Untame podcast

Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä.

Kun länsimainen maailmankuva on todettu puuttelliseksi tai toimimattomaksi, yhä useampi kääntyy alkuperäiskansatiedon puoleen. Kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä osana ympäristöään ja maailmankaikkeutta vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät kuulu suoraan alenevassa polvessa mihinkään alkuperäiskansaan. Mitä alkuperäiskansatieto tarkoittaa? Mitä ovat alkuperäiskansakosmologiat? Kuka pitää alkuperäiskansatietoa yllä? Entä kuka tätä tietoa käyttää?

Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Jakson vieraana on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.

Tässä jaksossa keskitymme luonnon monimuotoisuuteen. Väitämme, että sillä miten monimuotoisuus ymmärretään ja miten sitä koskevaa tutkimusta tehdään on seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, mutta myös eliöyhteisöille. Mitä luonnon monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan ja miksi siitä puhutaan? Kenen henki on vaarassa ja mitä sen pelastaminen saa maksaa? Pohdimme myös miten työ ja moninaiset taidot liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Teimme tätä jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilari Sääksjärveä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme on luonnonsuojelubiologi, yliopistolehtori Panu Halme.  

Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio

Musiikki: Verneri Pohjola

Tässä jaksossa keskustelemme hiilestä. Tämä alkuaine — ja erityisesti hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste hiilidioksidi — on saanut merkittävän aseman niin politiikassa ja taloudessa kuin tutkimuksessakin. Mitä poliittisten ja taloudellisten intressien kasvu polttaviin hiilikysymyksiin tarkoittaa tutkimukselle ja miten tutkijat ottavat osaa hiilikysymyksiin? Ketä kiinnostaa hiili/dioksidi ja miksi? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilmatieteen laitoksen tutkijaa Liisa Kulmalaa ja Luonnonvarakeskuksen professoria Raisa Mäkipäätä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija, agroekologian dosentti ja maanviljelijä Tuomas Mattila.

Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio

Musiikki: Verneri Pohjola

Tällä Untame-podcast kaudella pohdimme ihmisen tietoista toimintaa moninaisten ekokriisien aikakaudella ja tutkimme ihmisen paikkaa tiedontuottajana. Kysymme: Mitä tiedämme moninaisista kriiseistä? Miten tuotamme tietoa ja millainen tieto ohjaa ratkaisuja? Tässä jaksossa pohdimme miksi ympäristötieto ei tunnu lisäävän ympäristön kannalta suotuisaa ihmistoimintaa. Avaamme myös tiedon luonnetta ja tiedon tuotantoa, keskustelemme moninaisista tietämisen tavoista sekä pohdimme päätöksentekoa, ennakointia ja sopeutumista. Tässä avausjaksossa vieraanamme on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen. 

Jakson musiikki: Verneri Pohjola

Tässä jaksossa aiheena ovat toivottomat ja toivomattomat ideat. Vieraanamme on kaksi ansioitunutta ajattelijaa ja kulttuurin tekijää, yliopistotutkija Karoliina Lummaa ja dramaturgi-filosofi Ilja Lehtinen, jotka ovat tutkineet kulttuuria ekokriisissä ja kirjoittaneet lukuisia mielenkiintoisia tekstejä aiheesta. Keskustelemme jaksossa toivottomuudesta, posthumanismista, antroposeenista ja tietämisen tavoista. Olemmeko liukumassa kohti yhteiskuntien romahdusta vai voisimmeko kuvitella itsemme osaksi uudenlaista monilajista yhteiskuntajärjestystä? Tervetuloa kanssamme sukeltamaan ideoiden syvään päätyyn.

Tässä jaksossa keskustelemme moninaisesta maan ja metsän hoidosta. Pohdimme miten maanhoito ymmärretään maa- ja metsätaloudessa sekä sitä, miten maata hoidetaan eri tavoin. Vieraamme Laura Heimsch on viljelijä ja väitöskirjatutkija, ja hän on perehtynyt maanhoidollisiin kysymyksiin sekä hiilensidonnan että biodynaamisen viljelyn näkökulmista. Toinen vieraamme Eeva-Stiina Lönnemo on omavarainen kotitarveviljelijä ja Meidän metsämme -kansalaisliikkeen kantava voima. Maanhoito avautuu käsitteenä ja toimintana eri suuntiin.

Tässä jaksossa käsittelemme elävää maa/taloutta. Keskustelemme solidaarisuustaloudesta, yhteisötaloudesta, postkapitalismista ja utopioista. Kysymme miksi kapitalistista kasvutalousjärjestelmää haastetaan yhä enenevissä määrin ja millaisia vaihtoehtoja on toimia toisin. Mitä on elävä maa/talous? 

Jakso on kaksikielinen ja vieraanamme ovat yhteisötalouden kentällä monipuolisesti toimineet Ruby van der Wekken ja Tuomo Alhojärvi.Ruby considers herself a member of the Global Justice Movement and is a producing member of Oma Maa Food cooperative in Finland. Ruby is active in various processes around community organising. Tuomo on koillishelsinkiläinen, hoivaavan talouden täystyöllistämä filosofian tohtori, leikkipuistossa päivystävä isä, maantieteilijä, moninaisen talouden tutkija ja jälkikapitalismin kartografi.

Tässä jaksossa meillä on vieraana etnografi ja toimintatutkija Marja-Liisa Trux ja kouluttaja, yrittäjä, ja tutkija Elina Henttonen. Keskustelemme heidän kirjoittamistaan teoksista ja pohdimme työelämää ja ammattilaisuutta. Kysymme: Miten jokainen voi lisätä omaehtoisuutta ja hyvinvointia arjessa ja omassa työssään?

Tarkastelemme jaksossa työtä käytännöllisenä toimintana. Käytäntölähtöisyydessä tarkastelukulma on lähellä toimijoita ja heidän kokemuksensa ja persoonansa otetaan vakavasti. Toisin sanoen tutkittavien kokemuksia ei pyritä sivuuttamaan, ja silloin suhtaudutaan varauksella vain ulkoapäin annettuihin toiminnan merkityksiin. Siksi työn merkitysten ja tavoitteiden määrittely on hyvinvointikysymys. Kun ihmiset voivat toimia itselleen mielekkäällä tavalla, se lisää heidän hyvinvointiaan.

Kuka antaa merkityksen työlle, jota teemme?