu) tai joka ei tunnusta samaa uskoa ja oppia. Kyseessä on ”saman Kristuksen perheen” ateria, se ei kuulu ulkopuolisille. Se erottaa meidät maailman muista alttareista ja vääristä pöydistä, jotka tavalla tai toisella kieltävät Jumalan sanan ja edustavat eri uskoa ja oppia.

Kuten vanhassa liitossa tultiin osalliseksi Jumalan pyhyydestä ja alttarista syömällä alttarin pyhittämän uhrin, tullaan uudessa liitossa osallisiksi Herrasta Kristuksesta ja hänen lahjoistaan syömällä Herran pöydästä  hänen ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä.  Sekä luonnollinen Israel että uuden liiton tosi Israel, Kristuksen seurakunta pysyy erossa epäjumalanpalveluksesta, demonien pöydästä ja sen osallisuudesta. Pakanoiden epäjumalat ovat tässä demoneja, eli langenneita enkeleitä. Vanhassa Israelissa osallistuminen uhriateriaan teki osalliseksi Herran alttariin. Samoin pakanoiden uhrit tekivät osallisiksi epäjumalista. Tavallista ruokaa voimme syödä puhtaalla omallatunnolla, mutta väärään jumalanpalvelukseen tai epäjumalanpalvelukseen osallistuminen on rikos ensimmäistä käskyä vastaan. Pakanain uhrit tulevat riivaajille eikä kristityn sovi ehdoin tahdoin joutua riivaajien yhteyteen vaan pysyä Kristuksen yhteydessä.

Uuden liiton jumalanpalvelusateria vs. epäjumalanpalvelusuhrit (eli ”idolit”, jumalankuvat). Tässä on kyseessä yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen vs. demoneihin. Ajatus: Kenen perhettä olet, sen ruokaa syöt. Kahdenlainen yhteys on mahdotonta. Meidän tulee paeta epäjumalanpalvelusta eli erottautua väärästä hengellisestä yhteydestä ja pysyä oikeassa yhteydessä Kristukseen. Väärästä jumalanpalveluksesta tai epäjumalanpalveluksesta tulee irrottautua, paeta sitä. Sen kanssa ei tule leikkiä eikä veljeillä. Oikeaa jumalanpalvelusta on ainoastaan se, joka tapahtuu Kristuksen kautta ja hänen veressään (Hepr.9:14).

Esa Yli-Vainio

Nov 18, 202118:32
S2 - 18 Vaskikäärme pelastaa

S2 - 18 Vaskikäärme pelastaa

”Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.” (Joh.3:14-15) Tästä Vanhan testamentin tapauksesta meille kerrotaan 4. Mooseksen kirjassa näin:  (Lue: 4.Moos.21:4-7) 

Israelin kansa teki syntiä Jumalaa vastaan, kun he kapinoivat hänen vapautustekoaan vastaan erämaassa. Jumala oli vapauttanut kansansa Egyptin orjuudesta, ja nyt matkalla kohti luvattua maata kansa alati kapinoi ja nurisi. Kansa halusi mieluummin takaisin orjuuteen kuin turvata Herran armoon. Tästä rangaistuksena Herra lähetti kansan keskuuteen myrkkykäärmeitä, ja paljon kansaa kuoli.  Mooses saa Jumalalta yllättävän sanan kansan hätään: (Lue 4.Moos.21:8-9) Nyt Jumala käski Moosesta tehdä vaskesta eli pronssista tällaisen käärmepatsaan ja kiinnittää se tolpan nokkaan kaikkien katsottavaksi. Kyseessä oli selvästi Jumalan armonväline: jokin konkreettinen asia, johon Jumala oli asetuksellaan liittänyt sanansa lupauksen pelastuksesta. Jumalan asetukseen liittyi myös vaskikäärmeeseen katsominen, eli usko Jumalan lupaukseen. 

Tätä kuvaa Kristus käyttää pelastuksesta, jonka hän hankkii Golgatalla kuollessaan ristillä.  Aivan samalla tavalla kuin Israelin kansa, olemme mekin syyllisiä kapinaan Herraa vastaan.  Tämä lain tuomio on helvetin kadotus, iankaikkinen kuolema. Room.5:12, Ps.51:7. Mutta juuri sen tähden, että lain kautta tunnemme syyllisyytemme, kelpaa meille myös evankeliumi. Gal.3:22. Juuri sinutkin on Jeesus Kristus synneistäsi päästänyt verellänsä, kun hän kuoli edestäsi ristillä. Kristuksen veressä on syyllisyytesi ja kadotustuomiosi, vihollisuutemme rangaistus otettu täydellisesti pois. Kol.1:20. Uskon kautta saat tässä ja nyt omistaa armon, anteeksiantamuksen, vanhurskauden ja autuuden, jonka Jeesus Kristus on koko maailmalle verellään hankkinut.

Vaskikäärmeen korottamisen kautta me opimme tuntemaan paremmin myös vapahtajamme ristiinnaulitsemisen merkityksen. Käärmeiden myrkky tuli kansalle kuolemaksi. Samalla tavalla paratiisissa luikerrelleen käärmeen eli saatanan myrkky on meidät jokaisen myrkyttänyt ja tuonut meille lain silmissä kuolemantuomion. Mutta tästä kuolemasta tuli Jumalalta Jeesuksessa Kristuksessa meille varma pelastus. Selvästi ja voimallisesti tätä opettaa apostoli Paavali kirjeissään: Gal.3.13, 2.Kor5:21, Ef.2:15-16. Niin kuin myrkky silti pysyi käärmeen puremassa israelilaisessa, niin pysyy meissäkin syntimme kuolemaamme asti, mutta sen tuoma kuolema, meidän rangaistuksemme on siirretty ihmiseksi tulleen Jumalan, Jeesuksen niskaan ristille. 

Maailman synniksi tehtynä on synnitön Jeesus Kristus meidän sijaiskärsijänämme, käärmeen kuvana ripustettu kirouksen puuhun Golgatan ristille, jotta sinulla olisi uskon kautta iankaikkinen elämä. Kuten vaskikäärme oli Jumalan antama armonväline, pelastuksen välittäjä syntiselle kansalle, samoin hän on antanut meille armonvälineet pelastuksen välittäjäksi Jeesuksessa Kristuksessa. Nämä armonvälineet ovat Jumalan sana, pyhä kaste, sekä Herran pyhä ehtoollinen, joista Raamattu puhuu, että niiden kautta meidät liitetään osallisiksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta (Room.4:4-6; 1.Kor.10:16-17), puhdistetaan kaikesta synnistä Jeesuksen verellä (1.Piet.3:21; Hepr.10:22-23; 1.Joh.1:7), pyhitetään täydellisesti Jumalan valtakunnasta ja iankaikkisesta elämästä osallisiksi (Joh.17:17), annetaan usko (Room.10:17) ja tehdään Jumalan temppeleiksi (1.Kor.3:16). Niissä meillä on uskomme kohde, niissä meillä on läsnä autuus ja pelastus, Kristus itse ja hänen verensä armo. Niissä meillä on pelastus ja suoja kaikkea syntiä ja kuolemaa, käärmeen myrkkyä vastaan. Näihin tartumme uskolla, uskon kautta ”katsomme Kristukseen” ja omistamme pelastuksen, jonka hän meille tarjoaa.

Nov 15, 202114:07
S2 - 17 Leijona on Karitsa

S2 - 17 Leijona on Karitsa

Vanha apostoli Johannes kirjoittaa Ilmestyskirjassa Jumalan valtaistuimesta ja sillä istujasta jännittävällä tavalla:
Lue: Ilm.5:5-10

Luulisi, että valtaistuimella istuisi mahtava, pelottava ja voimakas leijona; Kuninkaiden kuningas ja Herrain Herra, Kaikkivaltias, etäinen ja pelottava Jumala - mutta sen sijaan sillä istuu uhrattu Karitsa, joka on kaikkien syntien puolesta kuollut ja noussut kuolleista. Siksi hän on armollinen ja laupias, lempeä Vapahtaja meille syntisille; ei pelottava ja kauhea Valtias, jota emme uskaltaisi lähestyä. Kristuksen suuri voima ja valta ”Juudan leijonana” on kätketty hänen kärsimykseensä ja sovituskuolemaansa ja armoonsa. 

Teurastettuna karitsana hän on verellään ostanut meidät laumakseen ja tehnyt meidät kanssaan pyhiksi papeiksi ja kuninkaiksi, kuten pyhät laulavat. Me saamme lähestyä Jumalan kaikkein pyhintä jo täällä maan päällä ja rukoilla Isää Kristuksen kautta kaikkien puolesta. Meillä on pääsy Isän eteen Kristuksen veren tähden. Poikansa uhrin kautta Isä ottaa meidät iloiten luokseen ja kuulee kaikki pyyntömme. Hepr.10:19-22. Koska Kristus on todellisena ylipappina mennyt Isän eteen, on meillä hänen veressään pääsy myös pappeina Jumalan luo. Lunastuksen ja kasteen kautta meidät on vihmottu ja pyhitetty vanhan liiton Israelin tavoin pyhäksi pappiskansaksi. 1.Piet.2:9-10

Mitä kertoo se, että valtaistuimella istuu ”karitsa, kuin teurastettu”?  Tässä on kuva  Kristuksen jumalihmisyyden merkityksestä. Jeesus ”Jumalan karitsana, joka ottaa pois maailman synnit” on kuva siitä, mikä hänen tehtävänsä on jumalihmisenä, ihmiseksi syntyneenä Jumalana. Vain ihminen voi kuolla, vain Jumala voi antaa synnit anteeksi. Vain ihminen voi olla ihmiskunnan edustaja, vain Jumala voi kantaa koko syntitaakan. Vain ihminen voi kuolla, vain Jumalan kuolema ja veri sisältää äärettömän suuren voiman, jolla maailman synnit ovat sovitetut. Ja jos Kristus on sekä Jumalana että ihmisenä astunut taivaaseen, saamme mekin hänen kauttaan ja hänessä ylösnousta ja tulla taivaaseen menettämättä ihmisyyttämme. Itse asiassa, ihmisyytemme tulee näin täydelliseksi.

