Kahden kulttuurin väkeä

Kauden päätteeksi Mariam pohtii mennyttä kautta. Pitäisikö käsitellä enemmän eroavaisuuksia kulttuurien välillä vai onko se edes järkevää?

Miten nuorisotyössä voitaisiin paremmin ottaa huomioon eri taustaisia nuoria ja heidän vanhempiaan? Vieraana meillä on keskustelemassa African Care:n hankekoordinaattori Fathi Osman

Voiko mitään sanoa? Kuinka pitkälle pitää itsesensuuria sietää? Mariam pohtii, onko suuri virhe tuoda huonoja asioita esiin yhteisön ulkopuolisille? Toisaalta tämä maailmassa, jossa me kaikki eletään ei ole mustavalkoinen vaan harmaa sen kaikissa sävyissä.
Mutta sitten kun puhutaan maahanmuuttajista yksilöllisiä eroavaisuuksia ei nähdä vaan yksilö edustaa automaattisesti kaikkia muita maahanmuuttajia valtaväestöön kuuluvien silmissä.

Tällä kertaa Mariam jakaa kokemuksia yhteisöjen sisällä tapahtuvasta kolorismista eli vaalean ihon ihannoinnista. Miten se käytännössä näkyy erityisesti tyttöjen ja naisten elämässä?

Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa äänestysaktiivisuus on tiedettävästi matala, mutta entä ne jotka äänestää? Mikä saa heidät äänestämään ja mitä kaikkea siihen liittyy?
Tässä jaksossa Mariam vastaa kysymykseen ja pohtii asiaa yhteisöllisyyden näkökulmasta. Äänestävätkö maahanmuuttajataustaiset vain toisiaan? Mikä vaikutus rasismilla on tässä kaikessa?

Millaisessa ristiaallokossa toinen sukupolvi kasvaa? Jakson vieraana on huippu Brigita Krasniqi, joka kertoo paitsi Kosovon albaanien näkökulmasta käsin myös laajemminkin toisen sukupolven nuoriin kohdistuvista odotuksista. Miten eri sukupolvet saadaan yhdessä keskustelemaan vaikeista aiheista ja onko keskustelun aloitus nuorten vastuulla? Nuorten arjessa pohdituttaa oman itsensä näköisen elämän luominen, vanhempien odotukset ja ympäröivän yhteiskunnan tarve toiseuttaa. Toisaalta pohditaan tasapainoilun vaikeutta, kun haluaisi nostaa epäkohtia, mutta on kova tarve antaa hyvä vaikutelma kaikista maahanmuuttajista. Ja onko maahanmuuttajataistainen nuori omituisuus, jonka kohtaamiseen tarvitsee erikoiskoulutuksen?

Millaista on elää afgaani yhteisössä Suomessa? Jaksossa vieraana on huikea Zahra Alimy, joka valottaa meille elämää afgaani yhteisöissä Suomessa. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita se tuo? Ja ehkä tärkeimpänä pohditaan, mitä toisiltamme voimme oppia!

Pureudutaan ilmiöihin konkreettisesti ja mietitään ratkaisuja ruohonjuuritasolla. Reflektoidaan myös Mariamin yhteisöllistä lapsuutta 2000-luvun alun Suomessa ja miten yhteisöllisyys on muuttunut ajan saatossa.

Miksi tulevat aluevaalit aka sote-vaalit ovat tärkeä uusien rakenteiden muovaamisen kannalta? Jakson vieraana on upea Laura Rantanen, joka on myös ehdolla Varsinais-Suomen aluevaaleissa. Lauran kanssa käydään perusteet läpi eli mitkä on aluevaalit ja mistä niissä päätetään. Pohditaan myös, miten ne tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään tulevaisuudessa. Jutellaan myös mm. miten saadaan juuri ne äänestämään, jotka eniten käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita ja tuoda heidän ääntään kuuluviin. Miksi osa ei äänestä ja miten poliitikkojen jaksaminen vaikuttaa heidän tekemiinsä päätöksiin? Keskustellaan myös saavutettavuudesta yleisesti ja Lauran omista vaaliteemoista.

Tällä kertaa ääneen pääsee te ihanat kuuntelijat ja Mariam reagoi kuuntelijoiden kokemuksiin vieraanvaraisuudesta!

