Avoimella otteella

Historiallisia aikakausia ja uskonnollisia identiteettejä pidetään usein hyvin selkeärajaisina: ensimmäisen päättyessä toinen alkaa ja siinäpä se. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Hyvä esimerkki on pakanallisuuden pitkä häntä varhaiskeskiaikaisessa Euroopassa.

Dosentti Katja Ritari on ollut mukana tutkimassa antiikin ja keskiajan taitteen uskonnollisia identiteettejä. Tavallisesti mielletään, että henkilö oli joko kristitty tai pakana, mutta tutkimus on osoittanut kuinka monimutkaisia toisaalta antiikin ja keskiajan, toisaalta pakanuuden ja kristillisyyden käsitteet olivat. Avoimella otteella -podcastin jaksossa numero 21 dosentti Ritari kertoo, millainen oli pakanallisuuden pitkä häntä.

Tiedämme, että nuoret lukevat entistä vähemmän ja lyhyempiä aikoja. Etenkin uppoutuva ja keskittyvä pitkien tekstien lukeminen on monille haasteellista. Nuoret näkevät kokonaisten kirjojen lukemisen usein ”tylsänä” tai ”nörttien” touhuna – mutta onko tämä koko kuva nuorten lukumotivaatiosta? Millaisilla toimilla voimme ruokkia nuorten lukuintoa?

Tohtori Lotta-Sofia La Rosa on väitöskirjatutkimuksessaan kartoittanut nuorten lukumotivaatiota sekä erilaisten kirjaformaattien vaikutusta lukuintoon. Miten nuorten suhtautuminen muuttuu, kun kirja on paperinen, e-kirja tai äänikirja? Avoimella otteella -podcastin jaksossa numero 20 tohtori La Rosa kertoo, millainen on nuorten ”tylsiä” kirjoja kohtaan osoittama lukumotivaatio.

Ukrainan sota on kestänyt noin kymmenen vuotta, ja Venäjän suurhyökkäyksen alustakin on pian kaksi vuotta aikaa. Sodan alkaessa alkuvuonna 2014 Ukrainan armeija oli huonosti valmistautunut ja yhteensä armeijassa oli vain noin viisituhatta taisteluvalmista sotilasta. Näitä puutteita paikkaamaan syntyi vapaaehtoisista muodostettuja joukko-osastoja. Millaisia ihmisiä näihin joukko-osastoihin kuului, ja kuinka ne erosivat muista sotilasyksiköistä?

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on tutkinut ukrainalaisia vapaaehtoistaistelijoita. Hänen uudessa etnografisessa tutkimuksessaan käsitellään vapaaehtoistaistelijoiden motiiveja, roolia sotatoimissa sekä tarpeellisuutta Ukrainan puolustuksessa. Avoimella otteella -podcastin yhdeksännessätoista jaksossa dosentti Käihkö kertoo, miksi ei ole tutkijan tehtävä luoda toivoa.

Maailmamme on suurten ja monimutkaisten haasteiden äärellä, ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokoluokan haasteita on ratkottava tieteen keinoin. Tiede ei kuitenkaan ole monoliitti, ja erilaiset tieteenalat toimivat erilaisilla tavoilla. Tieteenalojen väleille tarvitaan siltoja, kun tahdotaan ratkoa aikamme suuria haasteita. Mitä kaikkea tieteidenvälisyyteen liittyy?

Yliopistonlehtori Risto Willamo oli mukana tutkimusryhmässä, joka selvitti, kuinka tieteidenvälisyyden realiteetit toteutuvat Helsingin yliopistossa. Avoimella otteella -podcastin kahdeksannessatoista jaksossa yliopistonlehtori Willamo kertoo, kuinka tieteidenvälisyys on kuin tieteen hedelmäsalaatti.

Yksi kolonialismin muodoista on asutuskolonialismi, jossa maa alueen aiemmat asukkaat tietoisesti korvataan uusilla asuttajilla. Tyyppiesimerkki on Yhdysvaltojen ”villin lännen kesyttäminen” 1800-luvulla, jolloin alkuperäisväestöt ajettiin jatkuvasti ahtaammalle ja maat omittiin valkoisten uudisasukkaiden käyttöön. Tämä prosessi saattaa tuntua Suomesta käsin etäiseltä, mutta myös suomalaisilla oli osansa yhdysvaltalaisessa asutuskolonialismissa – mutta millainen?