Jeesus sanoo olevansa Hyvä paimen (Joh.10), kertoen, että hänessä toteutuu Psalmin 23 kuvaus Herrasta, joka on paimen. Tämä Hyvä paimen ei ole kuitenkaan jäänyt paimeneksi, vaan hän on tullut itse uhrikaritsaksi lampaidensa puolesta: Johannes Kastaja julisti Jeesuksen olevan Jumalan valitsema ja tarjoama karitsa, jonka ruumis annettaisiin uhrina koko maailman, sinun ja minunkin syntiemme sovitukseksi. Hän kantaa niitä harteillaan ja kärsinyt niiden sovitukseksi kuoleman meidän sijastamme. Joh.1:29: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Apostoli Pietari kuvaa Jeesuksen sekä paimenena (1.Piet.2:25.) että uhrikaritsana. Hänen viattomalla, pyhällä ja kalliilla verellään on meidät ostettu vapaiksi synnin, kuoleman ja perkeleen orjuudesta. Tässä Pietari käyttää kuvana virheetöntä karitsaa. 1.Piet.1:18-19.

Johannes kääntää Pietarin tapaa paimenen ja lampaiden roolit ympäri. Myöhemmin Kristus, Jumalan Karitsa, toimii kuin paimen, joka johdattaa lampaita. Hän puhdistaa ja pesee meidät verellään ja antaa meille oman pyhyytensä vaatteeksi, jotta pääsemme hänen valtaistuimensa eteen. Karitsa pyyhkii syntimme pois ja kaikki synnin muistotkin, joka kyyneleen kasvoiltamme. Ilm.7:13-17. ”Kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille” on epäsuora lainaus Psalmista 23. Hyvä paimen on Jumalan Karitsa, joka paimentaa meitä, Jumalan lampaita iankaikkisen elämän lähteille, jossa syntimme pestään pois. Tämä tapahtuu jo täällä maan päällä jumalanpalveluksessa, jossa meidät puhdistetaan Kristuksen verellä – ja kerran saamme Karitsan verellä valkaistuissa vaatteissa astua Kristuksen valtaistuimen eteen ja osallistua suureen ja iloiseen taivaan jumalanpalvelukseen.

 



 

Sep 24, 202113:45
S2 - 16 Lampaan matka Paimenen kanssa

S2 - 16 Lampaan matka Paimenen kanssa

Psalmi 23

a.       HERRA on paimen
HERRA JUMALA on paimen, hän ei halua olla alistava keisari tai pelottava sotakenraali, vaan suojeleva ja rakastava paimen. Koska HERRA on minun paimeneni, minulta ei puutu yhtään mitään. Joh.10:14. Minä olen lammas. Minä alistun lampaaksi, ja kuuntelen paimeneni ääntä. 

b.      Vihreä niitty, virvoittavat vedet

Vihreä niitty = Jumalan valtakunta, hänen lammastarhansa ja laitumensa. Jumalanpalveluksessa olemme osalliset Jumalan valtakunnasta. Siinä luonamme on Jumalan puutarha (Jes.5; Matt.21:33). Jumalanpalveluksessa Jumala tulee nimensä kautta meidän luoksemme ja tuo valtakuntansa mukanaan tykömme.

Virvoittavat vedet = sielun virvoittava vesi. Jumalan valtakunnassa luonamme ovat sielun virvoittavat vedet. Olemme jumalanpalveluksessa tulleet Jeesuksen luo, jolla on annettavana meille hänen sanansa ja Pyhä Henkensä. Se on tuo elävä vesi, joka virvoittaa sielun: Joh.4:14; Joh.7:37-38. Erityisesti pyhä kasteemme on sellainen elävä vesi, jossa meidät puhdistetaan kaikesta synnistä Jumalan sanalla ja Jeesuksen verellä. Tämä puhdistus Jeesuksen veressä avaa meille pääsyn Isän eteen jo täällä maan päällä. Ef.5:25-27; 1.Piet.3:21; Hepr.10:19-22

 c.       Pimeässä laaksossa Paimenen kanssa

Kyseessä on kuoleman varjon laakso, syntinen maailma, jonka keskellä elämme. Jes.9:1. Tähän kuoleman varjon pimeään maailmaan Jeesus on tullut maailman valoksi. Joh.1:4-5; 1.Joh.1:7. Erämaahan voi eksyä, jos kadottaa paimenen. Paimenen ääni on eksyneelle lampaalle suloinen sanoma. Luuk.15:3-7; 1.Piet.2:25 Evankeliumi: ”Älä pelkää”, ”Rauha teille”, ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti”, ”minä olen voittanut maailman”.

”Sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.” Saarna on ”lohdutuspuhe”. Se sisältää ”Lohdutuksen sanat”. Apt.13:15 Jumalan lain ja evankeliumin oikea julistus on Pyhän Hengen, Lohduttajan työtä. Sanansa ja Henkensä kautta Kristus itse lohduttaa laumaansa sanallaan, äänellään, lain ja evankeliumin vitsalla ja sauvalla. Jes.40:1-2

d.      Herran pöytä

Kyseessä on Herran aterian nauttiminen. Hes.41:22 Herra puhdistaa meidät ja valmistaa meille aterian. Hän pesee meidät omalla virvoittavalla ja puhdistavalla vedellään ja voitelee meidät öljyllä niin että olemme kelvolliset hänen juhla-aterialleen. Kaste avaa meille pääsyn Herran taloon ja  juhlapöytään, alttarille vastaanottamaan hänen juhla-ateriaansa, ehtoollista, jota kutsutaan Alttarin sakramentiksi. Ilm.19:9; Hepr.13:10. Mutta ME SAAMME, sillä olemme Kristuksessa osalliset tuosta alttarin ateriasta, Kristuksen tosi uhrista. Ehtoollisessa saamme nauttia Kristuksen ruumiin ja veren aterian, meidän ”pääsiäiskaritsamme” uhrin. Saamme hänen ruumiinsa kautta ottaa vastaan hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa, ja hänen verensä juoda maljasta, joka on ”siunauksen malja”, jossa nautimme syntiemme anteeksiantamuksen uuden liiton veressä, Jumalan suuret siunaukset, jotka ovat ylitsevuotavaiset.

e.       Herran huoneessa asuminen

Jumalanpalveluksessa siis olemme Herran huoneessa (seurakunta, temppeli), jonne pääsemme sisään kasteen kautta, sielun ”virvoittavien vetten” kautta, sekä Kristuksen ruumiin ja veren kautta: Hepr.10:19-20; Hepr.912:22. Siellä vaellamme Herran lohdutuksessa (= saarna), lain ja evankeliumin kautta. Siellä pääsemme nauttimaan Herran ateriaa (= ehtoollinen) hänen pöydästään, jonka hän on meille valmistanut, jotta sen kautta meillä olisi syntien anteeksiantamus, Herran siunaus ja Herran armo ja hyvyys omanamme. Joh.6:54-56

Näin pelkkä puhdas Jumalan hyvyys ja armo seuraavat meitä kaikkina päivinämme, ja saamme jo nyt asua Herran huoneessa päiviemme loppuun asti

Aug 12, 202121:43
S2 - 15 Mooseksen kirkastetut kasvot

S2 - 15 Mooseksen kirkastetut kasvot


Mooseksen kirkastetut kasvot (2.Moos.34:29-35)

Herran antaessa Mooseksen kautta Israelin kansalle laintaulut ja tehdessään liiton, oli Mooses Siinain vuorella Jumalan kirkkaudessa ja hänen yhteydessään. Jumalan kirkkauden läsnäololla oli fyysinen vaikutus myös Moosekseen, joka on Jumalan liiton välittäjänä Kristuksen vanhatestamentillinen esikuva. 

Lue: 2.Moos.34:29-35

Hauska yksityiskohta: Joissakin käännöksissä – jotka perustuvat latinankieliseen Vulgatan käännökseen – lukee, että Mooseksen kasvoista olisi lähtenyt sarvet. Hepr. קָרַן‎, qāran tulee juuresta, קֶרֶן‎ qeren, joka tarkoittaa myös sarvea. Tällä kuitenkin tarkoitetaan tässä loistavaa tai säteilevää. 