Toivejaksossa Mariam kertoo omista kokemuksistaan vieraanvaraisuudesta suomalaisessa ja kurdilaisessa kulttuurissa. Puhutaan myös missä kohtaa ne ovat samanlaisia ja missä kohtaa hiukan eriäviä

Tämän kertaisessa jaksossa pohditaan äärioikeistoa ja sen vaikutusta erityisesti Lähi-idästä tulleisiin maahanmuuttajiin. Asiantuntijavieraana on upea Ulkar Aghayeva, jonka kanssa keskustellaan nuorten miesten radikalisoitumisesta, äärioikeiston noususta sekä sen vastavoimasta, antirasismista.

Jakson sisältö voi olla paikoitellen rankkaa kuunneltavaa, joten suosittelemme pitämään taukoja kuuntelusta, jos tulee raskas olo. Puhumme mm. natseista, rasistisista poliiseista, pelon lietsomisesta sekä äärimmäisestä rasismista.

Vastataan usein kysyttyyn kysymykseen eli siihen, miten Lähi-idästä tulleita maahanmuuttajia voidaan tavoittaa.

Mitä tarkoittaa olla nöyrä ja kiitollinen Suomelle, kun tänne on saapunut turvapaikanhakijana tai pakolaisena?

Puhutaan meidän ajatuksista sekä kokemuksista teemaan liittyen. Ja mitä koemme, että etenkin valtaväestö ajattelee kiitollisuudesta.

Keskustellaan myös mallimamun myytistä ja sen vahingollisuudesta sekä rasistisia mielipiteitä julkisesti laukovista maahanmuuttajista. Miten eripura ja kilpailu parhaimman mallimamun tittelistä näkyy maahanmuuttajaryhmien kesken?

Tämän kerran jaksossa Mariamin seurana on Paco, jonka kanssa keskustellaan sanojen voimasta. Pohditaan sanojen merkitystä ja miksi sillä on väliä sekä miten antirasismi tähän kaikkeen liittyy. Antirasismi on siis rasismin aktiivista vastustamista. Käydään läpi myös sitä, milloin maahanmuuttajasta tulee suomalainen ja onko monimuotoinen kuva suomalaisuudesta edes realistista.

Kolmannen kauden johdatuksessa esitellään sen teemoja ja taustaa. Kuka on suomalainen? Ovatko suomalaiset oikeasti niin yhtenäinen ryhmä kuin väitetään? Onko suomalaisuuden käsite murroksessa vai kriisissä? Mitä nousussa oleva äärioikeisto oikein haluaa? Mitä on olla maahanmuuttaja ja mikä on oikea sana kuvaamaan näitä nykypäivän suomalaisia?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen pureudutaan ruohonjuuritasolla käytännön esimerkein jokaisen jakson myötä!

"Jos sanon olevani suomalainen, kieriikö isoisä haudassa?"

Mitataanko identiteetti prosenteissa? Miltä suomalaisuus tuntuu 25 vuoden Suomessa asumisen jälkeen? Missä on koti? Voiko samaan aikaan olla monta eri identiteettiä? Mitä, jos ns. oikea kotimaa tuntuukin vieraalta eikä kodilta?

Kauden päätösjaksossa mennään henkilökohtaiselle tasolle meidän kokemastamme identiteetistä.

"Kun ei kohdata erilaisia ihmisiä, syntyy helposti ennakkoluuloja." Tämän jakson vieraana on maahanmuuttajataustaisen työllisyysasioiden asiantuntija Afrah Al Bayaty. Keskustellaan erityisesti naisten työllisyydestä sekä sen esteistä ja mahdollisuuksista. Minkälainen vaikutus maahanmuuttaja naisen työllistämisellä on niin perheessä kuin kielen kehityksessä? Miten päähuivin eli hijabin käyttö vaikuttaa työllistymiseen?

Afrah on ehdolla Turussa kunnallisvaaleissa Kansallisen Kokoomuksen* listoilla. Miksi vähemmistöjen on tärkeää olla ehdolla vaaleissa? Miten maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä? Mitä yrittäjyys merkitsee Afrahille?

Ota siis luurit korville ja uppoudu kauden toiseksi viimeisen jakson pariin 😊🎧
* HUOM! Kahden kulttuurin väkeä -podcast on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Emme kuulu mihinkään puolueeseen emmekä edusta mitään tiettyä puoluetta. Kannatamme kaikille yhtäläisiä ihmisoikeuksia ja solidaarisuutta.
.
.
.

Uusimman jakson vieraana on Ahmad Hosseini, joka on kansalaisaktivisti, opiskelija ja nyt myös Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas Helsingissä *

Pohditaan, mikä tekee Ahmadista erilaisen verrattuna muihin vuonna 2015 tulleisiin turvapaikanhakijoihin, vai tekeekö sittenkään? Mitkä asiat ovat tärkeitä kotoutumisessa ja mitkä sitä jarrutta? Miten taas kotiutuminen Suomessa olevaan oman etnisen taustan omaavaan yhteisöön sujuu?

