VariaVenttiili - Kestävää puhetta ammatillisesta kehityksestä

Yhteisöllisissä tiloissa yhteisiä lounaita

Vantaan asukastilat ovat avoimia ja turvallisia yhteisötiloja, joissa ihmiset voivat tavata toisiaan.  Tutkimusten mukaan yhteisötilat lisäävät ympäristön asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuuden kokemusta luomalla ja ylläpitämällä sosiaalisia suhteita. Juuri se on tavoitteena myös Koivukylän asukastilassa, kertoo yhteisötyöntekijä Paula Hännikäinen. Koivukylän asukastilassa tarjotaan keskiviikkoisin yhteisölounas, jonka valmistamiseen käytetään paikallisilta kauppaketjuilta ja yrittäjiltä saatavaa hävikkiruokaa. Ruoka kerätään Vantaan hävikkiruokaterminaaliin, josta se jaetaan vantaalaisille yhteisöille annettavaksi edelleen asiakkaille. Yhteisölounas on hyvä tilaisuus tavata muita ihmisiä rennossa ja miellyttävässä ilmapiirissä.

Kielitaito kehittyy ja ammatillinen osaaminen vahvistuu

Haastattelupäivänä Vantaan ammattiopisto Varian maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa mukana yhteisölounaan järjestelyissä.  He vastaanottavat ovella tulijoita, auttavat ruuan jakamisessa ja tarjoilevat sitä pöytiinkin, jutellen samalla iloisesti asiakkaiden kanssa.

Opettaja Sanna Karayilan kertoo, että  yhteisölounaan järjestämiseen osallistuminen on opiskelijoille monella tavalla hyödyllistä: ammatillinen osaaminen kehittyy, suomen kielen taito vahvistuu ja samalla vahvistuu suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen. Kaikki tärkeitä asioita opiskelijoiden työllistymisen ja hyvinvoinnin kannalta, vahvistaa maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntija Hanna Kontio.

Kestävän kehityksen oppimista: vuorovaikutusta, osallisuutta ja ruuan ympäristövaikutusten pienentämistä

Anna Kepanen on kestävän kehityksen asiantuntija Vantaan ammattiopistossa. Hän kertoo miten kestävä kehitys ja ammattitaitovaatimukset nivoutuvat toisiinsa. Opiskelijat ovat hankkimassa osaamista Asiakastyö ammatissa –tutkinnon osaan. Sen ammattitaitovaatimuksissa korostuvat kestävän kehityksen osaamisesta sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemat kuten turvallisuus, esteettömyys, asiakaslähtöisyys, vuorovaikutteisuus, organisaation rooli yhteiskunnassa ja laatutavoitteet.

Koivukylän projektissa toteutuu monia kestävän kehityksen osaamista tukevia toimintatapoja ja näkökulmia. Siinä hyödynnetään ulkopuolisia oppimisympäristöjä kokemuksellisesti, erilaiset kulttuurit kohtaavat ja vuorovaikutustilanteet ovat aitoja. Yhteisölounas asukastilassa avaa näkökulmaa yhteiskuntaan ja innovatiiviseen toimintaan sekä on käytännön esimerkki yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja moninaisuuden lisäämisestä. Hävikkiruuan käyttäminen on myös osa eettisesti vastuullista kuluttamista.

Yhteisölounas on toimiva sosiaalinen innovaatio

Yhteisölounas on osa Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -verkoston toimintaa. Marraskuussa 2021 kuulimmekin, että Vantaa on ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina voittanut Euroopan innovaationeuvoston “Euroopan nouseva innovaatiokaupunki” -palkinnon.

Simulaatiovelho ammatillista opetusta kehittämässä

Anssi Salmesta tuli opettaja, vaikka hän ei itse sitä uskonutkaan. Innostus simulaattoreihin houkutteli hänet väitöskirjatutkijaksi ja uudelle uralle simulaatiovelhoksi. Simulaatioiden käyttäminen ammatillisessa opetuksessa innostaa opiskelijoita ja samalla edistää kestävän kehityksen tavoitteita.