Yllätys: Mooses puhuu ilman peitettä Jumalan kanssa. Kun hän puhuu kansan kanssa, hän puhuu jälleen ilman peitettä – tämä usein unohdetaan. Peite menee Mooseksen ylle vasta hänen lakatessaan puhumasta. Tällä yllättävällä raamatunkohdalla on meillekin hyvin syvällinen opetus: Mitä Mooseksesta välittyy kansalle, hänen puhuessaan heille ilman peitettä? Herran sana ja Herran kirkkaus! Herran pyhyys, läsnäolo ja kunnia välittyy sekä hänen sanojensa että hänen kasvojensa kautta. Kuitenkin ne tulevat nyt kansalle Mooseksen välityksellä turvallisesti, ilman vaaraa siitä, että tämä kohtaaminen Jumalan sanan ja kirkkauden kanssa olisi kansalle kuolemaksi. Mooses toimii siis tässä Herran sanan ja kirkkauden välimiehenä.

Paavali liittää tämän tapauksen ja Kristuksen kirkastusvuoren tapahtuman yhteen – ja kertoo, mikä on tämä suuri lahja meille: 2.Kor.3:12-18.

o   MEKIN saamme osamme tästä Jumalan kirkkaudesta. Kristuksen kasvoista meillekin loistaa Jumalan kirkkaus, ja tämän kirkkauden – eli Jumalan läsnäolon ja pyhyyden – meille tuo Kristuksen välimiestehtävä, hänen ylimmäispapillinen tehtävänsä, hänen sanansa ja sakramenttinsa, hänen verensä ja nimensä. Meistä tulee Jumalan kirkkauden eläviä asuinsijoja, hänen pyhyytensä temppeleitä! Jokainen kristitty on tätä itse, mutta erityisesti uskovien seurakunta yhteen kokoontuneena jumalanpalvelukseen (syn-agoga, synaxis) Herran pyhän sanan ja sakramentin ääreen, hänen pyhyytensä ja läsnäolonsa luo.

o   Näin evankeliumi Kristuksen kasvoista loistaa myös meille ja meissä. Jumalan kasvot kirkastuvat Kristuksen kautta meille, ja niin meidätkin kirkastetaan hänen kauttaan ja hänessä.

o   2.Kor.4:3-6

Sanalla sanoen: Näin Jumalan pyhyys ”tarttuu” turvallisella tavalla meihin. Tätä varten Jumala juuri antoikin Israelin kansalle sanansa, nimensä ja jumalanpalveluksen. 2.Moos.29:43-45

o   Herran siunaus: ”Herra kirkastakoon kasvosi teille ja olkoon teille armollinen” (4.Moos.6:25)

o   Herran kasvojen kirkastaminen on meille pelastukseksi. Tämä toistuu Ps.80:4,8,20: ”Herra, kirkasta kasvosi, että me autuaiksi tulisimme.” 

Meillä on lunastus ja jumalanpalvelus samasta syystä kuin vanhan liiton Israelilla: Meillä on Jumalan kirkkaus ja pelastus Kristuksen veren, hänen välimiestyönsä kautta. Tätä toteuttaa Kristuksen asettama sovituksen sana ja sovituksen virka. Niiden kautta saa Kristuksen sana ja veri puhdistaa ja pyhittää meidät, ja tuoda meidät Jumalan kirkkauteen. Hän on välimiehemme, joka tulee luoksemme ja välittää sanansa kautta meille Jumalan kirkkauden.

Aug 05, 202112:45
S2 - 14 Meillä on varmempi sana (Kirkastussunnuntai)

S2 - 14 Meillä on varmempi sana (Kirkastussunnuntai)

Kirkastussunnuntaina muistellaan sitä tapahtumaa, jossa Kristus meni pyhälle vuorelle, mukanaan lähimmät opetuslapsensa, Jaakob ja Johannes sekä Pietari. Vuorella heidän ollessaan Jeesuksen muoto muuttui, hänen olemuksensa ja vaatteensa tulivat loistavan valkeiksi, ja hänen kanssaan puhuivat hänen sovituskuolemastaan VT:n profeetat Mooses ja Elia. Sitten Jumalan pilvi peitti heidät, ja sen keskeltä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” 

”Sillä emme ole seuranneet älykkäästi keksittyjä taruja, tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen majesteettiutensa. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun suurimmasta kirkkaudesta tuli hänelle tämä ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Ja meillä on lujempana profeetallinen sana, ja te teette hyvin ottaessanne siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta kynttilästä, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa (teidän sydämissänne).” (2.Piet.1:16-19)

 Apostolit eivät olleet seuranneet taruja tai filosofioita: kirjaimellisesti ”myyttejä” (muqoij), vaan todellisuutta. Raamattu ei ole ”fantasiaa”, ei Kalevalaa tai Harry Potteria, vaan silminnäkijöiden luotettavaa todistusta. Jumalan sanan ja apostolien todistuksen kohteena on ”Kristuksen voima ja tulemus” (eli paluu maailman lopussa, paruusia). 

1. yllätys: Tähän lupaukseen uskovien tulee luottaa kuin kynttilään, joka valaisee pimeässä yössä, aina aamunkoittoon asti. Mihin kuuluu sanapari ”teidän sydämissänne”? Kuuluuko se jakeeseen 19 vai 20? Jos ”sydämissänne” kuuluu jakeeseen 20, ajatus jakeessa 19 on se, että meidän tulee turvata Jumalan sanan lupaukseen Kristuksen paluusta ja ”aamun sarastamisesta” siihen asti, kunnes hän tulee takaisin voimassaan ja kirkkaudessaan, ja toivomme täytyy. Jos ”sydämissänne” kuuluu jakeeseen 19, on sen ajatus se, että me saamme lohdutuksen Kristuksen paluusta Jumalan sanassa pitäytyessämme jo täällä ajassa. Se lohtu tulee meidän sydämeemme, siis se omistetaan uskon kautta. Tämä on luonamme jo nyt, vaikka se toteutuukin lopullisesti vasta maailman lopussa.

 Pietari vertaa Raamatun lupauksia ja Kirkastusvuorella näkemäänsä tapahtumaa, jossa Jeesuksen olemus kirkastui. Kristus sai Isältä kunnian ja voiman, Isä tunnustaa tässä Kristuksen Pojaksi ja tästä on ulkoisena merkkinä Kristuksen olemuksen kirkastuminen. 

Tästä seuraa 2. yllätys: ”Meillä on lujempana profeetallinen sana”. Toisissa käännöksissä ”Entistä lujempi” profeetallinen sana, toisissa käännöksissä ”Sitä lujempi profeetallinen sana”?  Jos kyseessä on ”Meillä on sitä lujempi profeetallinen sana”, on ajatuksena se, että  Meillä on tätäkin kokemusta varmempi todistus Jumalan profeetallisessa sanassa. Kokemuksemme ja aistimme voivat meitä pettää, mutta Jumalan sanan todistus on niitäkin varmempi ja lujempi todistus, sillä se on kokonansa totuus (Joh.17:17). Jos taas kyseessä on ”Meillä on siis entistäkin lujempi profeetallinen sana”, on ajatuksena se, että Pietari katsoo VT:n profetioita ja sanoo niiden olevan Jumalan sanana luotettavia lupauksia Kristuksen kirkkaudesta ja voimasta. Ja nyt, kun he ovat omin silmin nähneet ja kuulleet Kristuksen kirkkauden ja Jumalan oman todistuksen pojastaan, on Raamatun koko todistus osoittautunut entistäkin lujemmaksi ja varmemmaksi. Raamatun lupaukset toteutuvat Kristuksessa, ja Kristuksen kautta niihin voidaan luottaa entistäkin suuremmalla varmuudella. 

Tämä lohdutus on se, mitä Paavali sanoo kertoessaan ylösnousemuksestamme, kun ylösnoussut Kristus tulee takaisin kirkkaudessaan (1.Kor.15:51-54). Niin kuin Kristus muuttui, mekin muutumme ja saamme kirkastusruumiin – sillä meidät on kasteessamme liitetty hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa.

Jul 11, 202114:50
S2 - 13 Tuulen henkäys ja ilo (saarnaajan kirjan opetus)

S2 - 13 Tuulen henkäys ja ilo (saarnaajan kirjan opetus)

”Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?” (Saarn.1:2-3)

·         Hebr. הבל = ”puhallus, hengitys, tuulen henkäys”

o   Ihmisen kaikki työ ja vaivannäkö asetetaan iankaikkisuuden ja hyödyn mittarille. 

o   Sanoma työnarkomaaneille! Saarn.2:22-23 

o   Miten tämän välttää? Miten löytää onnellisuus?

Saarn.2:24,26

o   Työn ja levon kiertokulku, työstä ja levosta ja, ruoan syömisestä nauttiminen. Kaikki tulee Jumalan kädestä. Työtä saamme tehdä hyvällä omallatunnolla ja saamme levätä hyvällä omallatunnolla, ottaa niin työn, levon ja ruoankin Jumalan lahjoina; iloita ja nauttia niistä. Ilo on Jumalan lahja!

o   Työ ja lepo, ja niiden tuoma ilo ovat kuitenkin ohimeneviä (tuulen henkäys), joihin ei pidä kiinnittäytyä, vaan nauttia niistä Jumalan lahjoina silloin, kun ne tulevat.

o   Tuuli kulkee, osuu kohdalle ja menee ohi. Samoin on onnellisuus ja ilo.

Saarn.3:9-13   

o   Mikään maallinen hyvä ja nautinto ei kestä ikuisesti eikä ole pysyvää. Ne ovat Jumalan lahjoja, tarkoitettu iloittaviksi ja nautittaviksi, mutta eivät pysyvän onnen lähteiksi. Niistä pysyvän onnen etsiminen vie onnettomuuteen.