Akatemiatutkija Janne Lahti on ollut mukana tutkimassa suomalaisia osana yhdysvaltalaista asutuskolonialismia, etenkin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Avoimella otteella -podcastin kuudennessatoista jaksossa akatemiatutkija Lahti kertoo siitä, kuinka kolonialismi on täynnäristiriitoja.

Videopelien maine on ollut vuosikymmeniä suhteessa alhainen, ainakin kun sitä vertaa muihin taidemuotoihin. Vähitellen videopelejä on alettu tutkia siinä missä muitakin taidemuotoja, mutta monet tärkeät teemat ovat jääneet vielä hitusen pimentoon – kuten vaikkapa uskonnollisuus. Millaista uskonnollisuuta, keskusteluja uskonnosta tai uskontokritiikkiä videopelit ovat mahdollistamassa?

Tohtori Heidi Rautalahti on tutkinut väitöskirjassaan videopelien ja niiden pelaajien suhdetta uskontoon ja uskonnollisuuteen. Avoimella otteella -podcastin viidennessätoista jaksossa tohtori Rautalahti kertoo, kuinka pelaajat voivat ihmetellä, yllättyä ja vaikuttua videopelimaailmoissa.

Metapopulaatiot ovat itsenäisiä mutta toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia eliöyhteisöjä. Jotta nämä metapopulaatiot voisivat kohdata toisensa, ne tarvitsevat tietynlaiset elinympäristöt kohtaamistensa tapahtumapaikoiksi. Mitä tapahtuu, kun luontokato ja ilmastonmuutos vähentävät ja sirpaloivat elinympäristöjä kauemmas toisistaan, heikentäen metapopulaatioiden kohtaamismahdollisuuksia? 

Tohtori Torsti Schulz on tutkinut väitöskirjassaan metapopulaatioita ja sirpaloituvia elinympäristöjä Ahvenanmaalla, jonka täpläverkkoperhoset ovat oppikirjaesimerkki metapopulaatioista. Avoimella otteella -podcastin neljännessätoista jaksossa tohtori Schulz kertoo, kuinka elinympäristöjen väheneminen on aina haitallista. 

Nykyisestä lääketieteestä eroavia parannuskeinoja on ollut olemassa niin pitkään kuin ihmiskuntakin on ollut olemassa. Suhtautuminen maagisilla tavoilla parantaviin yksilöihin on vaihdellut läpi vuosisatojen, mutta kuinka 1800-luvun lopun Pohjanmaalla suhtauduttiin tietäjiin? Millaisia henkilöitä he olivat? Entä millaisia olivat heidän taikansa?

Tohtori Karolina Kouvola on tutkinut pohjanmaalaisia tietäjiä, joiden maagisiin voimiin kyläyhteisöissä luotettiin ja joita arvostettiin. Heitä myös kritisoitiin useiden tahojen toimesta. Avoimella otteella -podcastin kolmannessatoista jaksossa tohtori Kouvola kertoo, olivatko tietäjien taiat tärkeitä parannuskeinoja vai vain muistumia esivanhempiemme uskomusten pimeydestä.

Helsingin yliopistossa on ollut kirjastoja alusta alkaen, mutta nykyinen Helsingin yliopiston kirjasto -organisaatio on syntynyt vasta 2010. Tie nykyiseen kirjasto-organisaatioon on alkanut vuoden 1827 Turun palosta selvinneestä alle tuhannesta kirjaniteestä melkein kahdensadan kirjaston kautta nykyiseen neljän kampuskirjaston malliin. Mitä kaikkea matkalle mahtuukaan?

Suuret yhteiskunnalliset muutokset näkyvät yllättävillä tavoilla pienissäkin asioissa. Kun suomalainen yhteiskunta kävi läpi suurta rakennemuutosta 1960- ja -70-lukujen taitteessa, kaupungistuminen näkyi myös ruokakulttuurissa. Yksi yllättävistä yrityksistä muodostaa uudenlaista arkea olivat säilykekeittokirjat. Millaisia olivat säilykekeittokirjojen reseptit ja miksi ne jäivät kuriositeeteiksi? 

