UEF | Jatkuva oppiminen

Ajankohtainen luontopolitiikka -podcastsarjan viidennessä jaksossa aiheena ovat luontoarvot ja luonnon moninaiset ekosysteemipalvelut ja niiden ylläpitämisen ja edistämisen yhdistäminen ihmisen harjoittamaan luonnon talouskäyttöön. Erityisesti tarkastellaan metsiä ja sitä, miksi ja miten luontoarvoja ja erilaisia ekosysteemipalveluita pyritään turvaamaan talousmetsien käytön yhteydessä. 

Teemasta Emmi Salmivuoren kanssa keskustelee metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujalalta Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.  

Ajankohtainen luontopolitiikka -podcastsarjan neljännessä jaksossa keskitymme lajikohtaisen suojelun haasteisiin ja ratkaisumalleihin. Miten lajikohtaiset, kansalliset suojeluvelvoitteet ja suojelutoimenpiteet voidaan tai voitaisiin sovittaa yhteen ihmisen luonnon käyttöön liittyvien intressien ja tarpeiden kanssa Suomen olosuhteissa? Millaisia haasteita tähän liittyy, ja miten näitä haasteita on täällä onnistuttu ratkomaan? 

Näistä kysymyksistä Emmi Salmivuoren kanssa keskustelevat Itä-Suomen yliopiston tutkijat, tutkimusjohtaja Taru Peltola historia- ja maantieteiden laitokselta, professori Anssi Vainikka ympäristö- ja biotieteiden laitokselta sekä väitöskirjatutkija Timo Haapasalo historia- ja maantieteiden laitokselta. 

Ajankohtainen luontopolitiikka -podcastsarjan kolmannessa jaksossa tutustutaan ennallistamiseen. Luontokadon ja ympäristön tilan heikkenemisen pysäyttäminen ohjaavat tällä hetkellä vahvasti kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa. YK:n biodiversiteettisopimus ja EU:n biodiversiteettistrategia sitovat ja ohjaavat luonnon käyttöä myös täällä Suomessa. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. YK:n biodiversiteettisopimuksessa puolestaan on vuonna 2022 sovittu, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.  Miten nuo ennallistamistavoitteet käytännössä vaikuttavat Suomeen ja Suomessa tapahtuvaan maan- ja luonnonkäyttöön, ja miten ennallistamista tulisi Suomessa toteuttaa? 

Tästä Emmi Salmivuoren kanssa ovat keskustelemassa erityisasiantuntija Antti Leinonen Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksiköstä, professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolta sekä luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorilta.  

Ajankohtainen luontopolitiikka -podcastsarjan toisessa jaksossa aiheena on vieraslajit ja niiden hallinta Suomessa. Luonnolle ja evoluutiolle on tyypillistä, että eliölajit siirtyvät tai leviävät uusille elinalueille esimerkiksi ympäristöolosuhteiden muuttuessa ja otollisten elinolosuhteiden perässä. Ihminen vaikuttaa tällä hetkellä voimakkaasti lajistoissa tapahtuviin muutoksiin muokkaamalla ympäristöolosuhteita ja sitä kautta lajistoa eri alueilla. Lisäksi globalisaatio ja ihmisen tehokas liikkuvuus ovat lisänneet myös ihmisen mukanaan kuljettamien muiden lajien leviämistä uusille, niiden luontaisen levinneisyyden rajat ylittäville elinalueille. Toisinaan lajeja levitetään tarkoituksellisesti uusille alueille esimerkiksi maa- ja puutarhatalouden edistämiseksi tai riistataloutta varten, toisinaan lajit leviävät ihmisen mukana tahattomasti salamatkustajina tai esimerkiksi tarhaolosuhteista karkaamalla.   

Tässä jaksossa Emmi Salmivuoren vieraana on Kainuun ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen, Kainuun Ekokympin Vieraslajit veks -hankkeen projektipäällikkö Ville Juntunen sekä vieraileva tutkija ja täplärapuspesialisti Japo Jussila Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. 
 

Ajankohtainen luontopolitiikka -podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa keskitymme uhanalaisten tai biodiversiteetin kannalta tärkeiden luontotyyppien suojeluun: otamme selvää, millaisia yksityismailla tapahtuvan suojelun käytäntöjä meillä on, miten niitä toteutetaan ja mitä niillä tavoitellaan, ja mitä nämä eri käytännöt maanomistajan kannalta tarkoittavat. 

Emmi Salmivuoren haastateltavina ovat luonnonsuojeluasiantuntija Säde Neitola Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta sekä projektitutkija Tuomo Takala Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. 

Muutosta ilmassa? Työelämän resilienssiä -podcastsarjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa käydään läpi, miten myönteiset tunteet liittyvät resilienssiin, ja kuinka ne voivat vahvistaa kykyämme selviytyä vaikeuksista? Jaksossa käsitellään myös konkreettisia keinoja vahvistaa myönteisiä tunteita arjessa.