Saarn.3:22  

o   Jumala on antanut ihmiselle hänen osansa, hänen paikkansa. Siihen kuuluu Jumalan mielen mukaiset teot ja niistä iloitseminen.

o   ”Osa” = Jumalan antama maa ja elatus, elinpäivien kulku ja niiden tarkoitus. Kutsumus Ilo.
 
Saarn.5:17-19

o   ON HYVÄÄ syödä, juoda, tehdä työtä ja levätä

o   Omaisuus ja rikkaus ja tavara, niistä iloitseminen ja nauttiminen ovat Jumalan lahjaa.

o   ”Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.” Ilo ja onnellisuus maan päällä on tarkoitettu ohimeneväksi ja hetkelliseksi, mutta nautittavaksi hetki kerrallaan. Siihen ei tule jättäytyä ja sitä haikailla sen ohi mennessä, sillä sen tehtävä on muistuttaa pysyvästä ilosta taivaan iankaikkisuudessa.

o   Ja näin ihminen saa elämästään ilon ja onnen jatkuvalla tavalla: niitä tulee ja menee ja tulee taas uudelleen.

Saarn.8:15

o   Ilo ”seuraa” = ”seppelöi” ihmistä hänen päivinään. Se tulee Jumalan lahjana, kun ihminen nauttii kutsumuksestaan; työstä, levosta ja ruoasta – näiden tasapainosta.

Saarn.9:7-9 

o   Syöminen hyvällä mielellä = Hyvällä omallatunnolla! Jumala hyväksyy tekomme ja niistä nauttimisemme. Sekin voi olla jumalanpalvelusta. Kristuksen veri puhdistaa meidän omatuntomme palvelemaan Jumalaa. (Hepr.9:14)

o   Juhlavaatteissa ja juhlakunnossa oleminen à sillä me saamme elää Jumalan kanssa kuin jatkuvassa jumalanpalveluksessa ja hääjuhlasssa.

o   Jumalan lahjaa on elämä yhdessä puolison kanssa à työn ja levon nauttiminen yhdessä myös Jumalan lahjana. 

Saarn.11:7-10

o   Valo ja auringon kiertokulku ihmiselämän vertauskuvana.

o   Elämä ja sen ilo tulee ja menee. Se on tarkoitettu nautittavaksi, mutta ei kiinnityttäväksi. 

o   Elämän ilo on herättämässä iankaikkisen elämän ilon nälkää. Sen tehtävänä on kutkuttaa elämän makuaistiamme. Jumalan tahto on iankaikkinen elämä ja ilo Jeesuksessa Kristuksessa --> hyvä omatunto ja hyvän tekeminen sitä odotellessa.

 Apostoli Paavali tiivistää saarnaajan sanoman hyvin: 1.Tim.6:6-8,17

 



 

Jun 22, 202120:29
S2 - 12 Jumala pukee yllemme pyhän puvun

S2 - 12 Jumala pukee yllemme pyhän puvun

<strong>”Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä. Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.” (1.Moos.3:21-24) <br /><br /></strong>Jumala karkotti ihmisen paratiisista, koska iankaikkinen elämä maan päällä syntisenä johtaisi ihmisen elämään iankaikkisesti hänen vihansa alla, kirjaimellisesti helvetissä. Jumala siis karkoitti ihmisen elämän puun luota, jotta hän voisi oman Poikansa sijaisuhrin ja veren kautta pelastaa ihmisen tältä kohtalolta: synniltä, kuolemalta ja perkeleeltä. Kristus on tullut ihmiseksi, jotta hän kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta olisi meille uusi, elävä tie Eedeniin, elämän puun luo taivaallisessa paratiisissa. Kuoleman puu, risti, on tullut meille elämän puuksi, sillä siihen naulittuna on kuollut puolestamme Jumalan Poika, meille elämäksi. <br /><br />Suuri yllätys on kuitenkin siinä, että <em>Jumala itse tekee syntiin langenneille ja häpeän alaisille miehelle ja naiselle puvun nahasta, joka peittää heidän häpeänsä – sekä pukee itse tämän puvun heidän ylleen. </em>Tässä vuodatettiin maailmanhistorian ensimmäisen kerran veri ihmisen syntien sovitukseksi ja synnin suuren häpeän peittämiseksi – jotta he voisivat tässä puvussa jatkaa olemista Jumalan edessä (vaikka heillä ei ollutkaan enää pääsyä Eedeniin). Meidät puetaan Kristuksella, hänen armollaan ja vanhurskaudellaan, jotta meillä olisi tässä asussa pääsy Jumalan eteen.<br /><br />Tämä kuva Jumalan tarjoamasta pyhästä puvusta, joka peittää syntiemme häpeän, tulee esille Vanhan liiton pappien asusteessa, joista mainitaan, että ne ovat Herran pyhittämät pyhät vaatteet. Vain näissä pyhissä vaatteissa, jotka Herra on pyhittänyt, voivat papit astua Jumalan eteen. Se vaate peittää heidän syntinsä ja häpeänsä. <strong>2.Moos.28:2-4; 3.Moos.16:4.<br /></strong><br />Tämä pukeminen ja syntien häpeän peittäminen tarkoittaa ennen kaikkea syntien anteeksiantoa, joka näihin vaatteisiin liittyy. Samalla tavalla kuin pyhät vaatteet puetaan pappien ylle, pukee Herra kansansa syntien anteeksiantamuksella, jotta hänen kansansa olisi pyhä, synneistä puhdistettu pappisvaltakunta. <strong>Jes.1:18; Sak.3:4-5.<br /></strong><br />Kristuksen veri puhdistaa meidät, <em>erityisesti</em> <em>meidän</em> <em>omatuntomme</em> <em>puhtaiksi kaikesta synnistä</em>: <strong>Hepr.9:14; 1.Joh.1:7. </strong>Tämä pyhä vaatteemme, Kristuksen ristillä hankkima vanhurskaus on se puhdas juhlapuku,<em> </em>jolla Jumala pukee seurakunnan (<strong>Matt.22</strong>). Kristus pyhittää seurakunnan vedellä pesten, sanan kautta, jotta se olisi hänen pyhä, tahraton morsiamensa. (<strong>Ef.5:25-26</strong>)<br /><br />Kristus myös lupaa antaa meille Pyhän Henkemme, ”voiman korkeudesta”, jonka kautta hän <em>pukee meidät puhdistaen ja uskon antaen. </em>Me emme siis pue tätä voimaa itse, vaan <em>se puetaan meidän yllemme.</em> <strong>Luuk.24:49. </strong>Tämä tapahtuu ennen kaikkea pyhässä kasteessamme, jossa meidän yllemme puetaan itse Kristus ja kaikki se, mitä hän on verellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan ansainnut.<strong> Gal.3:27. </strong>Tässä puvussa <em>meidän häpeämme ja syntimme ovat peitetyt ja annetut anteeksi, </em>ja meidät puetaan Kristukseen – yllämme on Uuden liiton pappien vaate, jossa saamme tulla Jumalan eteen. <br /><br />Raamatun ensimmäisen kirjan kuva Jumalan antamista vaatteista esiintyy myös Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa, joka kuvaa upealla tavalla, kuinka Kristuksen veressä puhdistettu ja puhtaisiin vaatteisiin pue
Jun 10, 202114:51
S2 - 11 Voidaksenne seistä

S2 - 11 Voidaksenne seistä

 ”Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa. Pukekaa yllenne Jumalan koko sotavarustus, voidaksenne vastustaa perkeleen kavalia juonia. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkivoimia vastaan taivaan avaruuksissa. Sentähden ottakaa yllenne koko Jumalan koko sotavarustus, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuudella vyötettyinä, ja olkaa pukeutuneina vanhurskauden haarniskaan, ja jalat kengitettyinä rauhan evankeliumin valmiuteen. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan autuuden kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Rukoilkaa joka aika Hengessä kaikin rukouksin ja anomisin, ja sitä varten valvoen kaikessa kestävyydessä ja rukouksessa kaikkien pyhien puolesta.” (Ef.6:10-18)

Paavali ei sano: ”voidaksenne voittaa”, tai ”voidaksenne hyökätä”, vaan ”voidaksenne seistä” (steenai). Malli roomalaisessa vartiosotilaassa. 

- voidaksenne vastustaa ( = seistä, steenai) perkeleen kavalia juonia

- voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa( = seistä vastassa, antisteenai) ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä( = seistä, steenai).

- Seisokaa siis (= seiskää (tukevasti paikallanne), steete!)

Paavali ei myöskään sano ”voidaksenne seistä Paholaista vastaan”, vaan ”voidaksenne seistä Paholaisen kavalia juonia vastaan”.  Paholainen on monien juonien mestari, joka hyökkää suoria hyökkäyksiäkin useammin salakavalasti ja juonitellen – selustaan ja ”unen” aikaan.

Kaikki hengellinen sodankäynti ja sotavarustuksemme käyttäminen alkaa ja loppuu jumalanpalvelukseen, jossa Jumala meidät sanansa ja sakramenttiensa kautta varustaa. Jumalanpalvelus seuraa meitä arkeen rukouksien ja Jumalan sanan lukemisen kautta niin, että Herran armo ja siunaus ovat suojanamme joka päivä, aamusta iltaan asti.