Simulaatiot sopivat ammatilliseen koulutukseen

Simulaatio ja simuloiminen saattavat kuulostaa uusilta asioilta, mutta simulaatioita on harrastettu niin kauan kuin ihmiset ovat opettaneet toisilleen jotakin. Tähän tulokseen tullaan uusimmassa VariaVenttiili –podcastissa, jossa Keijo Mikkonen haastattelee Vantaan ammattiopisto Variassa yli kymmenen vuotta opettajana työskennellyttä simulaatio-asiantuntija Anssi Salmea.

Ammatillisessa koulutuksessa käytännönläheinen simulaatio-opetus soveltuu eri ammateissa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen ja harjoittelemiseen. Opettaja Anssi Salmi on perehtynyt logistiikka-alalla käytettäviin simulaatioihin ja ollut mukana kehittämässä simulaattoreiden käyttöön ottamista kahdessa ammattiopistossa. Podcastissa keskustellaan ammatillisesta koulutuksesta, simulaatioiden opetuskäytöstä ja lopuksi vielä sähköautolla ajamisen mukavuudesta.

Anssi Salmi määrittelee simulaation prosessiksi, jolla on tavoite. Simulointia voi tehdä ilman erityisiä välineitä, matkimalla tai esittämällä jotakin todellisuuden ilmiötä tai tapahtumaa.  Tällaisia käsikirjoitettuja simulaatioita käytetään sosiaali- ja terveysalan opetuksessa opiskelijoiden harjoitellessa kuvitteellisen asiakkaan kohtaamista. Asiakastyön simulaatioharjoitukset ovat turvallinen tapa oppia ammatin keskeisiä työtehtäviä, joissa tarvitaan esimerkiksi vuorovaikutus- ja tiimityöosaamista.

Simuloinnissa voidaan käyttää myös apuvälineitä, joita kutsutaan simulaattoreiksi. Niistäkin löytyy esimerkki terveydenhoidon alalta: 1960 -luvulla käyttöön otettiin elvytysnukke Anne, jonka avulla ihmiset ympäri maailmaa ovat harjoitelleet potilaan elvyttämistä.  Anssi Salmen erityisalaa ovat logistiikka-alan simulaattorit, joiden opetuskäyttöä hän on ollut kehittämässä ammatillisissa oppilaitoksissa. Logistiikan opetuksessa käytettävillä simulaattoreilla voidaan harjoitella esimerkiksi autolla, kuorma-autolla, trukilla tai puskutraktorilla ajamista.

Simulaatiot edistävät kestävää kehitystä

Logistiikka-alan opetuksessa simulaattoreiden käyttäminen on hyödyllistä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Opettajan aikaa kuluu vähemmän, koska harjoituksia on helppoa ja nopeaa järjestää simulaattorin turvallisessa ympäristössä. Polttoainettakaan ei kulu, vaikka esimerkiksi kuorma-auton ajamista harjoittelisi tuntikausia. Simulaattoreiden käyttäminen edistää myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista, koska harjoitusolosuhteet ovat kaikille opiskelijoille samanlaiset opettajasta ja ajomaastosta riippumatta. Simulaattoreiden käyttäminen opetuksessa innostaa ja motivoi opiskelijoita harjoittelemaan  muita harjoitustapoja enemmän.

Vinkki kestävään kehitykseen

Kaikki ihmiset voivat tehdä kestävää kehitystä edistäviä tekoja. Anssin vinkki on, että tärkeintä eivät ole yksittäiset teot vaan tapa ajatella kaikkia tekojaan kestävän kehityksen kannalta. Silloin huomaa, miten pienetkin asiat ovat merkityksellisiä kokonaisuuden kannalta.

Löydä Anssi Salmi