Jaksossa puhutaan myös maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuudesta, miten korona on vaikuttanut ehdokkaiden kampanjointiin sekä minkälainen visio Ahmadilla on unelmien Helsingistä.



* HUOM! Kahden kulttuurin väkeä -podcast on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Emme kuulu mihinkään puolueeseen emmekä edusta mitään tiettyä puoluetta. Kannatamme kaikille yhtäläisiä ihmisoikeuksia ja solidaarisuutta.

Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa voidaan avoimesti kertoa käyvän "sossun luukulla" hakemassa rahaa, mutta muunlaisen tuen saaminen koetaan häpeälliseksi. Uusimmassa jaksossa pohdintaan, minkälaisia stereotypioita meillä on sosiaalitoimen asiakkaista ja miksi lastensuojelua pelätään niin paljon?

Toisen kauden avausjaksossa pohditaan asiakaspalvelua ja sen merkitystä eri kulttuureissa. Suomessa asiakas on aina oikeassa, mutta miten sitten muualla? Mariam ja Anna jakavat kokemuksia joukkoliikenteestä, kahvilasta sekä työvoimatoimistosta ja pankista. Millaisen kokemuksen toivoisi saavansa asiakaspalvelussa? Kuinka valveutunut tarvitsee nykyään olla, jotta saa hyvää palvelua?

Tervetuloa toisen kauden pariin!

Kauden päätösjaksossa mietitään, että onko huoleton nuoruus ja vastuullinen äitiys mahdoton yhtälö? Puhutaan myös kaksoisstandardeista sekä kenties maahanmuuttajataustaisten pahimmasta pelosta; lastensuojeluilmoituksesta. Palataan myös perusasioiden äärelle eli aitoon kohtaamiseen ja huomioivaan puheeseen.

Uusimmassa jaksossa vieraaksi saapuu Zanni #kokosuomileipoo ohjelmasta 🤩

Millaista oli kuvata tv-ohjelmaa ja mitä kaikkea tapahtuikaan kameroiden ulkopuolella? Haettiinko tällä kaudella tarkoituksellisesti monimuotoisuutta vai pääsikö sisään puhtaasti kykyjen takia? Mikä sai Zannin mukaan ohjelmaan ja mitä ennakkoluuloja hän haluaa rikkoa?

Keskustellaan lisäksi siitä, kuinka merkityksellistä on, kun telkkarissa näkyy eri taustoja omaavia henkilöitä ilman tosi-tv draamaa (vertaa Mariamin lempiohjelma 90 day fiance 🙈). Nimensä mukaisesti jaksossa puhutaan myös unelmista ja niiden saavuttamisesta 🚀

Käännä siis telkkari maanantaisin klo 20 @mtv3suomi :lle ja seuraa Zannin matkaa 📺

Zannia voi seurata instagramin puolella @zanniskitchen tilillä, joka on kuin piristysruiske marraskuun pimeydessä 🌞

Luottamus on ainesosa, jolla vuoretkin lähtevät liikkeelle. Luottamuksella kodin ja koulun välillä on iso vaikutus eri kulttuuritaustan omaavalle vanhemmalle kielitaidon sekä digitaitojen ohella.

Miten sitten epäluottamus näkyy koululle päin? 🤔

Oppilas ei saa osallistua koulun aktiiviteetteihin esimerkiksi harrastustoimintaan, kouludiscoon tai yö koulussa tapahtumaan. Oppilaan vanhemmat eivät anna lupaa yön yli kestäviin retkiin. Ihan päivän mittaisille retkille opettaja joutuu vastaamaan tuhanteen kysymykseen. Vanhemmat eivät vastaa Wilma viesteihin eivätkä tule vanhempainiltoihin tulkista riippumatta ❌

Jaksossa puhutaan myös siitä, miten todellisuudessa lapsen koulun käynnistä kiinnostunut ja tsemppasva vanhempi, näyttäytyy välinpitämättömänä.

Uusimmassa jaksossa saamme ihka ensimmäiseksi vieraaksemme Nasra Abdullahin, jonka kanssa pohdimme identiteetin muodostumista nuoruudessa. Nuoruudessa elämänkaaren tehtäviin kuuluu oman identiteetin muodostuminen, mutta tällä kertaa tutkaillaan sitä maahanmuuttajataustaisen nuoren näkökulmasta. Miten asuinalueiden eriytyminen muokkaa identiteettiä? Entä kaveriporukat ja kantaväestöön kuuluvat aikuiset? Millä tavalla yhteisö on mukana nuoren elämässä? Ja lisäksi pohditaan, millaista on olla, kun vanhempien kasvatus eroaa oman yhteisön normeista.