Tämä sota on hengellinen, teologinen. Taistelu käydään ihmisten omissatunnoissa, sydämessä. 

Meidän omantuntomme ja sydämemme puhdistaa Kristuksen veri, joka antaa meille hyvän omantunnon ja puhdistaa kaikesta synnistä. Tämä tulee meille armonvälineissä 1.Joh.1:7:  Erityisesti synnintunnustus ja synninpäästö suuntaa Jumalan sanan suoraan saatanan valheisiin ja asuntoihin, jotka se rakentaa meidän sydämiimme. Hepr.9:13-14. Kaste ja omantunnon puhdistus: Hepr.10:19-23; Erityisesti kaste, josta taistelumme alkaa, ja joka siinä suojaa meitä joka päivä. 1.Piet.3:21-22.

Toinen paino on jatkuvassa pukeutumisessa, varustautumisessa. Puemme Jumalan sotavarustuksen ja varustaudumme autuuden ja Jumalan sanan aseilla jatkuvasti, joka päivä.  Me osallistumme jumalanpalvelukseen saadaksemme puhdistuksen saatanan juonista ja jotta Jumala Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta varustaisi meidät uudestaan ja uudestaan. Tähän sisältyy myös jokapäiväiset rukoukset, sekä Raamatun lukeminen.

Paavali haluaa siis sanoa, että meidän ei tule taistella ihmisiä vastaan, mutta kylläkin saatanan voimia vastaan. Kristus on jo voittanut ja hän antaa voittonsa meille. Me voitamme vihollisemme pysymällä hänen voitossaan armonvälineiden kautta. Me emme hyökkää – niin joutuisimme omissa voimissamme lankeamaan. Me emme myöskään pakene – emme luovu uskostamme ja Jumalan sanasta. Me suoritamme vartiossa seisomista, ja kun vihollinen hyökkää meitä vastaan, kestämme sen valheet ja juoneet pysymällä Jumalan sanassa ja Kristuksen veren tuomassa pelastuksessa.

May 26, 202115:13
S2 - 10 Äitiyden arvo ja Eevan nimeäminen (äitienpäiväspesiaali)

S2 - 10 Äitiyden arvo ja Eevan nimeäminen (äitienpäiväspesiaali)


1.      Äitiyden arvo ja Eevan nimeäminen (äitienpäiväspesiaali)

Siunattua äitienpäivää! 

Äitiyden arvostus on nykypäivänä kokenut kovan arvostuksen laskun. Kuudentena päivänä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen, mieheksi ja naiseksi, yhtä lailla Jumalan kuviksi, yhtä lailla arvokkaiksi, vaikkakin naisen ja miehen välillä säilyy sukupuolten ero. Yhtä lailla Jumala myös siunaa sekä naisen että miehen. Hänen siunauksensa kohteena on erityisesti vanhemmuus: hedelmällisyys ja lasten saaminen. Tämä on Jumalan suunnitelmassa avioliiton ihmeellisimpiä lahjoja. Tämä on jo itsessään suuri lahja ja siunaus, että Jumala on asettanut avioliiton miehen ja naisen yhteen saattamiseksi, jotta sen kautta hän voisi siunata myös heidän seksuaalisuutensa ja antaa myös suurena lahjana lapsia. Lapsien kantamisessa raskauden aikana, lasten synnyttämisessä sekä lasten hoivaamisessa on naisella lastensa äitinä hyvin suuri arvo.

Juuri äitiys on kuitenkin pahasti kärsinyt inflaation. Äitiyden, lasten synnyttämisen ja kasvattamisen suuri arvo näyttää hukkuneen tai unohtuneen vapaan seksin aatteen, aborttien ja vaikkapa naisten uratoiveiden alle. Äitiydelle on yhä vähemmän nykypäivänä aikaa, halua tai tarvetta. Ja kaikki tämä nähdään nurinkurisesti naiseuden arvoa korostavana, sen sijaan että nähtäisiin avioliitossa toteutuvan äitiyden olevan suurin naiseuden arvon ilmaisu. Raamattu sen sijaan näkee asian toisin: naisen luomisen suuri lahja ja siunaus on nimenomaan se, että hänestä voi tulla äiti. Nainen voi olla hetken aikaa uuden ihmisen asunto – ja synnytyksen jälkeenkin tuon pienen ihmisen tärkein läheisyyden ja ravinnon lähde. Mikään, mitä ihminen voi täällä elämässä saavuttaa ei voi asettua tämän rinnalle. Mikään asema, johon nainenkin voi kohota tai urallaan edetä ei rinnasti sen aseman suuruuteen, joka hänellä on lapsen kantajana, synnyttäjänä ja hoivaajana – äitinä.

Tämä äitiyden suuri siunaus ja sen arvo tulee vieläkin selvemmin näkyviin ihmiskunnan suurinta katastrofia, syntiinlankeemusta tarkasteltaessa. 1.Mooseksen kirjan luku kolme kertoo, kuinka käärme viettelee ja kavaltaa ensin Eevan ja samalla hänen kauttaan paikalla olevan miehen, Aadamin lankeamaan syntiin. 1.Moos.3:12-21
Tämän tapahtuman seurauksena on kaikki vaiva, mitä elämiseen liittyy, jopa myös itse kuoleminen. Sen seuraus on kivulla synnyttäminen ja muut raskauden vaivat, sen seurauksena ovat myös perheriidat ja sukupuolten väliset taistelut, koskivatpa ne sitten mitä tahansa periaatteen tai käytännön kysymystä. Näitä vaivoja vältetään nykyään välttämällä avioliitto ja raskaaksi tuleminen. Mutta samalla tullaan välttäneeksi jotain vielä suurempaa – Jumalan siunaus ja lahja avioliiton ja äitiyden myötä; keskinäisen ja vastuullisen rakkauden, vanhemmuuden ja lasten siunaukset. 

Syntiinlankeemuksen seurauksena lausutaan myös suuri lupaus: Naisen kautta – äitiyden kautta – on kerran maailmaan syntyvä ”vaimon siemen, joka rikki polkee käärmeen pään.” Tässä on julistettu alkuevankeliumi Kristuksesta, joka syntyy neitsyt Mariasta – ”Toisesta Eevasta” – jotta voisi omalla uhrillaan tehdä tyhjäksi perkeleen teot ja päästäisi meidät verellään kuoleman orjuudesta, syntiinlankeemuksen kirouksen alta (Hebr.2:14-15). Tämän tähden perkele vihaa avioliittoa ja äitiyttä. 

 Aadam vaimoaan katsoo tätä Jumalan silmin, armosta ja rakkaudesta käsin – evankeliumista käsin – ja antaa naiselle äitiyttä ja Jumalan elämää antavaa siunausta ylistävän nimen Eeva, joka tarkoittaa elämää. Kukaan muu kuin uskova aviomies ei olisi tuossa hetkessä antanut naiselle vastaavaa ylistystä ja arvonimeä. 

Tähän liittyen kirjoittaa Martti Luther 1.Mooseksen kirjan kommentaarissaan Luther hyvin kauniit ja nykypäivällekin osuvat sanat.



 

May 09, 202114:40
S2 - 9 Energinen sanan skalpelli

S2 - 9 Energinen sanan skalpelli


Hepr.4:12: ”Sillä Jumalan sana on elävä ja vaikuttava ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, ja tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen, liitokset ja ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aikeitten tuomari.”

”Elävä” = dzoon. Jumalan sana on elävä, sillä se on voimallinen, elävän Jumalan henkäys. 

Jumalan sanan kautta toimii Pyhä Henki toimien ja vaikuttaen.  (2.Tim.3:16-17)

”Vaikuttava” = energees: vaikutuksellinen, aktiivinen, tekevä/”operoiva”, ”energinen”. Uskova on saanut levon omista teoistaan, koska Jumala tekee sanansa kautta oman työnsä sisällämme, työtä tekevän, elävän ja vaikuttavan sanansa kautta, joka antaa meille ”Herran sapattilevon”. Hepr.4:9-10

”Kaksiteräinen” = distomon. ”Kaksisuinen” à viittaa miekkaan tai veitseen, jonka terä on terävä kummastakin laidasta. Tällainen sanan tikari lähtee Ilmestyskirjan kuvauksessa Kristuksen suusta: Ilm.1:16. Lain sana on tuhoisa miekka synnille, mutta evankeliumin sanalla Kristus ei sodi meitä vastaan, vaan parantaa lääkärin tavoin. 

”Miekka” = makhairan. ”Veitsi/tikari”. Jumalan sana ei ole annettu ensisijaisesti miekaksi, jolla meidät lävistetään kuolettavasti, vaan kirurgin skalpelliksi, jonka tarkoituksena on parantaa. Jumala operoi tällä sanalla erottaen kaikkia maallisia kirurgeja tarkemmin hengen ja sielun: meissä vaikuttavat sielulliset asiat ja elävän uskon. 

Se on Jumalan, taivaallisen kaikkivaltiaan lääkärin työväline, jonka avulla hän tekee työtään. Tuo sana lävistää meidän sydämemme – ja henkemme ja sielumme, jotta voisi leikata ”syntiemme syöpäkasvaimen” irti omastatunnostamme; tai toista kuvaa käyttääkseni: tehdä meille sydänleikkauksen ja muuttaa levottomasta sydämestämme rauhallinen elävä sydän. 