Muutosta ilmassa? Työelämän resilienssiä -podcastsarjan kolmannessa jaksossa kuullaan tunteiden maailmasta ja pohditaan, miten ne liittyvät resilienssiin. Kohtaamme usein vastoinkäymisiä, jotka tuovat mukanaan negatiivisia ja epämiellyttäviä tunteita. Mitä teemme näiden tunteiden kanssa?

Muutosta ilmassa? Työelämän resilienssiä -podcastsarjan toisessa jaksossa syvennyt aiheeseen "Minkälainen on resilientti organisaatio?" Resilienssi yritysmaailmassa on enemmän kuin kyky selvitä vaikeuksista – se on organisaation jatkuva kyky uudistua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Muutosta ilmassa? Työelämän resilienssiä -podcastsarjan avausjaksossa sukellat syvälle työelämän muutoksen ja resilienssin maailmaan. Muutoksen tuulet puhaltavat työelämässä eri voimakkuuksilla, mutta kuinka voimme oppia nousemaan vastoinkäymisistä ja jopa hyödyntämään niitä?

Podcastsarja on tehty Opetushallituksen rahoittamassa Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koulutushankkeessa.

Tässä podcastissä tarkastellaan arvostuksen merkitystä valmentavassa johtamisessa. Arvostus ja sen osoittaminen ovat olennainen osa ratkaisukeskeistä valmentavaa johtamista, ja niiden vaikutus työympäristöön ja ajatteluun on merkittävä. Mutta valmentava esihenkilö tekee osoittaessaan arvostusta ja millaisia kysymyksiä hän esittää?

Tervetuloa kuuntelemaan Mikä minusta tulee isona? -podcastia. Kuulet nyt tarinan rohkelikosta, joka hyppäsi työelämästä koulun penkille.

Valmentavan johtamisen podcast-sarjassa kouluttajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio avaavat aihetta sekä kertovat Opetushallituksen rahoittamasta Johtajana ja johtajaksi kehittyminen -koulutushankkeesta.

Valmentavan johtamisen podcast-sarjassa kouluttajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio avaavat aihetta sekä kertovat Opetushallituksen rahoittamasta Johtajana ja johtajaksi kehittyminen -koulutushankkeesta.

Valmentavan johtamisen podcast-sarjassa kouluttajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio avaavat aihetta sekä kertovat Opetushallituksen rahoittamasta Johtajana ja johtajaksi kehittyminen -koulutushankkeesta.

Valmentavan johtamisen podcast-sarjassa kouluttajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio avaavat aihetta sekä kertovat Opetushallituksen rahoittamasta Johtajana ja johtajaksi kehittyminen -koulutushankkeesta.

Valmentavan johtamisen podcast-sarjassa kouluttajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio avaavat aihetta sekä kertovat Opetushallituksen rahoittamasta Johtajana ja johtajaksi kehittyminen -koulutushankkeesta.

Podcast-sarjan seitsemännessä ja viimeisessä jaksossa inklusiivisen kasvatuksen ja erityisopetuksen yliopistotutkija Teija Koskela Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta pohtii, mitä inkluusio vaatii toteutuakseen ja miten yhdenvertaisuus näkyy harrastustoiminnassa. Satu Piispa-Hakala haastattelee Teija Koskelaa “Että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua taideopetukseen” - Tuen tapoja taide- ja kulttuuriharrastuksiin -kirjan julkaisemistilaisuudessa.

Tämä on podcast maahanmuuttajien elämästä Suomessa: työnhausta, kieli- ja psyykkisistä vaikeuksista sekä avusta, jota ihmiset tarvitsevat vieraassa maassa. Puhutaan tällaisesta avusta, tai pikemminkin koulutushankkeesta maahanmuuttajille, joilla on korkeakoulutusta ja työkokemusta kotimaassaan, mutta joilla on vaikeuksia löytää työtä Suomeen. Eli puhutaan KAVA-koulutuksesta.

KAVA – työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille on toteutettu Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä MOKOMA-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymismahdollisuuksia koulutusta vastaaviin tehtäviin. Hankkeen aikana kehitetty ja pilotoitu monipaikkainen valmentava koulutus vahvistaa osallistujien työelämän suomen kielen osaamista, yleisiä työelämä- ja urataitoja sekä työelämäverkostoja Suomessa.

Viime vuonna KAVAsta valmistui 15 henkilöä. Tänä vuonna KAVAn koulutuksesta valmistuu 10 henkilöä lisää. Tässä podcastissa MOKOMA-hankkeen koordinaattori, ammattitoimittaja ja itsekin maahanmuuttaja Anna Jarovaja puhui viime vuoden KAVA-osallistujien kanssa ja kysyi, mitä he tekevät valmistumisen jälkeen ja miten KAVA-koulutus on vaikuttanut heidän elämäänsä.