Tällä kertaa keskustellaan musliminaisten pukeutumisesta, erityisesti päähuivista eli hijabista. Mitkä syyt johtavat sen käyttöön ja onko se alistuneisuuden symboli? Kerrotaan, millaista on kokea painostusta huivin käyttöön yhteisöltä ja millaista on elää suomalaisena niqabin kanssa.

Tunteet kuumenevat tässä jaksossa hiukan, sillä Anna ja Mariam jakavat omia kokemuksiaan huivin käytössä ja kohtaamistaan ennakkoluuloista. Puhutaan myös naisista ja tytöistä, joita pakotetaan käyttämään huivia.

Tätä kuuntelukokemusta et halua missata!

Uusimmassa jaksossa keskustellaan terveydenhuollon systeemistä maahanmuuttajataustaisten/ eri kulttuuritaustaisten näkökulmasta. Keskustelu pohjautuu erään terveydenhuollon ammattilaisen haastatteluun.

Suomessa on kaikille ilmainen tasokas terveydenhuolto, mutta onko se kaikille yhtäläisesti saavutettavissa? Kuinka potilaslähtöinen hoito loppujen lopuksi on? Onko potilaan mukisematta hyväksyttävä terveyden huollon koneisto ja oltava sen vietävä?

Sairaanhoitajan Mariam tarkastelee jaksoa työntekijän näkökulmasta ja Anna potilaan.

Pohditaan myös termejä, joilla puhutaan maahanmuuttajataustaisista/ eri kulttuuritaustaisista.

Jatketaan perhe teemalla, mutta tällä kertaa naisten näkökulmasta. Yhteiskunnan tila sekä vakaus vaikuttavat paljon naisten asemaan ja mahdollisuuksiin. Tämän viikon jaksossa keskustellaan opiskelusta, lasten määrästä ja iäkkäistä vanhemmista. Mitä tapahtuu, kun yhteisöllinen perhe elää yksilökeskeisessä Suomessa? Ja miten tämä vaikuttaa naisten asemaan. Tässä lähes tunnin mittaisessa keskustelussa päästään vain raapaisemaan pintaa vaikka puhetta riittäisi päiviksi asti.

Kuka on menestynyt yhteisössä? Miten työnteko eroaa Suomessa ja lähtömaassa? Miten Suomen lainsäädäntö ja työehtosopimukset tunnetaan?

Mariam ja Anna keskustelevat ja pohtivat syitä maahanmuuttajataustaisten työllisyyden ja työttömyyden taustalla. Tässä jaksossa keskustelu ajautuu myös vapaa-aikaan, opiskeluun sekä nuorten kunnianhimoon ja sukupuolten eroihin. Työtä tarkastellaan laajasti, sillä elämässä jokainen asia vaikuttaa kokonaisuuteen. Raivostuttavilta ja surkuhupaisilta esimerkeiltä ei vältytä tälläkään kertaa. Tuli toivetta pidemmistä jaksoista, niin nyt sitä on.

Suomessa tehdään paljon töitä kotiutumisen alussa, että maahanmuuttajataustaiset eivät segregoituisi omille alueilleen asumaan. Siitä huolimatta on havaittavissa asuinalueita, erityisesti lähiöitä, joissa asuu monia maahanmuuttajataustaisia.


Tällä viikolla Anna ja Mariam pohtivat ja keskustelevat syistä asumisen eriytymisen eli segregaatio taustalla. Miksi niin moni muuttaa tai jää asumaan alueille, joissa on muita samankaltaisen taustan omaavia.


Aihetta lähestytään maahanmuuttajataustaisen henkilön näkökulmasta ja tuntemuksista. Myös Mariamin noloilta kommelluksilta ei vältytä.

Ihka ensimmäisessä jaksossa keskustellaan kohtaamisesta. Hyvistä, huonoista ja jostain siltä väliltä. Millaisen vastaanoton saa, kun maahanmuuttajana astuu huoneeseen? Onko sillä väliä, miten kohdataan? Muuttuuko se iän myötä erilaiseksi? Millainen edes on hyvä kohtaaminen ja mitä se merkitsee? Anna ja Mariam jakavat (välillä surkuhupaisiakin) esimerkkejä eri ikäkausilta. Sivutaan myös muita tulevia aiheita.