Paavali käyttää Jumalan sanan eläväksi tekevästä työstä hengellisenä ympärileikkauksena ja sydämen ympärileikkauksena, jonka Jumala tekee tällä ”veitsellään”: Room.2:28-29; Kol.2:11-12. Sanallaan Jumala myös varustaa meidät! Tässä käytössä tämä makhaira toimii miekkana, Pyhän Hengen puolustusaseena.  (Ef.6:17) Emme käytä Jumalan sanaa ketään ihmistä vastaan, vaan käytämme sitä hengellisenä aseena puolustussodassa syntiä ja saatanaa – pimeyden henkivaltoja vastaan.

”Tuomari” = kritikos. ”Kriitikko”, tuomitsija, ”erottaja”: jakaa ja erottaa. Jumalan sana ei ole ”ruokakriitikko” tai ”taidekriitikko”, vaan kriitikko, joka erottaa tarkasti katsoen hyvän pahasta, oikean väärästä ja uskon synnistä meidän sydämessämm

Jumala on ”kaikkien Tuomari”. Hän näkee sydämeen, jossa mikään synti ei pysy salassa, ja jonka luokse tulemme joka jumalanpalveluksessa (Hepr.12:23). Onneksi voimme odottaa hyvää tuomiota, koska läsnä on myös Jeesus ja hänen verensä, joka ”puhuu parempaa” (Hebr.12.24).  

Jumalan tuomio on annettu ”korjaamaan vääryydet”, tuhoamaan synnit. Tämän hän on tehnyt Kristuksen kuolemassa (Room.8:3) ja lopullisesti viimeisenä päivänä, ”tuomiopäivänä.” Meille Jumalan vanhurskauttava tuomio tulee jo jumalanpalveluksessa, jossa hän oikeudellisella tuomiollaan päästää meidät synneistämme sanallaan, joka myös on vaikuttava; pesee sydämemme ja omatuntomme Kristuksen verellä häntä palvelemaan. (Hepr.9:14). 

Sydämen ”ajatukset ja aikeet” enthymesis: fantasiat, himot, taiteilijan innoittava mielikuvitus. ennoia: harkinta, intentio, motivaatio, suunniteltu aikomus.

Tämäkin on annettu meille toisaalta lain varoitukseksi: Jumala näkee sydämessä salassa tehdyt synnit (Ps.90:8); (1.Kor.4:5); toisaalta evankeliumin lohdutukseksi ja sydämen rauhoitukseksi. (1.Joh.3:19-20). Kristuksen sana rauhoittaa sydämemme ja poistaa sieltä pelon; sillä hän tuo levottomaan sydämeen oman rauhansa ja syntien anteeksiantamuksen.

Apr 30, 202120:10
S2 - 8 Jeesuksen järkyttävin sana (pääsiäisspesiaali)

S2 - 8 Jeesuksen järkyttävin sana (pääsiäisspesiaali)

1.     Kristuksen järkyttävin sana - Veri, joka juodaan (Matt.26:27)

Koko Israelin valtakunta oli odottanut tätä juhlaa ja puhunut siitä jo kuukauden ajan. Samoin Jeesus kokoontui aivan tavallisen pääsiäisaterian ääreen, ja Jeesus ”toimitti aterian liturgian” osittain aivan tavallisesti. Kuitenkin, kolmannen maljan -siunauksen maljan kohdalla hän tekee jotain uutta ja erikoista ja sanoo suuret, järkyttävät ja shokeeraavat sanat:

Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".  27. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; 28. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa." 30. Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. (Matt.26:26-30); vrt. 19. Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."  20. Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan. (Luuk.22:19-20)

·         Jeesus käskee opetuslapsiaan valmistamaan pääsiäisaterian (Matt.26:17-19, Luuk.22:7. Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. 8. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme"). Opetuslapset menivät ja varasivat ”yläsalin” -todennäköisesti erään Kristuksen seuraajan, Johannes Markuksen (eli hänen isänsä) kodista. Talosta löytyi kaikki muu tarvittava, mutta pääiäislammas tuli hankkia ja teurastaa temppelissä. Tässä käytetty sana katalyma tarkoittaa vierashuonetta – sama sana, joka esiintyy Luukkaan jouluevankeliumissa hieman väärin käännettynä ”majatalona”. Jeesuksen elämä alkoi vierashuoneessa, ja hänen viimeinen ateriansa pidettiin siellä. Täällä todennäköisesti myös opetuslapset majailivat seuraavan kuukauden ja kokoontuivat ensimmäisen ”seurakunnan” syntyessä. Siellä Jeesus heille viikko ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi; siellä he olivat koolla, kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina.

·         Pääsiäislammas ja maljat 

o   Asetettu 2.Moos.12:2-13. Pääsiäiskaritsa piti syödä kokonaisena, paistettuna ja katkerien yrttien kanssa, happamattoman leivän kanssa. Pääsiäiskaritsan veri siveltiin talon ovenpieliin suojaksi Jumalan vitsaukselta, joka surmasi Egyptin jokaisen esikoisen.

·       Kansa juhli tätä vuosittain ja ”liittyi osalliseksi” Herran lunastuksesta. 2.Moos.12: 26. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?' 27. niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'". Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili.

 

LUE LISÄÄ LINKKI

Apr 02, 202133:58
S2 - 7 Jotta teidän ilonne olisi täydellinen

S2 - 7 Jotta teidän ilonne olisi täydellinen


Että teidän ilonne olisi täydellinen (1. Joh.1.)

Johannes kirjoittaa ensimmäisen kirjeensä alussa kristillisen, apostolisen julistuksen tarkoituksesta. Sen keskiössä on elämän Sana, Jeesus Kristus, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika. Apostolien julistus ei ole vain tyhjää puhetta tai tarinointia, vaan he puhuvat siitä, minkä ovat todella kuulleet, nähneet ja koskettaneet. Yllättävällä tavalla vanha Johannes, kertoo, mikä tämän julistuksen tarkoitus on. Voisi kuvitella, että sen päämääränä on ”pelastus”, ”varmuus” tai ”uskon vahvistus”. 

Tämä onkin totta, mutta Johannes ei mainitse näitä. Sen sijaan hän kirjoittaa: 

Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä silmillämme nähneet, mitä katselimme ja mitä kätemme koskettivat, on puhe elämän Sanasta... minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja tämä meidän yhteytemme on Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että teidän ilonne olisi täydellinen. (1.Joh.1:1,3-4)

Apostolit julistavat ja näin välittävät kuulemansa, näkemänsä ja koskettamansa Sanan, Kristuksen kuulijoilleen. Tämä ei ole ainoastaan tyhjää ihmisen ääntä, vaan sillä on voima. Tuo Sana sisältää ja kuljettaa mukanaan Pyhän Hengen kautta itse Kristuksen Jeesuksen. Kun Kristus julistetaan ja näin välitetään hänet kuulijoille, syntyy uskon kautta yhteys kuulijoiden ja julistajien välille Pyhän Hengen kautta. Ja mikä tärkeämpää, yhteys tuon saman Pyhän Hengen voimasta uskovien ja Kristuksen välille. Ja yhteys Kristukseen, Jumalan Poikaan antaa yhteyden Isään Jumalaan. Yhteys Jumalaan on mahdollista, koska meidät puhdistetaan Kristuksen verellä kaikista synneistä, niin että voimme tulla hänen verensä kautta Isän läsnäoloon, hänen eteensä. Tuossa yhteydessä Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta Isään tekee meidät osalliseksi myös Jumalan pyhyydestä ja kirkkaudesta. Näin saamme olla osallisia hänen valtakunnastaan, taivaasta ja kaikista niistä lahjoista, jotka Jumala meille Kristuksessa haluaa meitä siunaten meille antaa, kun olemme hänen yhteydessään.

Toinen yllätys on se, että tämän Johannes on kirjoittanut niille, jotka eivät ole häntä kuulemassa, jotta samalla tavalla meilläkin olisi yhteys Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan kanssa, ja jotta meidän ilomme olisi täydellinen! On yllättävää, kuinka usein evankeliumin sanan julistaminen ja Kristuksen työn osallisuus on siitä osallisena olevien täydellinen ilo! Evankeliumi on todella hyvä sanoma, ilouutinen. Jes.52:7: Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!" Tämä suuren ilon sanoman, evankeliumin on enkeli julistanut ensimmäisen kerran Kristuksen syntymässä paimenille: Luuk.2: 10. "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: 11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.”  -- Paimenet palasivat ylistäen ja kiittäen Jumalaa Kristuksen nähtyään. Evankeliumi on sanoma pelastuksesta ja vapahtajasta, Kristuksesta, joka on meillä: meidän omanamme, meidän luonamme.  - - - - 

Lyhenne, lue kokonaan tästä linkistä  - - - 

Toisaalla Luther kirjoittaa, että Jos todella ymmärtäisimme evankeliumin merkityksen, sen aarteen suuruuden, mikä meillä on Kristuksessa, hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan, valtaisi sydämemme niin suuri ilo ja riemu, että meidän olisi pelkästään sen voimasta kuoltava ja noustava kuolleista taas.

