Väitöksen jälkeen

Kahdennessatoista jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat rohkeudesta ja siitä, miten voi kääntää vastoinkäymiset voitoksi akateemisella uralla.

Missä tilanteissa rohkeutta tarvitaan akateemisella uralla? Miten"epämukautujat" ja akateeminen ura liittyvät yhteen? Kannattaisiko pitää epäonnistumisten CV:tä? Miksi pelkäämme puhua epäonnistumisistamme? Millaisia epäonnistumisen kokemuksia meillä on? Kuinka paljon on riittävästi? 

Yhdennessätoista jaksossa aiheena on tiedeviestintä ja vaikuttaminen. Camilla ja Johanna keskustelevat filosofian tohtori Tuuli Holttisen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Salla-Maaria Laaksosen (Helsingin yliopisto) kanssa. 

Miksi tutkijan kannattaa viestiä somessa? Miten voi päästä alkuun Twitterin käytössä? Voiko kaikesta tutkimuksesta löytää suurta yleisön kiinnostavan näkökulman? Miten voi päästä kirjoittamaan jutun perinteiseen mediaan? Millaista on tulevaisuuden tiedeviestintä?

Kymmenennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat opinto- ja uraohjauksen professorin Sanna Vehviläisen (Itä-Suomen yliopisto) kanssa hiljaisesta tiedosta ja mentoroinnista.

Miten hiljainen tieto ja erilaiset ohjauskäytänteet liittyvät toisiinsa? Millaisissa tilanteissa tieteentekijä voi hyötyä mentoroinnista? Miten voi löytää itselleen virallisen tai epävirallisen mentorin? Millaista on vertaismentorointi? 

Yhdeksännessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosen (Helsingin yliopisto) kanssa kansainvälistymisestä.

Mitä hyötyä kansainvälistymisestä on akateemisella uralla? Mitä kannattaa huomioida, kun etsii itselleen sopivaa paikkaa tutkijavaihtoon? Millaista on  asua privaattisyistä ulkomailla ja tehdä etätöitä Suomeen? Miten toimivat kansainväliset etäkonferenssit? Mitä luovia keinoja voi käyttää kansainvälistymiseksi haastavina aikoina, kun pandemia jyllää tai jos henkökohtaiset syyt estävät lähdön? 

Kahdeksannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat jonglöörauksesta käännöstieteen professori Kaisa Koskisen (Tampereen yliopisto) kanssa. Akateemisella uralla on yhtä aikaa ilmassa niin monta palloa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa, että jönglööraustaidot ovat tarpeen.

Miten uusi opettaja voi selvitä monenlaisesta jonglöörauksesta? Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa, että palloja on liikaa ilmassa yhtä aikaa? Millaisia apuvälineitä voi käyttää ajankäytön suunnittelussa? Millaisissa tilanteissa kannattaa sanoa "ei"? Miten omasta hyvinvoinnista voi pitää kiinni? Miten jonglööraus onnistuu työn ja perhe-elämän välillä?

Seitsemännessä jaksossa Johanna keskustelee suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran (Tampereen yliopisto) kanssa opettamisesta. 

Miksi opetuksen ja tutkimuksen suhde on usein jännitteinen ja tulisiko asialle tehdä jotain? PItäisikö yliopistossa opettavilta vaatia pedagogista pätevyyttä kuten kouluissa? Miten tutkija-opettaja voi löytää aikaa myös tutkimukselle? Miten toteuttaa tutkimusperusteista opetusta? Millaisia ovat verkko-opetuksen haasteet ja mahdollisuudet?

Kuudennessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat vertaispalautteesta yliopisto-opettaja, dosentti Kimmo Svinhufvudin (Helsingin yliopisto) kanssa.

Miten palautetta kannattaa antaa tutkimusseminaareissa? Millä tavoin tyypilliset ohjeet palautteen antamiseksi voivat olla ongelmallisia? Miten kannattaa toimia, kun saa käsikirjoituksensa vertaisarvion? Millä tavoin voi käsitellä vaikeita tunteita kriittisen palautteen jälkeen? Millainen on hyvä vertaisarvio ja miten sellaisen oppii laatimaan? 

Viidennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat kirjoittamisesta valtiotieteen tohtori ja kirjoitusvalmentaja Carol Kiriakoksen (Aalto-yliopisto) kanssa.

Miksi kirjoittaminen on niin tärkeä osa akateemista uraa? Mitkä ovat yleisimmät kirjoittamisen esteet? Miten voi kirjoittaa, vaikka olisi vain vähän aikaa käytössä? Millaisia strategioita kannattaa hyödyntää kirjoittamisessa? Mitä etuja on yhteisöllisestä kirjoittamisesta? 

Neljännessä jaksossa Camillan ja Johannan kanssa keskustelemasa on tuottelias julkaisija, pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström (Helsingin yliopisto). 

Miten julkaisemisen kulttuuri on muuttunut yliopistoissa? Mikä on julkaisuputki ja miten sitä kannattaa suunnitella? Miten yhteiskirjoittamista kannattaa suunnitella ja toteuttaa? Miten voi tulla tuotteliaaksi julkaisijaksi?  

Kolmannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat elintarvikehygienian professori Johanna Björkrothin (Helsingin yliopisto) kanssa siitä, millainen on hyvä hankehakemus. 

Mitä neuvoja kokenut arvioija antaa rahoitushakemusten tekijöille? Miksi hyvä hankehakemus on rinnastettavissa vakuuttavaan tarinaan? Kauanko menestyksekkään rahoitushakemuksen laatimiseen menee aikaa? Mikä rooli hakemusten arvioinnissa on yhteiskunnallisella vaikuttavuudella? 

Toisessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat luovuudesta ja ideoista, jotka ovat keskeisiä akateemisella uralla.

Millaisia kokemuksia heillä itsellään on ideoiden saamisesta? Mistä tutkija ylipäänsä voi löytää hyviä ideoita? Ja miten voi tunnistaa toimivan idean? 

Ensimmäisessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat tavoitteiden merkityksestä akateemisella uralla. 

Millaisia tavoitteita Camilla ja Johanna ovat asettaneet ja miten ne ovat toteutuneet? Miksi kannattaa säännöllisin väliajoin esittää kysymys "Mitä sinä itse haluat tehdä"? Entä mikä on akateeminen missiolause ja mitä hyötyä siitä voi olla?