Tekijän nimi: Anna Jarovaja (MOKOMAn projektikoordinaattori; ammattilainen toimittaja)
Julkaisuvuosi: 2022
Karelia-ammattikorkeakoulu

Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjan kuudennessa jaksossa kuullaan vanhemman ajatuksia lapsen harrastustoiminnasta. Julia Lyytisen haastateltavana on Oona Smahl, joka kertoo kokemuksistaan poikansa Kasimirin harrastamiseen liittyen. Mitkä asiat ovat tukeneet lasta harrastamisessa ja mitkä ovat estäneet harrastamisen? Mikä merkitys lapsen harrastamisella on ollut lapselle, vanhemmalle ja koko perheelle? Entä millainen olisi Kasimirin unelmaharrastus?

Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjan viidennessä jaksossa kuullaan yhteistyökumppanin kokemuksia monitoimijaisessa ja -alaisessa yhteistyössä toteutetusta lasten harrastusryhmästä. Vauhti-hankkeen koordinaattorin Julia Lyytisen haastateltavana on erityisryhmistä vastaava liikunnanohjaaja Päivi Partanen. Jaksossa kuullaan, mitä mahdollisuuksia yhteistyössä toteutettu ryhmä tuo ja millaisia hyviä käytäntöjä ryhmässä on kokeilemalla löydetty. Mikä on VauhtiSankarit -ryhmän erityisen hyvä juttu?

Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjan neljännessä jaksossa jatketaan ohjaajien näkökulmilla ja sukelletaan sirkus- ja etäkuvataideharrastamisen pariin. Satu Piispa-Hakalan haastateltavana ovat erityispedagogiikkaa opiskeleva taideohjaaja Aila Kinnunen sekä luokanopettajaksi opiskeleva sirkusohjaaja Mari Pyykkönen. Mitkä erityispiirteet taiteen ja sirkuksen aloilla vaativat soveltamista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla? Miten harrastaminen tukee lapsen tai nuoren hyvinvointia? Miten opettajan rooli eroaa koulun ja harrastuksen välillä?

Kolmannessa jaksossa keskustellaan erityispedagogista tuen tavoista musiikkiharrastusten ohjaamisessa. Satu Piispa-Hakalan haastateltavana ovat erityisopettajaksi opiskeleva, yhteiskanteleensoittokerhon ohjannut Lumi Ollila sekä sellonsoiton ja muskariopettaja, nepsy-valmentaja ja erityispedagogiikkaa opiskeleva Mea Halonen, jotka ovat kokeilleet erilaisia ja hyvin konkreettisiakin keinoja neuroepätyypillisten lasten ja -nuorten musiikkiharrastamisen tueksi.

Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjan toisessa osassa teemana on yhdenvertainen ja saavutettava harrastustoiminta. Miten lasten ja perheiden osallisuutta tuetaan harrastustoiminnassa? Mitä harrastamisen mahdollistaminen tarkoittaa ohjaajan näkökulmasta? Haastateltavana Tatu ry:n Vauhti-hankkeen koordinaattori Petri Partanen. Haastattelijana Satu Piispa-Hakala.

Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjan ensimmäisessä osassa keskustellaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisesta. Miksi harrastamista pitää tutkia? Millaista on lasten ja nuorten osallisuutta tukeva harrastustoiminta? Haastateltavana Itä-Suomen yliopiston New Cultural Horizons -hankkeen projektitutkija Satu Piispa-Hakala. Haastattelijana Petri Partanen.

Jos haluat keinoja ryhmäytymisen tukemiseen, ymmärrystä monilukutaidon merkitykseen koko koulutyössä ja lisää toiminnallisuutta luokkaasi, ilmoittaudu opettajien toiminnallisten torstaitten ensimmäiseen koulutukseen.
Podcast-jaksolla saat maistiaisen koulutuksen ensimmäisestä teemasta!

Kokeileva johtaja -podcasteissa jatkuvan oppimisen valmentajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio keskustelevat aiheeseen kokeilukulttuuriin liityyvistä asioista ja niiden ajankohtaisuudesta.

Kokeileva johtaja -podcastissä jatkuvan oppimisen valmentajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio keskustelevat kokeilusta systeemin kehittämisessä.

Miten jonglööraus työpaikalla ja Korona-kevät liittyvät kokeilukulttuuriin?
Kuuntele meidän ihka ensimmäinen podcast-jaksomme, jossa asiantuntijamme Pauli Kallio ja Arttu Puhakka keskustelevat kokeilukulttuurista.

Kokeilukulttuuriin siirtyminen tapahtuu samoin kuin kulttuurinmuutos yleensäkin eli hitaasti ja huomaamattomasti. Notkeita kokeiluja puolestaan voidaan tehdä ketterästi, ilman puhkisuunnittelua.

Ehkä tänään on aika kokeilla jotain uutta ja erilaista!

Kokeileva johtaja -podcasteissa jatkuvan oppimisen valmentajat Arttu Puhakka ja Pauli Kallio keskustelevat aiheeseen kokeilukulttuuriin liityyvistä asioista ja niiden ajankohtaisuudesta.