Itselleni Jumalan sanan lukeminen saa aikaan suurta iloa ja intoa. Erityisesti nämä yllättävät Raamatunkohdat. Se kertoo siitä, ettei Jumalan sana ole kuollut ja kui

Mar 12, 202114:54
S2 - 6 Pyhittäkää itsenne

S2 - 6 Pyhittäkää itsenne

Yllättävät raamatunkohdat osa 6 - Pyhittäkää itsenne
1.    Pyhittäkää itsenne (3.Moos.20:7-8)
Pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät; sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne. Ja noudattakaa minun käskyjäni ja pitäkää ne. Minä olen Herra, joka pyhitän teidät. (3.Moos.20:7-8).

  • Ja olkaa pyhät ”niin te olette pyhät”, ”te tulette olemaan pyhät”. 
    • Kansa pyhitti itsensä toimittamalla ne rituaalitoimitukset, jotka Jumala oli asettanut. Näiden (armon)välineiden kautta Jumala teki kansastaan pyhän ja piti sen pyhänä. 
    • Herran tahto olla kansansa Jumala on yhdistynyt hänen toimintaansa – hän pyhittää kansansa.
  • Käskyt, käskyjen pitäminen ”Teidän tulee pitää minun ”rituaaliasetukseni”, ja ”toimittaa” ne.
    • Nämä asetukset ovat Jumalan määräyksiä, joiden kautta Jumala on antanut pyhittämisriitit.
    • Todellisesti Herra on kansan pyhittäjä. Pyhittämisen tapa on aina liittynyt jumalalliseen itseilmoitukseen, jonka kautta Herra tulee kansansa luo. Se yhdistyy aina myös Herran ilmoitukseen siitä, että hän on itse pyhä, samoin kuin julistukseen siitä, että Herra lunasti kansansa Egyptin orjuudesta. Pyhitys ei ole sama asia kuin lunastus Egyptin orjuudesta, mutta lunastus tapahtui, jotta Herra voisi pyhittää kansansa, antaakseen (jumalanpalveluksen kautta) jatkuvasti oman pyhyytensä kansalleen vastaanotettavaksi. Kansan pyhittäminen on Jumalan jatkuvan toiminnan tavoite ja lunastuksen tarkoitus. Tämä on jatkuvaa, sillä Herran pyhyyden jakaminen tapahtui jatkuvalla tavalla, niin että kansa oli yhteydessä ”Herran pyhiin asioihin” jumalanpalveluksessa 
    • ”Pyhitys” on ”liturginen” termi, joka tarkoittaa, että Jumala puhdistaa ja tekee osalliseksi itsestään, pyhästä nimestään ja omasta pyhyydestään. Kansa on ”pyhä”, kun sillä on keskellään pyhä Herra Jumala. Ja Herra on kansan keskellä pyhän nimensä kautta. 
      • Israelin kansan erotti kaikista muista kansoista siis se, että heillä oli oikea jumalanpalvelus: he olivat pyhä kansa, pappisvaltakunta maailman kansojen joukossa.
      • Pyhitys on ikään kuin Jumalan valo, joka loistaa hänestä; tuon valon hän tuo nimessään kansalleen välineiden kautta, jotta hänen lunastamansa tulisivat osallisiksi hänen valostaan.
      • 1.Joh.1:7 
  • vrt. Jeesuksen lähetys- ja kastekäsky: Matt.28:18-20
    • Asetukset: Kaste, sovituksen sana (ja sovituksen virka), ehtoollinen, (Isä meidän -rukous). Pitäminen: jumalanpalvelus: Kristuksessa Jumala tulee meidän luoksemme verensä ja armonsa kanssa, ja pyhittää meidät totuudessa ja puhdistaa kaikesta synnistä.
    •  Vanhan liiton ja Uuden liiton jumalanpalvelus on perimmältään yhtä ja samaa taivaallista jumalanpalvelusta. Uudessa liitossa on täyttynyt Vanhan liiton esikuvat, mutta Herran lunastavaa ja pyhittävää toimintaa jumalanpalveluksen kautta ei ole kumottu.
    • Jeesus on meidät verellään lunastanut synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta.
    • Jeesus on Jumalan pyhä Hänen ruumiinsa ja verensä pyhittää meidät tuoden Jumalan yhteyteen ja hänen valtakuntaansa, hänen kirkkauteensa. 
      • Hebr.10:10,14
      • Hebr.13:10-12
  • Tämä pyhitys Kristuksen ruumiin ja veren uhrissa tulee meille jatkuvasti jumalanpalveluksen kautta, jossa Jumala antaa armonvälineiden välityksellä itsensä ja Kristuksen pyhittävän veren omaksemme.
    •  Lunastus ja Kristuksen uhri on ollut kertakaikkinen ja täydellinen
    • Kristuksen veren hyöty ja sen jakaminen meille sanan ja sakramenttien kautta on jatkuvaa.
Feb 11, 202115:10
S2 - 5 Saviastioihin kätketty aarre

S2 - 5 Saviastioihin kätketty aarre

Yllättävät raamatunkohdat osa 5 - Saviastioihin kätketty aarre

Aarre saviastioissa (2.Kor.4:5-7)

2.Kor.4:5-7: Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

  • Jumalan kirkkaus Sanan voimasta luomisessa keskelle pimeää, Jumalan kirkkaus Sanan voimasta loistamaan keskelle sydämemme pimeyttä.
    • Jumalan kirkkaus loistaa Kristuksen kasvoista, ja se tulee meille Jumalan sanassa, evankeliumin julistuksessa. 
    • ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo”; ”Minä olen maailman valo”;
  • Apostoli Paavali kutsuu tätä Jumalan kirkkautta AARTEEKSI, joka on SAVIASTIOISSA.
    • Aarrehan on yleensä jotain konkreettista, kuten rahakasa tai kirjasto, henkinen tai varallinen pääoma. Tässä aarre on kuitenkin jotain muuta, nimittäin Jumalan kirkkauden valo. 
    • Jeesus vuorisaarnassaan: ”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt.6:21) 
    • Se ei ole edes meidän omaa kirkkauttamme, meidän omaa omaisuuttamme, vaan se on Jumalan. Se lähtee Jumalasta, ja on meillä vain luonamme, lahjana. Emme omista Jumalan kirkkautta, vaan olemme sen lahjojen ja siunauksien kohteena.
  •   Aarre säilytetään yleensä varmassa tallessa tai kunniapaikalla, vitriinissä, kassakaapissa tai aarrearkussa. Tässä kuitenkin tätä arvokasta aarretta säilytetään saviastioissa, heikoissa ja arvottomissa astioissa, jotka särkyvät helposti.
    • Jumala Aadamille: ”Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” (1.Moos.3:19) 
    • Paavali viittaa tässä heikkoihin ihmisiin, häneen ja muihin apostoleihin, sekä kaikkiin kristittyihin, jotka itsessään ovat heikkoja ja särkyviä. Kun kristityt kohtaavat vainoa ja tuskaa Kristuksen ristin tähden, eli kantavat omaa ristiään, he kyllä voivat särkyä, sillä ovat heikko astia. (ks. jae 9-10: olemme vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.) Mutta kun saviastiaan tulee särö, sen sisällä oleva Jumalan kirkkaus, sen aarre, loistaa ulos entistä kirkkaammin. 

Aarre ja ristin kantaminen. Jeesus: Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” (Luuk.9:23) Vaikka julistajat ja kristityt ovat heikkoja, Jumalan voima Kristuksessa on suuri ja valtava. Se on evankeliumi, joka on ”Jumalan voima pelastukseen” Room.1:16. Kristitty ei jää ristinsä kanssa yksin, vaan koska se on Kristuksen risti, hänen auttajanaan ja lohduttajanaan on itse Kristus.

  • Pietari rohkaisee 1.Piet.4:12-14.
  • Ja Paavali: Room.8:35-39.

 

Jan 22, 202116:21
S2 - 4 Kaste ja hyvä omatunto nyt

S2 - 4 Kaste ja hyvä omatunto nyt

Yllättävät raamatunkohdat Osa 4 -Kaste ja hyvä omatunto nyt
”Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut” (1.piet.3:21-22)
4 yllätystä:
1) Kasteen pelastavana esikuvana toimii Nooan tulva. Esimerkiksi Markus Kirlan hyvät teokset ”Kristillinen Kaste” ja ”Kristillisen Kasteen Puolustus”: Raamattu sanoo suoraan, että kastevesi pelastaa samoin kuin Nooa pelastui perheineen tulvaveden ja arkin kautta. Tämä käy yksiin Jeesuksen sanan kanssa: ”Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.” 
2) Kaste ei vain pelastanut meitä kastehetkellämme – lapsena tai aikuisena, vaan se pelastaa meidät NYT! Kasteen pelastava vaikutus on jatkuva, ei vain takanapäin oleva yksi hetki (vaikka se on sitäkin). 
3) Kristuksen ihmiselämän, kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen tähden on olemassa se pelastus, jonka hän jakaa meille jokaiselle henkilökohtaisesti kasteen kautta. Kaste pelastaa liittämällä meidät erityisesti Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen! Sen osallisuuteen, yhdessä hänen kanssaan. 
4) Tämän pelastuksen sisältö ja tarkoitus ei ole poistaa syntistä luontoamme, vaan puhdistaa sydämemme synnistä ja antaa meille hyvä ja puhdas omatunto. Ei synnin tuhoaminen olemuksestamme, vaan sen pyyhkiminen Jeesuksen verellä omastatunnostamme; tai synnin saastuttaman omantunnon vaihtaminen hyvään ja puhtaaseen omaantuntoon. 