Filosofian maisteri Riku Salpakari on kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa säilykekeittokirjoista ja niiden vähäiseksi jääneestä vaikutuksesta suomalaisten ruokailutottumuksiin. Avoimella otteella -podcastin yhdennessätoista jaksossa maisteri Salpakari kertoo säilykekeittokirjoista epäonnistuneen arjen historiana. 

Poliittinen huumori mielletään monesti puoluepoliittiseksi vastapuolen irvailuksi, mutta etenkin Suomessa suurille yleisöille suunnattu poliittinen huumori ja satiiri ovat olleet tarkoituksellisesti tasapuolisia ja puoluepoliittisesti puolueettomia. Silti poliittinen huumori synnyttää kohuja, kun joku ei pidä vitsailua – syystä tai syyttä – sopivana. Millaista on nykyinen poliittinen huumori ja satiiri?  

Ihmiskunnan historiassa muusta eläinkunnasta peräisin olevat taudit ovat olleet erityisen vaarallisia. Jotkin näistä taudeista siirtyvät suoraan toisesta lajista ihmiseen, jotkin vaativat väliin välittäjä- eli vektorilajin. Tyypillisiä vektorilajeja ovat esimerkiksi hyttyset, punkit ja puutiaiset.

Ruotsissa on suuri suomenkielinen vähemmistö, joka on saanut 2000-luvulla kansallisen vähemmistön statuksen. Merkittävä osa ruotsinsuomalaisista ovat 1960- ja -70-lukujen taitteessa Suomesta työn perässä muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Etenkin aiemmin ruotsinsuomalaisuus on näyttäytynyt riippakivenä, negatiivisena stereotypiana, mutta muutosta on ilmassa.

Elämä nyky-yhteiskunnassa on enenevissä määrin digitaalista, ja jos haluaa pysyä kärryillä yhteiskunnallisesta toiminnasta, algoritmien ja muiden ohjelmoitujen ilmiöiden perusperiaatteita olisi hyvä ymmärtää. Ohjelmoinnista on muodostumassa tulevaisuuden perustaito – jos ei lukutaidon korvaaja, niin ainakin täydentäjä. Mutta kuinka ohjelmoinnin kaltaista näkymättömänä vaikuttavaa ilmiöitä opetetaan varhaiskasvatusikäisille lapsille?

Monikulttuuriseen maailmaan kuuluvat myös monet uskonnot, mutta missä vaiheessa erilaisiin uskontoihin tulisi alkaa tutustua? Vasta yläasteella vai jo ala-asteella? Mitä jos katsomuskasvatus aloitettaisiinkin jo päiväkoti-iässä tutustumalla erilaisiin pyhiin tiloihin?

Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet huolestuttavalla vauhdilla erityisesti nuorten keskuudessa. Etenkin koronapandemian myötä mielenterveysavun tarve on kasvanut nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Mutta voiko masennuksen ”vain sairastaa” vai onko sillä pitkäaikaisia vaikutuksia myöhempään elämään?

Lääketieteen lisensiaatti Viivi Rantanen on tutkinut lisensiaattityössään nuorten masennuksen pitkäaikaisia vaikutuksia erityisesti sosiaaliseen toimintakykyyn. Avoimella otteella -podcastin neljännessä jaksossa lisensiaatti Rantanen kertoo, ettei masennusta pitäisi hoitaa vain nappia naamaan ja onnea matkaan -periaatteella.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat syystäkin jatkuvasti esillä mediassa, mutta ilmiöiden moninaisuutta nykyuutisointi ei voi mitenkään sisällyttää. Yksi harvoin keskustelluista mutta kaukana merkityksettömistä ilmiöistä on merenpohjan kaivostoiminta – siis mikä häh?

Sanotaan, että elämä on nykyään vähemmän väkivaltaista kuin koskaan aiemmin historiassa. Mutta mitä mieltä on nykyinen tutkimustieto? Kuinka väkivallan määrää voidaan yrittää arvioida vuosisatojen yli?

Yliopistouudistus ravisteli suomalaisia korkeakouluja vuosina 2009 ja 2010. Uudistus sai laajamittaista kritiikkiä opiskelijoilta ja opetus- ja tukihenkilöstöltä – ärhäkimmät kriitikot toteuttivat talonvaltauksiakin.