  •  ”Ensinnäkin Pietari identifioi pelastuksemme Jumalan antamaksi hyvän omantunnon lahjaksi ja yhdistää nämä molemmat kasteen toimitukseen. Vaikka kaste on jotain sellaista, joka tapahtuu kerran ja yhdessä paikassa, se ei silti ole loppunut seremonian päättyessä, aivan samoin kuin avioliitto ei pääty seremonian päättyessä… Se saa aikaan tämän tässä ja nyt. Jotenka, Pietari julistaa, että kaste pelastaa meidät nyt antaen meille hyvän omantunnon.” 
  • ” Toiseksi, kun Pietari sanoo, että kaste pelastaa meidät nyt, hän lisää, että tämä tapahtuu Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Kuolleista noussut Herra Jeesus pelastaa meidät kasteen kautta. Meillä on hyvä omatunto hänen ylösnousemuksena ja taivaaseenastumisensa kautta. Jeesus antaa meille hyvän omantunnon, sillä hän on sekä istunut valtaistuimelle kuninkaana Isän Jumalan kanssa että on läsnä meidän luonamme jumalanpalveluksessa... Hän antaa meille pääsyn taivaaseen täällä maan päällä.” 
  • ”Kolmanneksi, Pietari asettaa vastakkain kahdenlaisen puhdistuksen. Meille kaikille on tuttu ensimmäinen puhdistus, vedellä pesu... Kasteen pesu tarjoaa meille toisenlaisen puhdistuksen, hengellisen puhdistuksen synnistä. Se tapahtuu toistuvasti joka kerta kun me vetoamme Isään Jumalaan pyytäen hyvää omaatuntoa tunnustaen syntimme ja pyytäen puhdistusta synnin tahrasta. Kaste antaa meille oikeuden tulla Jumalan luo puhdistamista varten... Tämä tarkoittaa, että jokainen jumalanpalvelus on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.” 
  • ” Neljänneksi, kreikan kielellä Pietari puhuu hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta... 
  • Jumala haluaa tämän takia meidän tulevan jumalanpalvelukseen.”Muista kastettasi”: Jokapäiväinen syntien tunnustaminen Jumalalle ja jatkuva syntien anteeksiantamus sekä omantunnon puhdistus synneistäpäästön sanan, evankeliumin saarnan ja erityisesti ehtoollisen kautta.
  • Jatkuva kasteessa saadun Kristuksen veren puhdistuksen vastaanottaminen. Se on kuin ”hengittämistä”, jossa ulospäin tunnustamme päivittäin syntimme ja hengitämme sisään hänen Pyhän Henkensä, joka toimii sanan kautta. 
  • Näin kaste toimii yhä tänään ja ohjaa aina meidät jumalanpalvelukseen ja erityisesti avaa pääsyn alttarille vastaanottamaan Kristuksen ruumiin ja veren.

Esa Yli-vainio

Jan 07, 202118:52
S2 - 3 Sana loistaa ja asuu keskellämme

S2 - 3 Sana loistaa ja asuu keskellämme

Yllättävät raamatunkohdat osa 3 - Sana loistaa ja asuu keskellämme

"Johanneksen evankeliumi alkaa hyvin syvällisellä opetuksella, joka on täynnä yllätyksiä ja teologiaa. Kyseessä on Johanneksen ”jouluevankeliumi.” Luemme sen alusta tutun kappaleen: 1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2. Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt…
9. Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
10. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
11. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh.1:1-5, 9-14)

Lue koko podcast  kirjoituksena tästä linkistä

------- Lyhennelmä ----

o   Kuka osaisi arvata, että Sana voi tulla lihaksi??? Sana, Jumala syntyi ihmiseksi. Tämä on kristinuskon radikaaleimpia ja mullistavimpia julistuksia! Jumala tulee ihmiseksi, jotta voisi tehdä ihmisistä Jumalan lapsia.

o   Ihmiseksi syntynyt Jumala ”asui meidän keskellämme”. Jeesus on Immanuel, Jumala kanssamme (Jes.7:14), ja hänessä on luonamme turvallisella tavalla Jumalan pyhä läsnäolo ja hänen valtakuntansa. Kristuksen ihmisyys, hänen ruumiinsa ja verensä oli se väliverho ja temppeli, jonka kautta Jumalan kirkkaus asuu luonamme, keskellämme samoin kuin Ilmestysmaja kulki Israelin kansan mukana kohti luvattua maata, sisältäen Jumalan pyhän läsnäolon. Kristus on uusi temppeli, jossa ”asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.”

Kristus on luonamme yhä tänään samalla tavalla, sanansa kautta. 

Jumalan sanassa Kristus itse tulee luoksemme, keskellemme, ja tuo valonsa ja valtakuntansa, verensä ja iankaikkisen elämän meille, jotka uskomme hänen nimeensä. Hän ei ole pois luotamme, vaan keskellämme ja ottaa meidät valoonsa, karkottaen kaiken kuoleman ja synnin. Kun me tulemme hänen sanansa luo, hänen ruumiinsa ja verensä luo, olemme silloin hänen valossaan. Johannes kirjoittaa tästä ensimmäisessä kirjeessään: Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1.Joh.1:7

Tämä on todella joulunkin sanoma. Siunattua joulua!"
Esa


Dec 16, 202016:04
S2 - 2 Herran saarna Moosekselle

S2 - 2 Herran saarna Moosekselle

Seurakuntaliiton podcast sarja -2  Yllättävät raamatunkohdat  sarjan  osa - 2. Raamatunkohta 2.Moos.33:17-23

Nov 26, 202019:40
S2 - 1 Salomonin pyyntö

S2 - 1 Salomonin pyyntö

Seurakuntaliiton podcast sarja -2  Yllättävät raamatunkohdat  sarjan  osa-1. Raamatunkohta 1.Kun.3.4-10

Nov 05, 202019:20
S1 - 40 Summa summarum

S1 - 40 Summa summarum

Katekismus opetussarjan 40 ja viimeinen osa  
Summa summarum, viimeinen osa

Sep 02, 202018:60
S1 - 39 Huoneentaulu

S1 - 39 Huoneentaulu

Katekismus opetussarjan 39 osa  
Huoneentaulu ja kutsumuksia

Sep 01, 202032:59
S1 - 38 BONUS Lutherin kehotus ehtoolliselle osallistumisesta

S1 - 38 BONUS Lutherin kehotus ehtoolliselle osallistumisesta

Katekismus opetussarjan 38 BONUS osa  
Lutherin kehotus ehtolliselle osallistumisesta

Aug 26, 202020:33
S1 - 37 Kelvollinen ehtoollisen nauttija

S1 - 37 Kelvollinen ehtoollisen nauttija

Katekismus opetussarjan 37 osa  
Kelvollinen ehtoollisen nauttija 

Aug 20, 202018:07
S1 - 36 Ehtoollisen hyöty ja voima

S1 - 36 Ehtoollisen hyöty ja voima

Katekismus opetussarjan 36 osa  
Ehtoollisen hyöty ja voima

Aug 13, 202017:07
S1 - 35 Pyhän ehtoollisen olemus

S1 - 35 Pyhän ehtoollisen olemus

Katekismus opetussarjan 35 osa  
Pyhän ehtoollisen olemus

Jul 24, 202025:15
S1 - 34 Rippi ja sen oikea käyttö

S1 - 34 Rippi ja sen oikea käyttö

Katekismus opetussarjan 34 osa  
Rippi ja sen oikea käyttö

Jul 17, 202022:42
S1 - 33 Avainten valta

S1 - 33 Avainten valta

Katekismus opetussarjan 33 osa  
Avainten valta

Jul 14, 202022:19
S1 - 32 Pyhän kasteen hyöty, voima ja merkitys

S1 - 32 Pyhän kasteen hyöty, voima ja merkitys

Katekismus opetussarjan 32 osa  
Pyhän kasteen hyöty, voima ja merkitys

Jul 06, 202018:27
S1 - 31 Mitä kaste on

S1 - 31 Mitä kaste on

Katekismus opetussarjan 31 osa 
Mitä kaste on

Jul 01, 202025:47
S1 - Bonus Lutherin opetus kasteesta Isossa katekismuksessa

S1 - Bonus Lutherin opetus kasteesta Isossa katekismuksessa

Katekismus opetuksen bonus osaan 31,  
Lutherin opetus kasteesta Isossa katekismuksessa

Jul 01, 202008:37
S1 - 30 Jumala kuulee rukouksen

S1 - 30 Jumala kuulee rukouksen

Katekismus opetussarjan 30 osa 
Jumala kuule rukouksen

Jun 24, 202012:32
S1 - 29 Apu koettelemuksissa ja kiusauksissa

S1 - 29 Apu koettelemuksissa ja kiusauksissa

Katekismus opetussarjan 29 osa
Apu koettelemuksissa ja kiusauksissa

Jun 16, 202027:55
S1 - 28 Anna meidän syntimme anteeksi

S1 - 28 Anna meidän syntimme anteeksi

Katekismus opetussarjan 28 osa
Anna miedän syntimme anteeksi

Jun 11, 202019:07
S1 - 27 Jokapäiväinen leipämme

S1 - 27 Jokapäiväinen leipämme

Katekismus opetussarjan 27 osa
Jokapäiväinen leipämme

Jun 02, 202021:51